Avaa päävalikko
Helsingin metron liityntäliikenteen vanha logo.

Liityntäliikenne tarkoittaa liikennettä, jossa laajemmalta alueelta kootaan matkustajia joukkoliikenteen kuljettajaan, kuten linja-autoon, junaan, metroon tai pikaraitiotiehen.[1] Runkolinja on usein kaupunkiraideliikennettä tai linja-autoliikennettä. Syöttöliikenne toteutetaan linja-autoilla, henkilöliikennepalveluilla, henkilöautolla tai polkupyörällä.

Liityntäliikenteen järjestelyitäMuokkaa

Liityntäliikenne on yleisintä metroliikenteessä ja raskaassa paikallisjunaliikenteessä, mutta yleistä myös pikaraitiotieliikenteessä. Liityntäliikenteen tarkoituksena on keskittää matkustajat runkolinjalle liikennöintikustannuksien alentamiseksi sekä keskustaan tulevien vaunujen määrän alentamiseksi.

Liityntäliikenne on keskeinen osa muun muassa Tukholman metrojärjestelmää sekä useita Yhdysvaltojen ja Venäjän metrojärjestelmiä.

Uudenaikaisissa liityntäliikenneratkaisuissa vaihdon aiheuttamaa vaivaa pyritään pienentämään esimerkiksi:

  • järjestämällä vaihtomatka mahdollisimman pieneksi tuomalla liityntäbussi ja raideliikenneväline eri puolille samaa laituria
  • synkronoimalla aikataulut
  • tehokkaalla matkustajainformaatiolla, esimerkiksi reaaliaikaisella informaatiolla ja selkeillä opasteilla
  • älypysäköintiratkaisuilla

Useissa nykyaikaisissa raideliikennejärjestelmissä liityntäliikenneperiaatetta on muokattu siten, että bussilinjat kulkevat kehälinjoilla esimerkiksi eri esikaupunkikeskusten välillä ja vain risteävät raideliikenteen kanssa. Yksinomaan liityntään tarkoitettuja linjoja ei näissä järjestelmissä ole. Näin on suunniteltu esimerkiksi Strasbourgin pikaraitiotie.

Liityntäliikenteen etuja ja haittojaMuokkaa

Etuja

  • Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset laskevat.kenen mukaan?
  • Keskukseen tulevien vaunujen määrä laskee.kenen mukaan?
  • Etenkin ruuhka-aikaan voidaan tarjota nopeampi matka kuin suoralla bussilinjalla.kenen mukaan?
  • Raideliikenne ja lähiöiden ruuhkattomia katuja kulkevat bussit pysyvät hyvin aikataulussa.lähde?
  • Liityntäliikenneasemalle voidaan rakentaa aluekeskus.selvennä
  • Runkolinjana voidaan käyttää raideliikennettä, jonka matkustajat usein mieltävät mukavammaksi. Niin kutsuttuina syöttölinjoina toimivat raideliikenteen kulkuvälineet ovat (pika)raitiotie, metro ja kaupunkijuna.lähde?
  • Keskustan ilmansaasteet vähenevät, kun sinne tulee vähemmän busseja.lähde?
  • Liityntälinjat eivät juuri kärsi ruuhkista ja ovat tästä syystä tavallisia bussilinjoja halvempia liikennöidä.lähde?

Haittoja

  • Tietyissä olosuhteissa matka-aika nousee verrattuna suoraan bussilinjaan, erityisesti jos aikatauluja ei ole sovitettu yhteen.lähde?
  • Vaihto voi olla järjestetty hankalasti tai aikataulut yhteensopimattomia ja tämä alentaa joukkoliikenteen käyttöä.kenen mukaan?
  • Sijainti liityntäliikennealueella alentaa Seppo Laakson Helsingissä tehtyjen tutkimusten mukaan asunnon arvoa.lähde tarkemmin?

Liityntäliikenne HelsingissäMuokkaa

Helsingissä metron syöttöliikenne keskittyy Itä-Helsingissä Mellunmäkeen, Kontulaan, Vuosaareen, Rastilaan, Itäkeskukseen sekä Herttoniemeen. Espoosta saavuttaessa Liityntä tapahtuu Kampissa tai vaihtoehtoisesti Ruoholahdessa, Vantaalta sekä Länsi- ja Pohjois-Helsingistä saavuttaessa Rautatientorilla. Helsingin metroliikenteen osalta syöttöliikenne on kattavaa, mutta myös välttämätöntä metroliikenteen toiminnalle.

Metron liityntälinjatMuokkaa

LauttasaariMuokkaa

Itä-HelsinkiMuokkaa

Myös linja 79 (Herttoniemi (M) - Latokartano - Malmi) sekä runkolinja 560 (Rastila - Vuosaari - Mellunmäki - Kontula - Malmi - Myyrmäki) voidaan mieltää liityntäliikenteeksi, vaikkei sitä sellaiseksi virallisesti lasketa. Kulkevathan linjat juuri metro- ja juna-asemille. Linja 560 vie Rastilan, Vuosaaren, Mellunmäen ja Kontulan metroasemille sekä Malmin ja Myyrmäen asemille. Linja 79 taasen tarjoaa yhteyksiä Herttoniemen ja Siilitien metroasemille sekä Malmin ja Puistolan asemille. Etenkin Latokartanon alueelta käytetään linjaa siirtymiseen Siilitien metroasemalle.

