Liityntäliikenne tarkoittaa liikennettä, jossa laajemmalta alueelta kootaan matkustajia joukkoliikenteen kuljettajaan, kuten linja-autoon, junaan, metroon tai pikaraitiotiehen.[1] Runkolinja on usein kaupunkiraideliikennettä tai linja-autoliikennettä. Syöttöliikenne toteutetaan linja-autoilla, henkilöliikennepalveluilla, henkilöautolla tai polkupyörällä.

Helsingin metron liityntäliikenteen vanha logo.

Liityntäliikenteen järjestelyitä muokkaa

Liityntäliikenne on yleisintä metroliikenteessä ja raskaassa paikallisjunaliikenteessä, mutta yleistä myös pikaraitiotieliikenteessä. Liityntäliikenteen tarkoituksena on keskittää matkustajat runkolinjalle liikennöintikustannuksien alentamiseksi sekä keskustaan tulevien vaunujen määrän alentamiseksi.

Liityntäliikenne on keskeinen osa muun muassa Tukholman metrojärjestelmää sekä useita Yhdysvaltojen ja Venäjän metrojärjestelmiä.

Uudenaikaisissa liityntäliikenneratkaisuissa vaihdon aiheuttamaa vaivaa pyritään pienentämään esimerkiksi:

  • järjestämällä vaihtomatka mahdollisimman pieneksi tuomalla liityntäbussi ja raideliikenneväline eri puolille samaa laituria
  • synkronoimalla aikataulut
  • tehokkaalla matkustajainformaatiolla, esimerkiksi reaaliaikaisella informaatiolla ja selkeillä opasteilla
  • älypysäköintiratkaisuilla

Useissa nykyaikaisissa raideliikennejärjestelmissä liityntäliikenneperiaatetta on muokattu siten, että bussilinjat kulkevat kehälinjoilla esimerkiksi eri esikaupunkikeskusten välillä ja vain risteävät raideliikenteen kanssa. Yksinomaan liityntään tarkoitettuja linjoja ei näissä järjestelmissä ole. Näin on suunniteltu esimerkiksi Strasbourgin pikaraitiotie.

Liityntäliikenteen etuja ja haittoja muokkaa

Etuja

  • Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset laskevat.kenen mukaan?
  • Keskukseen tulevien vaunujen määrä laskee.kenen mukaan?
  • Etenkin ruuhka-aikaan voidaan tarjota nopeampi matka kuin suoralla bussilinjalla.kenen mukaan?
  • Raideliikenne ja lähiöiden ruuhkattomia katuja kulkevat bussit pysyvät hyvin aikataulussa.lähde?
  • Liityntäliikenneasemalle voidaan rakentaa aluekeskus.selvennä
  • Runkolinjana voidaan käyttää raideliikennettä, jonka matkustajat usein mieltävät mukavammaksi. Niin kutsuttuina syöttölinjoina toimivat raideliikenteen kulkuvälineet ovat (pika)raitiotie, metro ja kaupunkijuna.lähde?
  • Keskustan ilmansaasteet vähenevät, kun sinne tulee vähemmän busseja.lähde?
  • Liityntälinjat eivät juuri kärsi ruuhkista ja ovat tästä syystä tavallisia bussilinjoja halvempia liikennöidä.lähde?

Haittoja

  • Tietyissä olosuhteissa matka-aika nousee verrattuna suoraan bussilinjaan, erityisesti jos aikatauluja ei ole sovitettu yhteen.lähde?
  • Vaihto voi olla järjestetty hankalasti tai aikataulut yhteensopimattomia ja tämä alentaa joukkoliikenteen käyttöä.kenen mukaan?
  • Sijainti liityntäliikennealueella alentaa Seppo Laakson Helsingissä tehtyjen tutkimusten mukaan asunnon arvoa.lähde tarkemmin?

