Keravan rautatieasema

rautatieasema Keravalla

Keravan rautatieasema (ruots. Kervo järnvägsstation) on rautatieasema Keravalla Keskustan kaupunginosassa noin 29 kilometriä pohjoiseen Helsingin päärautatieasemalta. Se on risteysasema, jossa Helsinki–Riihimäki-radalta on yhteydet Lahden oikoradalle, Sköldvikin radalle ja Porvoon radalle sekä Vuosaaren satamaradalle. Asemarakennus on valmistunut vuonna 1878, ja sen on suunnitellut Knut Nylander.[4] Keravan asemaa vastapäätä ratapihan toisella puolen sijaitsi tavaramakasiini, joka on purettu pois Keravan kaupunkiradan rakentamisen ja Keravan ratapihan muutostöiden yhteydessä.

Kerava
Kervo
Keravan asema
Keravan asema
Perustiedot
Lyhenne Ke
Rataosa Helsinki–Riihimäki
Keravan kaupunkirata
Kerava–Lahti
Kerava–Porvoo
Ratakilometri 28+869[1]
Sijainti 60°24′15″N, 025°06′19″E
Osoite Asemanaukio 1, 04200 Kerava
Kunta Kerava
Vyöhyke D
Valtio Suomi
Etäisyydet Helsinki 28,8 km
Savio 2,6 km
Riihimäki 42,5 km
Ainola 6,2 km
Lahti 75,4 km
Haarajoki 11 km
Porvoo 34,1 km
Sköldvik 27,4 km
Vuosaaren satama 21,3 km
Avattu 1863[2]
Liikenne
Käyttäjiä ~4,9 milj. (2019) [3]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Lähijunat K T D R Z
Museojunat Porvooseen (Kesäisin)
Vaihtoyhteydet 633N, 641, 738, 963, 969X, 971, 972, 973, 975, 975N, 976, 977, 977V, 978, 978K, 985
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55cm
Pinnoite asfaltti
Laiturikatokset kyllä
Laiturinäytöt 8 kpl
Asemarakennus
Tyyppi puurakenteinen asemarakennus
Suunnittelija Knut Nylander
Lipunmyynti lippuautomaatti
Liukuportaita Ei
Hissejä 2
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta, 2 ohittavaa raidetta

Asema on pääteasema Keravan kaupunkirataa kulkeville K-junille, joiden lisäksi asemalla pysähtyvät Riihimäelle liikennöivät junat D, R ja T sekä Lahteen liikennöivä Z. Asemalla eivät pysähdy kaukojunat.

Ensimmäinen sähköjunamatka Keravalta Helsinkiin tehtiin joulukuun alussa vuonna 1970.[5] Kerava–Porvoo-radan Ollin linjavaihteelta rakennettiin tavaraliikenteen rata Nesteen öljynjalostamolle silloisen Porvoon maalaiskunnan Sköldvikiin vuonna 1972. Henkilöliikenne Porvoon radalla lopetettiin vuonna 1981 ja rataosa Ollista Porvooseen suljettiin vuonna 1990. Nykyisin radalla kulkee säännöllisesti vain öljyjunia Keravalta Sköldvikiin.[6]

Kerava on jaettu 15. toukokuuta 2006 alkaen kahteen liikennepaikkaan johon kuuluvat Keravan aseman lisäksi Kytömaan uudempi liikennepaikka.

