Keravan rautatieasema

rautatieasema Keravalla

Keravan rautatieasema (ruots. Kervo järnvägsstation) on rautatieasema Keravalla Keskustan kaupunginosassa noin 29 kilometriä pohjoiseen Helsingin päärautatieasemalta. Se on risteysasema, jossa Helsinki–Riihimäki-radalta on yhteydet Lahden oikoradalle, Porvoon radalle ja Sköldvikin radalle sekä Vuosaaren satamaradalle. Keravan asemarakennus on valmistunut vuonna 1878, ja sen on suunnitellut Knut Nylander.[4]

Kerava
Kervo
Keravan asema
Keravan asema
Perustiedot
Lyhenne Ke
Rataosa Helsinki–Riihimäki
Keravan kaupunkirata
Kerava–Lahti
Kerava–Porvoo
Ratakilometri 28+869[1]
Sijainti 60°24′15″N, 025°06′19″E
Osoite Asemanaukio 1, 04200 Kerava
Kunta Kerava
Vyöhyke D
Valtio Suomi
Etäisyydet Helsinki 28,8 km
Savio 2,6 km
Riihimäki 42,5 km
Ainola 6,2 km
Lahti 75,4 km
Haarajoki 11 km
Porvoo 34,1 km
Sköldvik 27,4 km
Vuosaaren satama 21,3 km
Avattu 1863[2]
Liikenne
Käyttäjiä ~4,9 milj. (2019) [3]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Lähijunat K T D R Z
Museojunat Porvooseen (Kesäisin)
Vaihtoyhteydet 633N, 641, 738, 963, 969X, 971, 971B, 972, 973, 975, 975N, 976, 977, 977V, 978, 978K, 985
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55cm
Pinnoite asfaltti
Laiturikatokset kyllä
Laiturinäytöt 8 kpl
Asemarakennus
Tyyppi puurakenteinen asemarakennus
Suunnittelija Knut Nylander
Lipunmyynti lippuautomaatti
Liukuportaita Ei
Hissejä 2
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta, 2 ohittavaa raidetta

Asema on pääteasema Keravan kaupunkirataa kulkeville K-junille, joiden lisäksi asemalla pysähtyvät Riihimäelle liikennöivät junat D, R ja T sekä Lahteen liikennöivä Z. Asemalla eivät pysähdy kaukojunat.

Kerava on jaettu 15. toukokuuta 2006 alkaen kahteen liikennepaikkaan, johon kuuluvat Keravan aseman lisäksi Kytömaan liikennepaikka.

Historia

muokkaa
 
Pr1-höyryveturi Keravalla 1950-luvulla.

Keravan rautatieasema perustettiin vuonna 1863. Perustamiseen vaikutti ensi sijassa Hyrylässä sijainnut venäläinen varuskunta. Varuskuntien perustamisessa otettiin huomioon sen ajan tehokkain kulkuväline, juna. Keravan asemalle tuotiin muualta siirretty vanha rakennus, joka muutettiin asemaksi. Asemarakennuksen avajaispäivä oli uudenvuodenpäivä 1864. Rakennus osoittautui kuitenkin nopeasti liian pieneksi, ja vuonna 1866 tehtiin päätös uuden asemarakennuksen rakentamisesta. Ennen uuden asemarakennuksen rakentamista vanhaa asemaa laajennettiin jonkin verran.[2][5]

Liikenne Keravan asemalla vilkastui huomattavasti Porvoon radan valmistuttua vuonna 1874. Porvoon rata haarautuu Keravan aseman pohjoispäästä jyrkässä kaarteessa itäkaakkoon. Lähin seisake, Koivula, sijaitsi vain noin kilometrin päässä Porvoonkadun tasoristeyksen yhteydessä.[6] Ahjon rautatieasemalle oli vain noin kaksi kilometriä. Henkilöliikenne Porvoon radalla lopetettiin vuonna 1981 ja rataosa Ollista Porvooseen suljettiin vuonna 1990. Porvoon radan Ollin linjavaihteelta valmistui Sköldvikin tavaraliikennerata Kilpilahdessa sijaitsevalle Nesteen öljynjalostamolle vuonna 1972. Sen yhteydessä rakennettiin Keravan kolmioraide, jotta Sköldvikin radan liikenteen ei tarvitsisi kulkea Keravan aseman kautta ja vaihtaa suuntaa. Kolmioraiteelta rakennettiin myös pistoraide Keravan aseman koillispuoliseen logistiikkakeskukseen. Sen vaihde on kuitenkin sittemmin purettu.[7] Nykyisin Porvoon radalla kulkee säännöllisesti vain öljyjunia Keravan ja Sköldvikin välillä sekä kesäisin Porvoon museorautatien liikennettä.[8] Porvoon rataa Nikkilän rautatieasemalle asti on kuitenkin suunniteltu palautettavaksi lähiliikenteen käyttöön. Nikkilän lisäksi lähiliikenteen asemia olisivat suunnitelman mukaan Ahjo ja Talma.[9]

Ensimmäinen sähköjunamatka Keravalta Helsinkiin tehtiin joulukuun alussa vuonna 1970.[5] Vuosaaren satamarata valmistui marraskuussa 2008. Se kulkee Keravalta noin kolmen kilometrin matkan omalla raiteellaan ja laskeutuu Savion kohdalla 13,5 kilometriä pitkään Savion rautatietunneliin, joka ulottuu Vantaan Länsisalmeen asti lähelle Vuosaaren satamaa.