Liityntäliikenne Helsingissä muokkaa

Helsingissä metron syöttöliikenne keskittyy Itä-Helsingissä Mellunmäkeen, Kontulaan, Vuosaareen, Rastilaan, Itäkeskukseen sekä Herttoniemeen. Espoosta saavuttaessa Liityntä tapahtuu Kampissa tai vaihtoehtoisesti Ruoholahdessa, Vantaalta sekä Länsi- ja Pohjois-Helsingistä saavuttaessa Rautatientorilla. Helsingin metroliikenteen osalta syöttöliikenne on kattavaa, mutta myös välttämätöntä metroliikenteen toiminnalle.

Metron liityntälinjat muokkaa

Lauttasaari muokkaa

Itä-Helsinki muokkaa

  • 80 Herttoniemi (M) - Roihuvuori - Roihupelto - Itäkeskus (M)
  • 81 Länsi-Herttoniemi - Herttoniemi (M) - Herttoniemenranta - Kulosaari (M)
  • 82 Herttoniemi (M) - Roihuvuori - Itäkeskus (M)
  • 82B Herttoniemi (M) - Tammisalo - Roihuvuori - Itäkeskus (M)
  • 83 Herttoniemi (M) - Tammisalo
  • 84 Herttoniemi (M) - Gunillankallio
  • 85 Herttoniemi (M) - Jollas
  • 85B Herttoniemi (M) - Yliskylä - Jollas
  • 86 Herttoniemi (M) - Santahamina
  • 87 Herttoniemi (M) - Kruunuvuorenranta
  • 88 Herttoniemi (M) - Kruunuvuorenranta - Kaitalahti
  • 88B Herttoniemi (M) - Kruunuvuorenranta
  • 89 Herttoniemi (M) - Yliskylä
  • 90 Vuosaari (M) - Aurinkolahti - Vuosaaren satama
  • 92 Itäkeskus (M) - Myllypuro
  • 94 Itäkeskus (M) - Porttitie - Kontula (M) - Kontulankaari
  • 94A Kotikonnuntie - Kontula (M) - Kurkimäki - Kivikko - Kontula (M) - Kotikonnuntie
  • 94B Kontula (M) - Kivikonlaita
  • 95 Itäkeskus (M) - Vartioharju - Mellunmäki (M) - Vesala - Kontula (M) - Keinutie
  • 96 Vuosaari (M) - Porslahdentie
  • 97 Itäkeskus (M) - Puotila (M) - Mellunmäki (M)
  • 97V Itäkeskus (M) - Puotila Mellunmäki (M)
  • 98 Itäkeskus (M) - Marjaniemi - Rastila (M)
  • 570 Mellunmäki (M) - Hakunila - Tikkurila - Aviapolis - Jumbo - Lentoasema
  • 572 Mellunmäki (M) - Myyrmäki
  • 587 Mellunmäki (M) - Hakunila - Koivukylä - Korso - Vierumäki
  • 831 Itäkeskus (M) - Landbo
  • 831K Itäkeskus (M) - Karhusaari - Landbo
  • 841 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Nikkilä
  • 842 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Eriksnäs
  • 843 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Kalkkiranta
  • 844 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Taasjärvi

Myös linja 79 (Herttoniemi (M) - Latokartano - Malmi) sekä runkolinja 560 (Rastila - Vuosaari - Mellunmäki - Kontula - Malmi - Myyrmäki) voidaan mieltää liityntäliikenteeksi, vaikkei sitä sellaiseksi virallisesti lasketa. Kulkevathan linjat juuri metro- ja juna-asemille. Linja 560 vie Rastilan, Vuosaaren, Mellunmäen ja Kontulan metroasemille sekä Malmin ja Myyrmäen asemille. Linja 79 taasen tarjoaa yhteyksiä Herttoniemen ja Siilitien metroasemille sekä Malmin ja Puistolan asemille. Etenkin Latokartanon alueelta käytetään linjaa siirtymiseen Siilitien metroasemalle.

