Liityntäliikenne

Helsingin metron liityntäliikenteen vanha logo.

Liityntäliikenne tarkoittaa liikennettä, jossa laajemmalta alueelta kootaan matkustajia joukkoliikenteen kuljettajaan, kuten linja-autoon, junaan, metroon tai pikaraitiotiehen.^[1] Runkolinja on usein kaupunkiraideliikennettä tai linja-autoliikennettä. Syöttöliikenne toteutetaan linja-autoilla, henkilöliikennepalveluilla, henkilöautolla tai polkupyörällä.

Sisällysluettelo

Liityntäliikenteen järjestelyitäMuokkaa

Liityntäliikenne on yleisintä metroliikenteessä ja raskaassa paikallisjunaliikenteessä, mutta yleistä myös pikaraitiotieliikenteessä. Liityntäliikenteen tarkoituksena on keskittää matkustajat runkolinjalle liikennöintikustannuksien alentamiseksi sekä keskustaan tulevien vaunujen määrän alentamiseksi.

Liityntäliikenne on keskeinen osa muun muassa Tukholman metrojärjestelmää sekä useita Yhdysvaltojen ja Venäjän metrojärjestelmiä.

Uudenaikaisissa liityntäliikenneratkaisuissa vaihdon aiheuttamaa vaivaa pyritään pienentämään esimerkiksi:

järjestämällä vaihtomatka mahdollisimman pieneksi tuomalla liityntäbussi ja raideliikenneväline eri puolille samaa laituria
synkronoimalla aikataulut
tehokkaalla matkustajainformaatiolla, esimerkiksi reaaliaikaisella informaatiolla ja selkeillä opasteilla
älypysäköintiratkaisuilla

Useissa nykyaikaisissa raideliikennejärjestelmissä liityntäliikenneperiaatetta on muokattu siten, että bussilinjat kulkevat kehälinjoilla esimerkiksi eri esikaupunkikeskusten välillä ja vain risteävät raideliikenteen kanssa. Yksinomaan liityntään tarkoitettuja linjoja ei näissä järjestelmissä ole. Näin on suunniteltu esimerkiksi Strasbourgin pikaraitiotie.

Liityntäliikenteen etuja ja haittojaMuokkaa

Etuja

Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset laskevat.^{kenen mukaan?}
Keskukseen tulevien vaunujen määrä laskee.^{kenen mukaan?}
Etenkin ruuhka-aikaan voidaan tarjota nopeampi matka kuin suoralla bussilinjalla.^{kenen mukaan?}
Raideliikenne ja lähiöiden ruuhkattomia katuja kulkevat bussit pysyvät hyvin aikataulussa.^lähde?
Liityntäliikenneasemalle voidaan rakentaa aluekeskus.^selvennä
Runkolinjana voidaan käyttää raideliikennettä, jonka matkustajat usein mieltävät mukavammaksi. Niin kutsuttuina syöttölinjoina toimivat raideliikenteen kulkuvälineet ovat (pika)raitiotie, metro ja kaupunkijuna.^lähde?
Keskustan ilmansaasteet vähenevät, kun sinne tulee vähemmän busseja.^lähde?
Liityntälinjat eivät juuri kärsi ruuhkista ja ovat tästä syystä tavallisia bussilinjoja halvempia liikennöidä.^lähde?

Haittoja

Tietyissä olosuhteissa matka-aika nousee verrattuna suoraan bussilinjaan, erityisesti jos aikatauluja ei ole sovitettu yhteen.^lähde?
Vaihto voi olla järjestetty hankalasti tai aikataulut yhteensopimattomia ja tämä alentaa joukkoliikenteen käyttöä.^{kenen mukaan?}
Sijainti liityntäliikennealueella alentaa Seppo Laakson Helsingissä tehtyjen tutkimusten mukaan asunnon arvoa.^{lähde tarkemmin?}

Liityntäliikenne HelsingissäMuokkaa

Helsingissä metron syöttöliikenne keskittyy Itä-Helsingissä Mellunmäkeen, Kontulaan, Vuosaareen, Rastilaan, Itäkeskukseen sekä Herttoniemeen. Espoosta saavuttaessa Liityntä tapahtuu Kampissa tai vaihtoehtoisesti Ruoholahdessa, Vantaalta sekä Länsi- ja Pohjois-Helsingistä saavuttaessa Rautatientorilla. Helsingin metroliikenteen osalta syöttöliikenne on kattavaa, mutta myös välttämätöntä metroliikenteen toiminnalle.

