Iiris-keskus
Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris on Helsingin Itäkeskuksessa sijaitseva näkövammaisille soveltuvan selkeän ja esteettömän rakentamisen esimerkkikohde. Joulukuussa 2003 valmistunut Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris on suunniteltu esteettömäksi aisti- ja liikuntavammaisille kävijöille sekä vanhuksille. Iiris-keskukseen on koottu saman katon alle kaikki näkövammaisten keskeisimmät palvelut.
| Iiris-keskus | |
|---|---|
 Iiris-keskus Itäpolulta nähtynä. |
|
| Osoite | Marjaniementie 74 |
| Sijainti | Itäkeskus, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 2003 |
| Suunnittelija | Rainer Mahlamäki |
| Rakennuttaja | Kiinteistö Oy Iiris |
| Urakoitsija | NCC Finland Oy |
| Käyttäjä | näkövammaiset |
 |
|
Rakennuksessa toimivat muun muassa Näkövammaisten liitto ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN), Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry (FAN), Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Suomen Kuurosokeat ry, Celia – Näkövammaisten kirjasto, Retinitis-yhdistys ry, Vammaisfoorumi ry ja Suomen Näkövammaissäätiö.
Tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi: päivällä kuntoutus- ja koulutuskäytössä olevat tilat palvelevat iltaisin ja viikonloppuisin näkövammaisten järjestötoimintaa sekä erilaisia harrastusryhmiä mm. teatteria, kuoroja, orkestereita ja opintopiirejä. Iiriksessä on myös 40 majoitushuonetta.
Vuonna 2004 Rainer Mahlamäki ja muut Iiris-keskuksen suunnittelijat saivat Helsingin kaupungin Rakentamisen Ruusu -palkinnon. Perustelujen mukaan tämä suuriskaalaisen puhdasmuotoinen rakennus sijoittuu raskaaseen likenneympäristöönsä entistä rakennuskantaa täydentäen. Sen arkkitehtonisia aiheita pidettiin rohkeina ja vaikuttavina sekä päivällä että pimeällä, ja kaikkien yksityiskohtienkin sanottiin olevan huoliteltuja. Erityisesti tuomaristo arvosti paneutumista sisätilojen toiminnallisuuteen, mikä on vaatinut perusteellista perehtymistä ja yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken.[1]
Esteettömiä ratkaisuja muokkaa
- keskeinen sijainti
- selkeä pohjapiirros, suorat kulmat
- opasteet: isokirjoitusta, pistekirjoitusta, kohomerkintöjä
- ohjaavat laatat, listat ja kaiteet
- puhuvat hissit ja äänimajakat
- korkeahko yleisvalaistus ja häikäisyn esto
- kontrastit, väritys
- esteetön pääsy pyörätuolilla
- akustiikka – erilaisten kaikutilojen hyödyntäminen
- keskeisissä tiloissa on induktiosilmukka.
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Jääskeläinen, Lauri ym.: Rakentamisen Ruusu 1995–2006, s. 81. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennuslautakunta, 2008. ISBN 978-952-223-051-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.7.2022).