Liityntäliikenne pääkaupunkiseudulla muokkaa

Liityntäliikenne otettiin pääkaupunkiseudulla käyttöön 1982, kun metroliikenne käynnistyi.[1] Lähijunien syöttöliikenne on vielä vaatimatonta. Nykyinen tilanne esimerkiksi pääradalla on perua kaupunkirataliikenteen aloitusajankohdasta (1972). HKL on esittänyt pääradalle huomattavasti laajempaa liityntäliikennettä, mutta esitys ei mennyt päättävissä elimissä läpi, sillä matkustajat on HKL:lle halvempi kuljettaa busseilla suoraan keskustaan VR:n korkeiden tariffien takia. HKL:n pidemmän aikavälin työohjelmassa oli kuitenkin erillinen liityntälinjastoselvitys[2], jossa selvitetään mahdollisuuksia lisätä oleellisesti lähijunaliikenteen syöttöliikennettä niin pääradalla, rantaradalla kuin Martinlaaksonkin radalla. Liikennelaitoksen mielestä syöttöliikenne on käyttökelpoista kaikilla raskaan raideliikenteen radoilla.

Pääradan liityntälinjat muokkaa

Vantaa muokkaa

Kerava ja Tuusula muokkaa

Rantaradan liityntälinjat muokkaa

Espoo muokkaa

  • 201 Leppävaara as. - Mäkkylä - Pajamäki / Pitäjänmäki
  • 202 Vitikka - Nuijala - Leppävaara as. - Helmipöllönmäki
  • 203 Uusmäki - Leppävaara as.
  • 214 Leppävaara as. - Karakallio - Rastaala - Veini - Jupperi
  • 215 Leppävaara as. - Rastaspuisto - Jupperi - Laaksolahti - Lähderanta
  • 224 Leppävaara as. - Karakallio - Kauniainen as.- Espoo as. - Tuomarila as.
  • 225 Leppävaara as. - Karakallio - Viherlaakso - Lippajärvi - Högnäs
  • 227 Leppävaara as. - Lippajärvi - Järvenperä - Jorvin sairaala
  • 229 Leppävaara as. - Karakallio - Viherlaakso
  • 236 Leppävaara as. - Lähderanta - Järvenperä - Niipperi - Kalajärvi - Serena
  • 236B Leppävaara as. - Lähderanta - Järvenperä - Vanhakartano
  • 236V Leppävaara as. - Lähderanta - Järvenperä - Koskelo - Juvanmalmi - Niipperi - Kalajärvi - Serena
  • 239 Leppävaara - Lähderanta - Järvenperä - Punametsä - Niipperi - Kalajärvi
  • 241 Espoon as. - Mikkelä - Hirvisuo
  • 241V Espoo as. - Hirvisuo
  • 243 Espoo as. - Mikkelä - Nupuri - Kolmiranta - Veikkola
  • 244 Espoo as. - Bemböle - Nupuri - Brobacka - Siikajärvi - Siikaniemi
  • 245 Espoo as. - Bemböle - Nupuri - Brobacka - Solvalla - Nuuksionpää
  • 245A Espoo as. - Bemböle - Nupuri - Brobacka - Solvalla - Nuuksionpää - Kattila
  • 246/T Espoo as. - Bemböle - Oittaa - Kunnarla - Bodom - Röylä
  • 246K Espoo as. - Bemböle - Oittaa - Kellonummi - Kunnarla - Pakankylä - Röylä
  • 246KT Espoo as. - Bemböle - Oittaa - Kellonummi - Kunnarla - Bodom - Röylä
  • 582 Espoon keskus - Myllykylä - Järvenperä - Niipperi - Kalajärvi
  • 582V Espoo as. - Myllykylä - Järvenperä - Juvanmalmi - Niipperi - Kalajärvi