Asemarakennus Muokkaa

 

Keravan aseman perustamiseen vaikutti ensi sijassa Hyrylässä sijainnut venäläinen varuskunta. Varuskuntien perustamisessa otettiin huomioon sen ajan tehokkain kulkuväline, juna. Keravan rautatieasema valmistui vuonna 1863. Tällöin asemalle tuotiin muualta siirretty vanha rakennus, joka muutettiin asemaksi. Avajaispäivä oli uudenvuodenpäivä vuonna 1864. Tämä entinen asema osoittautui nopeasti liian pieneksi ja vuonna 1866 tehtiin päätös uuden asemarakennuksen rakentamisesta. Ennen uuden asemarakennuksen rakentamista vanhaa asemaa laajennettiin jonkin verran. Keravan aseman kohdalle liikenne vilkastui huomattavasti Porvoon radan valmistuttua vuonna 1874.[2][5]

Keravan nykyisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Knut Nylander, ja se rakennettiin vuosina 1876–1878. Myöhemmin asemarakennusta on muutettu ja laajennettu. Pääpiirteissään sen ulkoasu on säilynyt alkuperäisenä, mutta yksityiskohdissa on tapahtunut muutoksia. Alkuperäisiä pilastereita, peilejä ja muita koristeita on poistettu, ikkunoiden vuorilaudat on uusittu ja itse asemaa on jatkettu muutamalla metrillä vuonna 1904. Muutoksista huolimatta rakennus on rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus, sillä se edustaa muuten kokonaan kadonnutta asematyyppiä.[2]

Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014[7], mutta rakennuksessa toimii vielä kahvila. Kesäkuun 2015 alussa asemarakennukseen avattiin myös R-Kioski, josta saa ostettua myös junalippuja. Sisä- ja ulkotiloissa on lippuautomaatit.

Junien lähtöraiteet Muokkaa

 
Z-taajamajuna Keravan asemalla.

[8]

  • Raiteelta 1 kulkevat R-, D- ja Z-junat Helsinkiin.
  • Raiteilla 2 ja 3 liikennöivät pysähtymättä ohi kulkevat kaukojunat, eikä niillä ole laituria.
  • Raiteelta 4 kulkevat T-, R- D- ja Z-junat pohjoiseen (Riihimäelle ja Lahteen).
  • Raiteelta 5 kulkevat K- ja T-junat Helsinkiin.
  • Raiteelta 6 kulkevat Porvoon museorautatien junat. Muutoin raide ei ole henkilöliikenteen käytössä.

Linja-autoyhteydet Muokkaa

  • 633N (RautatientoriKorso–Kerava)
  • 641 (TikkurilaLeineläHyrylä–Kerava)
  • 738 (Kalasatama (M) – Sorsakorpi–Ahjo–Kerava)
  • 963 (Paijala–Hyrylä–Kerava)
  • 971 (Kivistö–Ruotsinkylä–Hyrylä–Kerava)
  • 972 (Korso–Alikerava–Kerava)
  • 973 (Peijas–Korso–Kerava)
  • 975 (Mattilanpuisto–Kaleva–Kerava)
  • 975N (Hyrylä–Kaleva–Kerava)
  • 976 (Virrenkulma–Kerava)
  • 977 (Kytömaa-Ylikerava–Päivölänlaakso–Kerava)
  • 977V (Kytömaa-Ylikerava–Kerava)
  • 978 (Keinukallio–Sorsakorpi–Kerava)
  • 978K (Bastukärr–Sorsakorpi–Kerava)
  • 983 (KilpilahtiNikkilä–Kerava)
  • 985 (Nikkilä–Talma–Kerava)

Galleria Muokkaa

Lähteet Muokkaa

  • Valanto Sirkka: Suomen Rautatieasemat vuosina 1857–1920. Museovirasto - Rakennushistorian osasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6.

Viitteet Muokkaa

  1. Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 72. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 19.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c Valanto 1982: s.27.
  3. Rautatieasemien matkustajamäärät Väylävirasto. Viitattu 17.11.2021.
  4. Picture Gallery Kerava.fi. Arkistoitu 19.7.2009. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  5. a b Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 103-105, 124. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9.
  6. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 82. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  7. VR laittaa lappuja lipputoimistojen luukuille 1.8.2014. Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2014.
  8. https://www.vr.fi/cs/Satellite?blobcol=urldata&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1401295806407&ssbinary=true[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla Muokkaa

  • Keravan rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.