Keravan asemaa vastapäätä ratapihan toisella puolen sijaitsi tavaramakasiini, joka on purettu pois Keravan kaupunkiradan rakentamisen ja Keravan ratapihan muutostöiden yhteydessä.

Asemarakennus

muokkaa
 
Asemarakennus vuonna 2007.

Keravan nykyisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Knut Nylander, ja se rakennettiin vuosina 1876–1878. Myöhemmin asemarakennusta on muutettu ja laajennettu. Pääpiirteissään sen ulkoasu on säilynyt alkuperäisenä, mutta yksityiskohdissa on tapahtunut muutoksia. Alkuperäisiä pilastereita, peilejä ja muita koristeita on poistettu, ikkunoiden vuorilaudat on uusittu ja itse asemaa on jatkettu muutamalla metrillä vuonna 1904. Muutoksista huolimatta rakennus on rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus, sillä se edustaa muuten kokonaan kadonnutta asematyyppiä.[2]

Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014[10], mutta rakennuksessa toimii vielä kahvila. Kesäkuun 2015 alussa asemarakennukseen avattiin myös R-kioski, josta saa ostettua myös junalippuja. Sisä- ja ulkotiloissa on lippuautomaatit.

Junien lähtöraiteet

muokkaa
 
Z-taajamajuna Keravan asemalla.

[11]

  • Raiteelta 1 kulkevat R-, D- ja Z-junat Helsinkiin.
  • Raiteilla 2 ja 3 liikennöivät pysähtymättä ohi kulkevat kaukojunat, eikä niillä ole laituria.
  • Raiteelta 4 kulkevat T-, R- D- ja Z-junat pohjoiseen (Riihimäelle ja Lahteen).
  • Raiteelta 5 kulkevat K- ja T-junat Helsinkiin.
  • Raiteelta 6 kulkevat Porvoon museorautatien junat. Muutoin raide ei ole henkilöliikenteen käytössä.

Linja-autoyhteydet

muokkaa
  • 633N (RautatientoriKorso–Kerava)
  • 641 (TikkurilaLeineläHyrylä–Kerava)
  • 738 (Kalasatama (M) – Sorsakorpi–Ahjo–Kerava)
  • 963 (Paijala–Hyrylä–Kerava)
  • 971 (Kivistö–Ruotsinkylä–Hyrylä–Kerava)
  • 971B (Ruotsinkylä-Hyrylä-Kerava)
  • 972 (Korso–Alikerava–Kerava)
  • 973 (Peijas–Korso–Kerava)
  • 975 (Mattilanpuisto–Kaleva–Kerava)
  • 975N (Hyrylä–Kaleva–Kerava)
  • 976 (Virrenkulma–Kerava)
  • 977 (Kytömaa-Ylikerava–Päivölänlaakso–Kerava)
  • 977V (Kytömaa-Ylikerava–Kerava)
  • 978 (Keinukallio–Sorsakorpi–Kerava)
  • 978K (Bastukärr–Sorsakorpi–Kerava)
  • 985 (Nikkilä–Talma–Kerava)

Lisäksi asemalta kulkee arkisin Sköldvikin työntekijöille tarkoitettu työmatkavuoro K1 kahdesti päivässä Sköldvikiin ja kerran takaisin.[12]

Galleria

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 72. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 19.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c Valanto 1982: s.27.
  3. Rautatieasemien matkustajamäärät Väylävirasto. Viitattu 17.11.2021.
  4. Picture Gallery Kerava.fi. Arkistoitu 19.7.2009. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  5. a b Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 103-105, 124. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9
  6. Itälahti 2023, s. 99
  7. Itälahti 2023, s. 85
  8. Iltanen, Jussi : Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 82. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  9. Kivinen, Lasse: Lähijunat saattavat tulevaisuudessa kaartaa aivan uudelle reitille Keravalta – Se voi poikia tuhansia koteja ratojen varteen Helsingin Sanomat. 3.1.2021. Viitattu 15.1.2023.
  10. Koskinen, Risto: VR laittaa lappuja lipputoimistojen luukuille Yle. 1.8.2014. Viitattu 3.8.2014.
  11. https://www.vr.fi/cs/Satellite?blobcol=urldata&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1401295806407&ssbinary=true[vanhentunut linkki]
  12. Kilpilahden työmatkaliikenteen aikataulut alkaen 2.1.2023, voimassa toistaiseksi 28.4.2023. kilpilahti.fi. Viitattu 13.10.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Keravan rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.