Kirkkonummi muokkaa

  • 901 Luoma - Masala - Sarvvikinportti - Långvik - Hirsala
  • 901K Luoma - Masala - Sarvvikinportti - Kirkkonummi as. -Långvik - Hirsala
  • 902 Pikkalan tehdas - Kirkkonummi - Porkkala
  • 903 Kirkkonummi - Hila
  • 906 Luoma - Masala - Kauhala
  • 907 Kirkkonummi - Veklahti - Lapinkylä - Veikkola
  • 908 Kirkkonummi - Evitskog - Kylmälä - Veikkola - Kaislampi
  • 911 Kauklahti - Masala - Kirkkonummi

Kehäradan liityntälinjat muokkaa

Länsimetron liityntälinjat Espoossa muokkaa

[3]

  • 105 Lauttasaari (M) - Niittykumpu - Mankkaa
  • 111 Otaniemi - Tapiola (M) - Westend - Haukilahti - Matinkylä (M)
  • 112N Kamppi-Friisilänaukio
  • 113 Tapiola (M) - Laajalahti - Perkkaa - Leppävaara as.
  • 113N Kamppi (M) - Tapiola (M) - Laajalahti - Perkaa - Leppävaara as.
  • 114 Matinkylä (M) - Tapiola (M) - Urheilupuisto (M) - Mankkaa - Kilo as. - Leppävaara as.
  • 114N Kamppi (M) - Tapiola (M) - Urheilupuisto (M) - Mankkaa - Kilo as. - Leppävaara as.
  • 118 Tapiola (M) - Suurpelto - Espoo as.
  • 124 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Suomenoja - Espoonlahti (M)
  • 125 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Olari - Nöykkiö - Espoonlahti (M)
  • 133 Friisilä - Matinkylä (M) - Henttaa
  • 145 Espoonlahti (M) - Soukka (M) - Suvisaaristo
  • 147 Espoonlahti (M) - Iivisniemi - Laurinlahti - Soukka (M) - Alakartanonkuja
  • 158 Matinkylä (M) - Nöykkiö - Espoonlahti (M)
  • 159 Matinkylä (M) - Länsiväylä - Kaitaa -Latokaski
  • 162 Espoonlahti - Kauklahti - Valhalla
  • 163 Espoonlahti - Kurttila
  • 163K Espoonlahti - Kurtinmalmi
  • 165 Espoonlahti (M) - Kivenlahti (M) - Saunalahti - Kauklahti - Vanttila
  • 171 Matinkylä (M) - Masala - Kirkkonummi
  • 172 Matinkylä (M) - Masala - Kirkkonummi - Kantvik
  • 173 Matinkylä (M) - Masala - Kirkkonummi - Upinniemi
  • 173Z Matinkylä - Kirkkonummi - Upinniemi
  • 175/V Matinkylä - Jorvas
  • 548 Tapiola (M) - Mankkaa - Kauniainen - Viherlaakso - Jupperi
  • 549 Tapiola (M) - Mankkaa - Kauniainen - Jorvi

Liityntäliikenne Tampereella muokkaa

Tampereella on syöttöliikennettä raitiotielle Kaupin kampuksen ja Hakametsän pysäkeille.

  • 16 Irjala - Kaupin kampus
  • 17 Vehmainen - Kaupin kampus
  • 18 Atala - Linnainmaa - Kaupin kampus
  • 32 Tays Arvo - Messukylä - Hakametsä
  • 37 Olkahinen - Linnainmaa - Ristinarkku - Hakametsä
  • 41 Kangasala - Kaupin kampus

Lähteet muokkaa

  • Seppo Laakso: Urban Housing Prices and the Demand for Housing Characteristics (1997) ('Liitynnän vaikutus asuntojen arvoon')
  • Hsl ' (kaksi uutta runkolinjaa aloittaa espoon ja vantaan välillä 14.8. ja espoon bussilinjoille tulee myös muita muutoksia)'

Viitteet muokkaa