Iiris-keskus

monikäyttörakennus Helsingissä

Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris on Helsingin Itäkeskuksessa sijaitseva näkövammaisille soveltuvan selkeän ja esteettömän rakentamisen esimerkkikohde. Joulukuussa 2003 valmistunut Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris on suunniteltu esteettömäksi aisti- ja liikuntavammaisille kävijöille sekä vanhuksille. Iiris-keskukseen on koottu saman katon alle kaikki näkövammaisten keskeisimmät palvelut.

Iiris-keskus
Iiris-keskus Itäpolulta nähtynä.
Iiris-keskus Itäpolulta nähtynä.
Osoite Marjaniementie 74
Sijainti Itäkeskus, Helsinki
Koordinaatit 60°12′29″N, 25°04′26″E
Valmistumisvuosi 2003
Suunnittelija Rainer Mahlamäki
Rakennuttaja Kiinteistö Oy Iiris
Urakoitsija NCC Finland Oy
Käyttäjä näkövammaiset
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Rakennuksessa toimivat muun muassa Näkövammaisten liitto ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN), Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry (FAN), Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Suomen Kuurosokeat ry, Celia – Näkövammaisten kirjasto, Retinitis-yhdistys ry, Vammaisfoorumi ry ja Suomen Näkövammaissäätiö.

Tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi: päivällä kuntoutus- ja koulutuskäytössä olevat tilat palvelevat iltaisin ja viikonloppuisin näkövammaisten järjestötoimintaa sekä erilaisia harrastusryhmiä mm. teatteria, kuoroja, orkestereita ja opintopiirejä. Iiriksessä on myös 40 majoitushuonetta.

Vuonna 2004 Rainer Mahlamäki ja muut Iiris-keskuksen suunnittelijat saivat Helsingin kaupungin Rakentamisen Ruusu -palkinnon. Perustelujen mukaan tämä suuriskaalaisen puhdasmuotoinen rakennus sijoittuu raskaaseen likenneympäristöönsä entistä rakennuskantaa täydentäen. Sen arkkitehtonisia aiheita pidettiin rohkeina ja vaikuttavina sekä päivällä että pimeällä, ja kaikkien yksityiskohtienkin sanottiin olevan huoliteltuja. Erityisesti tuomaristo arvosti paneutumista sisätilojen toiminnallisuuteen, mikä on vaatinut perusteellista perehtymistä ja yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken.[1]

Esteettömiä ratkaisuja

muokkaa
  • keskeinen sijainti
  • selkeä pohjapiirros, suorat kulmat
  • opasteet: isokirjoitusta, pistekirjoitusta, kohomerkintöjä
  • ohjaavat laatat, listat ja kaiteet
  • puhuvat hissit ja äänimajakat
  • korkeahko yleisvalaistus ja häikäisyn esto
  • kontrastit, väritys
  • esteetön pääsy pyörätuolilla
  • akustiikka – erilaisten kaikutilojen hyödyntäminen
  • keskeisissä tiloissa on induktiosilmukka.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Jääskeläinen, Lauri ym.: Rakentamisen Ruusu 1995–2006, s. 81. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennuslautakunta, 2008. ISBN 978-952-223-051-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.7.2022).