Hämeenkylä
Hämeenkylä (ruots. Tavastby) on Vantaan kaupunginosa ja vanha Helsingin pitäjän kylä. Hämeenkylä kuuluu Myyrmäen suuralueeseen. Hämeenkylän kaupunginosa rajoittuu etelässä Rajatorpantiehen, idässä Vihdintiehen ja pohjoisessa Kehä III:een.[4][1]
| Hämeenkylä | |
|---|---|
| Tavastby | |
 Kaupungin kartta, jossa Hämeenkylä korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Myyrmäen suuralue |
| Kaupunginosa nro | 12[1] |
| Pinta-ala | 2,9[1] km² |
| Väkiluku | 8 433[2] (31.12.2020) |
| Työpaikkoja | 2 147 kpl [3] (31.12.2013) |
| Postinumero(t) | 01630, 01640, 01710[4] |
| Lähialueet | Askisto, Hämevaara, Linnainen, Vapaala, Varisto[4] |
Historia ja alueen kuvausta muokkaa
Hämeenkylän nimi on keskiajalla toisen ristiretken vanavedessä alueelle tulleiden ruotsalaistan siirtolaisten alueelle antama nimi sen hämäläisten asukkaiden mukaan. Kylän alkuperäinen nimi on ollut mahdollisesti Kauk(a)järvi. Ensimmäiset hämäläistalot on perustettu alueella mahdollisesti 1000-1100-luvuilla. Alueen ruotsalaistuminen alkoi noin 1300-luvulta ja päättyi noin 1500-luvulla. Ruotsalaistumisen myötä monet alueen alkuperäiset suomalaiset nimet ovat kadonneet.[5]
Hämeenkylän maarekisterikylään (1553 Tauesteby) kuuluvat Hämeenkylän lisäksi nykyisin myös Linnaisten, Hämevaaran, Vapaalan, Variston, Askiston ja Petikon kaupunginosat. Gunvor Kerkkosen mukaan kylässä asui 1540-luvulla jo 19 talonpoikaa, mikä kertoo kylän vanhasta iästä.
Hämeenkylän läpi kulkeva Ainontie on vanhaa Turun–Viipurin maantietä eli Kuninkaantietä. Ainontien varrella on yhä jäljellä kylän vanhoja taloja. Seudulla toimi Tavastbyn kaivos kolmena eri ajanjaksona vuosina 1769–1860.
Kaupunginosan pohjoisosa on pientalovaltaista, omakoti- ja rivitaloja, ja siellä sijaitsevat Hämeenkylän kartano (ruots. Tavastkulla gård) ja Hämeenkylän kirkko. Hämeenkylän eteläosassa, Rajatorpantien, Lammaslammen ja Vihdintien välissä, sijaitsee 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu Pähkinärinteen kerrostaloalue. Vihdintien varressa on myös teollisuusaluetta.[4][1] Kaupunginosan alueelle sijoittuvat esimerkiksi R-kioskin ja Tamron pääkonttorit sekä Veikkauksen entinen pääkonttori. Näistä Rautakirjan pääkonttori ja portinvartijan koppi katsotaan erittäin merkittävän 1970-luvun teollisen rakennusperinnön edustajiksi[1].
Koivuvaarankujalle ja Pähkinärinteentien eteläpäähän on kaavoitteilla uusia kerrostaloja (Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.11.2011)lähde tarkemmin?. Hämeenkyläntien ja Terhotien väliselle alueelle on kaavoitteilla pien- ja kerrostaloja (2012).
Gållaksen kantatalo muokkaa
Nykyisellä Ainontien, Vihdintien ja Kehä III:n rajaamalla tontilla sijaitsi 1640-luvulla rakennettu Hämeenkylän kantatalo nro 5, Gållas. Tontilla sijaitsi myös vuonna 1922 rakennettu kantatalon navetta, jossa varsinaisen maatalouskäytön jälkeen toimi mm. kukkakauppa, akvaarioliike sekä kirjakauppa. Kumpikin rakennus on sittemmin purettu. Kantatalo purettiin ja siirrettiin 2000-luvun alussa Linnaisten kartanon alueelle, jossa se nykyäänkin sijaitsee. Navetta purettiin alkuvuodesta 2012, sillä tontille rakennettiin päivittäistavarakauppa, joka valmistui elokuussa 2012.[6]
Palveluja muokkaa
Hämeenkylän kaupunginosassa toimii muun muassa useita päiväkoteja, Pähkinärinteen koulu, Tuomelan koulu, Hämeenkylän yhtenäiskoulu, joka sijaitsee Variston puolella, kaksi Pähkinärinteen ostoskeskusta sekä Vihdintien ja Kehä III:n risteyksen lähettyvillä sijaitseva suurehko Hämeenkylän K-Supermarket ja Alko sekä McDonald’s.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Vantaa alueittain (2015) (pdf) (12 Hämeenkylä, teoksen s. 26–29) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 8.7.2016.
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioKuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 8.7.2016.
- ↑ a b c d kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 8.7.2016.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 165-170. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Hämeenkylän K-supermarket on harjakorkeudessa 19.04.2012. Kesko. Arkistoitu 9.8.2017. Viitattu 9.8.2017.
Lähteet joihin ei viitata muokkaa
- Kerkkonen, Gunvor: Helsingin pitäjän keskiaika. Teoksessa Helsingin pitäjä I, 1965.
- Kepsu, Saulo: Uuteen maahan, 2005.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenkylä Wikimedia Commonsissa