Metron liityntälinjatMuokkaa

LauttasaariMuokkaa

20 Hietalahti - Ruoholahti (M) - Lauttasaari (M) - Katajaharju
21 Eira - Ruoholahti (M) - Lauttasaari (M) - Vattuniemi
21B Lauttasaari (M) - Vattuniemi

Itä-HelsinkiMuokkaa

80 Herttoniemi (M) - Roihupelto
81 Länsi-Herttoniemi - Herttoniemi (M) - Herttoniemenranta
81B Herttoniemi (M) - Herttoniemenranta
82 Herttoniemi (M) - Roihuvuori - Itäkeskus (M)
82B Herttoniemi (M) - Tammisalo - Roihuvuori - Itäkeskus (M)
83 Herttoniemi (M) - Tammisalo
84 Herttoniemi (M) - Gunillankallio
85 Herttoniemi (M) - Jollas
85B Herttoniemi (M) - Yliskylä - Jollas
86 Herttoniemi (M) - Santahamina
88 Herttoniemi (M) - Kaitalahti
89 Herttoniemi (M) - Yliskylä
90 Aurinkolahti - Vuosaari (M)
92 Itäkeskus (M) - Myllypuro
93 Itäkeskus (M)- Landbo
93K Itäkeskus (M)- Karhusaari - Landbo
94 Itäkeskus (M) - Porttitie - Kontula (M) - Kontulankaari
94A Kotikonnuntie - Kontula (M) - Kurkimäki - Kivikko - Kontula (M) - Kotikonnuntie
94B Kontula (M) - Kivikonlaita
95 Itäkeskus (M) - Vartioharju - Mellunmäki (M) - Rekipellontie - Kontula (M) - Keinutie
96 Vuosaari (M) - Porslahdentie
97 Itäkeskus (M) - Puotila - Mellunmäki (M)
97V Itäkeskus (M) - Puotila - Vartioharjuntie - Mellunmäki (M)
98 Itäkeskus (M) - Marjaniemi - Rastila (M)
562 Mellunmäki (M) - Tikkurila - Aviapolis / Lentoasema (toimii myös pääradan liityntälinjana)
572 Mellunmäki (M) - Myyrmäki
587 Mellunmäki (M) - Honkanummi - Korso - Leppäkorpi
841 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Hangelby

Myös linja 79 (Herttoniemi (M) - Latokartano - Malmi) sekä runkolinja 560 (Rastila - Vuosaari - Mellunmäki - Kontula - Malmi - Myyrmäki) voidaan mieltää liityntäliikenteeksi, vaikkei sitä sellaiseksi virallisesti lasketa. Kulkevathan linjat juuri metro- ja juna-asemille. Linja 560 vie Rastilan, Vuosaaren, Mellunmäen ja Kontulan metroasemille sekä Malmin ja Myyrmäen asemille. Linja 79 taasen tarjoaa yhteyksiä Herttoniemen ja Siilitien metroasemille sekä Malmin ja Puistolan asemille. Etenkin Latokartanon alueelta käytetään linjaa siirtymiseen Siilitien metroasemalle.

Liityntäliikenne pääkaupunkiseudullaMuokkaa

Liityntäliikenne otettiin pääkaupunkiseudulla käyttöön 1982, kun metroliikenne käynnistyi.^[1] Lähijunien syöttöliikenne on vielä vaatimatonta. Nykyinen tilanne esimerkiksi pääradalla on perua kaupunkirataliikenteen aloitusajankohdasta (1972). HKL on esittänyt pääradalle huomattavasti laajempaa liityntäliikennettä, mutta esitys ei mennyt päättävissä elimissä läpi, sillä matkustajat on HKL:lle halvempi kuljettaa busseilla suoraan keskustaan VR:n korkeiden tariffien takia. HKL:n pidemmän aikavälin työohjelmassa oli kuitenkin erillinen liityntälinjastoselvitys^[2], jossa selvitetään mahdollisuuksia lisätä oleellisesti lähijunaliikenteen syöttöliikennettä niin pääradalla, rantaradalla kuin Martinlaaksonkin radalla. Liikennelaitoksen mielestä syöttöliikenne on käyttökelpoista kaikilla raskaan raideliikenteen radoilla.

Pääradan liityntälinjatMuokkaa

VantaaMuokkaa

562 Mellunmäki - Tikkurila - Aviapolis / Lentoasema (toimii myös metron liityntälinjana)
619 Tikkurila - Hiekkaharju - Simonsilta
624 Tikkurila - Ilola - Leinelä - Koivukylä - Päiväkumpu
625 Leinelä - Koivukylä - Peijas - Rekolanmäki
631 Tikkurila - Korso - Kulomäki
711 Kuninkaanmäki - Tikkurila
712 Kuninkaanmäki - Tikkurila
735 Tikkurila - Korso - Mikkola
736 Tikkurila - Leinelä - Päiväkumpu - Nikinmäki - Vierumäki
737 Pohjois-Nikinmäki - Nikinmäki - Mikkola - Korso

KeravaMuokkaa

975 Sorsakorpi - Keravan asema - Mattilanpuisto
978 Kaskela - Kytömaa - Keravan asema - Terveyskeskus
983 Keravan tori - Keravan asema - Nikkilä - Kilpilahti
985 Nikkilä - Talma - Keravan asema