Liityntäliikenne pääkaupunkiseudullaMuokkaa

Liityntäliikenne otettiin pääkaupunkiseudulla käyttöön 1982, kun metroliikenne käynnistyi.[1] Lähijunien syöttöliikenne on vielä vaatimatonta. Nykyinen tilanne esimerkiksi pääradalla on perua kaupunkirataliikenteen aloitusajankohdasta (1972). HKL on esittänyt pääradalle huomattavasti laajempaa liityntäliikennettä, mutta esitys ei mennyt päättävissä elimissä läpi, sillä matkustajat on HKL:lle halvempi kuljettaa busseilla suoraan keskustaan VR:n korkeiden tariffien takia. HKL:n pidemmän aikavälin työohjelmassa oli kuitenkin erillinen liityntälinjastoselvitys[2], jossa selvitetään mahdollisuuksia lisätä oleellisesti lähijunaliikenteen syöttöliikennettä niin pääradalla, rantaradalla kuin Martinlaaksonkin radalla. Liikennelaitoksen mielestä syöttöliikenne on käyttökelpoista kaikilla raskaan raideliikenteen radoilla.

Pääradan liityntälinjatMuokkaa

VantaaMuokkaa

Kerava ja TuusulaMuokkaa

Rantaradan liityntälinjatMuokkaa

EspooMuokkaa

  • 201 Leppävaara - Mäkkylä - Pajamäki / Pitäjänmäki
  • 202 Leppävaara - Helmipöllönmäki
  • 203 Uusmäki - Leppävaara - Nuijala - Laajalahti / Vitikka
  • 214 Leppävaara - Rastaala - Veini - Jupperi
  • 215 Leppävaara - Laaksolahti - Lähderanta / Högnäs
  • 219 Leppävaara - Karakallio - Lähderanta - Järvenperä
  • 224 Leppävaara - Kauniainen - Espoon keskus - Tuomarila
  • 226 Leppävaara - Karakallio - Jorvi / Kellonummi
  • 227 Leppävaara - Karakallio - Lippajärvi - Espoon keskus
  • 236 Leppävaara - Kalajärvi - Serena
  • 238 Leppävaara - Siikajärvi / Siikaniemi / Siikaranta
  • 239 Leppävaara - Punametsä - Kalajärvi
  • 241 Espoon keskus - Mikkelä - Hirvisuo
  • 242 Espoon keskus - Brobacka - Siikaniemi
  • 243 Espoon keskus - Kolmiranta - Veikkola
  • 245 Espoon keskus - Nuuksionpää / Kattila
  • 246 Espoon keskus - Röylä - Bodom - Espoon keskus
  • 582 Espoon keskus - Juvanmalmi - Kalajärvi / Serena

KirkkonummiMuokkaa

Kehäradan liityntälinjatMuokkaa

Länsimetron liityntälinjat EspoossaMuokkaa

[3]

  • 111 Otaniemi - Tapiola (M) - Westend - Haukilahti - Matinkylä (M) - Hyljelahti
  • 112 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Haukilahti - Matinkylä (M)
  • 113 Tapiola (M) - Laajalahti - Perkkaa - Leppävaara
  • 114 Tapiola (M) - Urheilupuisto (M) - Mankkaa - Kilo - Leppävaara
  • 115 Tapiola (M) - Mankkaa
  • 115A Lauttasaari (M) - Tapiola (M) - Mankkaa
  • 118 Tapiola (M) - Suurpelto - Espoon keskus - Kauklahti
  • 118B Tapiola (M) - Suurpelto
  • 124 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Suomenoja - Espoonlahti - Tillinmäki
  • 125 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Olari - Nöykkiö - Espoonlahti
  • 125B Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Olari
  • 133 Friisilä - Matinkylä (M) - Henttaa
  • 134 Matinkylä (M) - Espoon keskus - Suvela - Tuomarila
  • 136 Matinkylä (M) - Espoon keskus - Suna - Tuomarila
  • 143 Matinkylä (M) - Iivisniemi - Soukka - Soukanniemi
  • 145 Matinkylä (M) - Soukka - Suvisaaristo
  • 146 Matinkylä (M) - Espoonlahti - Kivenlahti
  • 147 Matinkylä (M) - Iivisniemi - Soukka - Laurinlahti - Kivenlahti
  • 157 Matinkylä (M) - Suomenoja - Nöykkiö - Latokaski
  • 158 Matinkylä (M) - Nöykkiö - Tillinmäki
  • 164 Matinkylä (M) - Kivenlahti - Saunalahti
  • 165 Matinkylä (M) - Kivenlahti - Saunalahti - Kauklahti
  • 171 Matinkylä (M) - Masala - Kirkkonummi (- Siuntio)
  • 172 Matinkylä (M) - Masala - Kirkkonummi - Kantvik
  • 173 Matinkylä (M) - Masala - Kirkkonummi - Upinniemi
  • 174Z Matinkylä (M) - Kirkkonummi - Gesterby
  • 531 Tiistilä - Matinkylä (M) - Olari - Espoon keskus - Jorvi
  • 531B Tiistilä - Matinkylä (M) - Olari
  • 548 Tapiola (M) - Mankkaa - Kauniainen - Viherlaakso - Jupperi
  • 549 Tapiola (M) - Mankkaa - Kauniainen - Jorvi

LähteetMuokkaa

  • Seppo Laakso: Urban Housing Prices and the Demand for Housing Characteristics (1997) ('Liitynnän vaikutus asuntojen arvoon')

ViitteetMuokkaa