Rantaradan liityntälinjatMuokkaa

EspooMuokkaa

201 Leppävaara - Mäkkylä - Pajamäki / Pitäjänmäki
202 Leppävaara - Helmipöllönmäki
203 Uusmäki - Leppävaara - Nuijala - Laajalahti / Vitikka
214 Leppävaara - Rastaala - Veini - Jupperi
215 Leppävaara - Laaksolahti - Lähderanta / Högnäs
219 Leppävaara - Karakallio - Lähderanta - Järvenperä
224 Leppävaara - Kauniainen - Espoon keskus - Tuomarila
226 Leppävaara - Karakallio - Jorvi / Kellonummi
227 Leppävaara - Karakallio - Lippajärvi - Espoon keskus
236 Leppävaara - Kalajärvi - Serena
238 Leppävaara - Siikajärvi / Siikaniemi / Siikaranta
239 Leppävaara - Punametsä - Kalajärvi
241 Espoon keskus - Mikkelä - Hirvisuo
242 Espoon keskus - Brobacka - Siikaniemi
243 Espoon keskus - Kolmiranta - Veikkola
245 Espoon keskus - Nuuksionpää / Kattila
246 Espoon keskus - Röylä - Bodom - Espoon keskus
582 Espoon keskus - Juvanmalmi - Kalajärvi / Serena

KirkkonummiMuokkaa

901 Luoma - Masala - Jorvaksentie - Hirsala
902 Pikkalan tehdas - Kirkkonummi - Porkkala
903 Kirkkonummi - Hila
906 Luoma - Masala - Kauhala
907 Kirkkonummi - Veklahti - Lapinkylä - Veikkola
908 Kirkkonummi - Evitskog - Kylmälä - Veikkola - Kaislampi
911 Kauklahti - Masala - Kirkkonummi

Kehäradan liityntälinjatMuokkaa

311 Myyrmäki - Pähkinärinne - Hämeenkylä
335 Linnainen - Myyrmäki - Martinlaakso - Askisto
412 Kaivoksela - Myyrmäki
432 Martinlaakso - Petas - Kivistö - Kirkka
433 Martinlaakso - Vantaanpuisto - Kannisto - Kivistö
443 Kivistö - Vestra
444 Kivistö - Katriinan sairaala - Tapola - Riipilä
445 Kivistö - Katriinan sairaala - Reuna
446 Kivistö - Koivupää - Kesäkylä
447 Kivistö - Viinikanmetsä - Kesäkylä

Länsimetron liityntälinjat EspoossaMuokkaa

^[3]

111 Otaniemi - Tapiola (M) - Westend - Haukilahti - Matinkylä (M) - Hyljelahti
112 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Haukilahti - Matinkylä (M)
113 Tapiola (M) - Laajalahti - Perkkaa - Leppävaara
114 Tapiola (M) - Urheilupuisto (M) - Mankkaa - Kilo - Leppävaara
115 Tapiola (M) - Mankkaa
115A Lauttasaari (M) - Tapiola (M) - Mankkaa
118 Tapiola (M) - Suurpelto - Espoon keskus - Kauklahti
118B Tapiola (M) - Suurpelto
124 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Suomenoja - Espoonlahti - Tillinmäki
125 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Olari - Nöykkiö - Espoonlahti
125B Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Olari
133 Friisilä - Matinkylä (M) - Henttaa
134 Matinkylä (M) - Espoon keskus - Suvela - Tuomarila
136 Matinkylä (M) - Espoon keskus - Suna - Tuomarila
143 Matinkylä (M) - Iivisniemi - Soukka - Soukanniemi
145 Matinkylä (M) - Soukka - Suvisaaristo
146 Matinkylä (M) - Espoonlahti - Kivenlahti
147 Matinkylä (M) - Iivisniemi - Soukka - Laurinlahti - Kivenlahti
157 Matinkylä (M) - Suomenoja - Nöykkiö - Latokaski
158 Matinkylä (M) - Nöykkiö - Tillinmäki
164 Matinkylä (M) - Kivenlahti - Saunalahti
165 Matinkylä (M) - Kivenlahti - Saunalahti - Kauklahti
171 Matinkylä (M) - Masala - Kirkkonummi (- Siuntio)
172 Matinkylä (M) - Masala - Kirkkonummi - Kantvik
173 Matinkylä (M) - Masala - Kirkkonummi - Upinniemi
174Z Matinkylä (M) - Kirkkonummi - Gesterby
531 Tiistilä - Matinkylä (M) - Olari - Espoon keskus - Jorvi
531B Tiistilä - Matinkylä (M) - Olari
548 Tapiola (M) - Mankkaa - Kauniainen - Viherlaakso - Jupperi
549 Tapiola (M) - Mankkaa - Kauniainen - Jorvi

LähteetMuokkaa

Seppo Laakso: Urban Housing Prices and the Demand for Housing Characteristics (1997) ('Liitynnän vaikutus asuntojen arvoon')

ViitteetMuokkaa

↑ ^a ^b http://www.kaupunkiliikenne.net/liitynta.htm 12.5.2003 (luettu 15.3.2012)
↑ Selvitys
↑ https://www.hsl.fi/lansimetro/bussilinjasto

[kaupunkiliikenne-1] ttp://www.kaupunkiliikenne.net/liitynta.htm 12.5.2003 (luettu 15.3.2012)

[2] Selvitys

[3] ttps://www.hsl.fi/lansimetro/bussilinjasto

[1]

[2]

[3]