Helsingin seudun liikenne

pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava kuntayhtymä
Hakusana ”HSL” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.

Helsingin seudun liikenne, lyhenne HSL, (ruots. Helsingforsregionens trafik, HRT) on Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmästä vastaava kuntayhtymä. HSL:n järjestelmään kuuluvat Helsingin seudun bussit, metrot, raitiovaunut, lähijunat, kaupunkipyörät[3] ja Suomenlinnan lautta.

Helsingin seudun liikenne
HSL logo.svg
Tunnuslause Parhaat matkat tehdään yhdessä
Yritysmuoto kuntayhtymä
Perustettu 1. tammikuuta 2010 (11 vuotta sitten)
Toimitusjohtaja Mika Nykänen[1]
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Helsingin seutu
Toimiala joukkoliikenne
Henkilöstö 405 (31.12.2020)[2]
Kotisivu www.hsl.fi

HSL suunnittelee toimialueensa liikenteen ja kilpailuttaa sen tuottajat sekä vastaa alueen tiedotuksesta, lippujärjestelmästä ja lippujen tarkastamisesta.[4] Kaikki HSL:n liikennevälineet busseja ja Suomenlinnan lauttaa lukuun ottamatta käyttävät avorahastusta, eli metro- ja juna-asemilla, runkolinjabusseissa tai raitiovaunupysäkeillä ei ole puomeja.

Neljää sähköbussia lukuun ottamatta HSL:llä ei ole omaa kalustoa, joten se turvautuu enimmäkseen kolmansiin osapuoliin järjestelmän päivittäisessä liikennöinnissä. HSL-alueen bussien liikennöinnistä vastaavat tällä hetkellä suurimmaksi osaksi Nobina, Helsingin Bussiliikenne, Pohjolan Liikenne, Tammelundin Liikenne ja Savonlinja. Lisäksi HSL-alueella liikennöinnistä vastaavat myös lukuisat muut yritykset, jotka liikennöivät pientä osaa HSL-alueen bussiliikenteestä.

Vuonna 2018 Helsingin seudun liikenteen lipputulot olivat 370,1 miljoonaa euroa.[5] Vuonna 2019 lipputulot kasvoivat 383,1 miljoonaan euroon[6], mutta vuonna 2020 lipputulot laskivat 243,3 miljoonaan euroon koronaviruspandemian aiheuttaman matkustajakadon vuoksi. Vuonna 2020 HSL:n tulos oli 71,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä on suurin alijäämä koko HSL:n historiassa[7].

HistoriaMuokkaa

2000–2009Muokkaa

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä perustettiin yhtymäkokouksessa 17. kesäkuuta 2009. Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2009 Suvi Rihtniemi.

2010–2019Muokkaa

HSL aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Samalla sen vastuulle siirtyivät YTV:n liikennetoiminnot sekä HKL:n suunnittelu-, tilaaja- ja kilpailutustoiminnot.[8]

Vuonna 2018 Tuusulan ja Siuntion kunnat liittyivät HSL-alueeseen.[9][10]

Maaliskuussa 2017 HSL ilmoitti pyytävänsä Euroopan unionilta selvitystä yhteisen joukkoliikennelippujärjestelmän luomisesta Helsingin, Tallinnan ja Tarton välille.[11]

Kesäkuusta 2017 lähtien kaikissa HSL:n lähijunissa on sallittu polkupyörän kuljettaminen vuoden kestävän kokeilun ajan.[12] Vuonna 2018 kokeilu muutettiin pysyväksi käytännöksi.[13]

LiikenneMuokkaa

 
HKL-Metroliikenteen liikennöimä M200-sarjan metrojuna Puotinharjussa.

HSL valvoo kaiken joukkoliikenteen liikennöintiä Suur-Helsingin kuntien alueella. Yhtymällä ei ole omaa kalustoa, joten sen järjestelmää liikennöivät enimmäkseen kolmannet osapuolet.

MetroMuokkaa

Helsingin metroa liikennöi HKL-Metroliikenne. Metroliikenne alkoi 1982. Verkosto kattaa kaksikymmentäviisi asemaa kahdella linjalla, M1 ja M2. Metro yhdistää Helsingin keskustan itäiseen kantakaupunkiin, Etelä-Espooseen ja Itä-Helsingin lähiöihin. Metron merkkiväri HSL:n verkostossa on oranssi.

Länsimetron ensimmäisen rakennusvaiheen 8 asemaa Lauttasaaresta Espoon Matinkylään avattiin liikenteelle 18. marraskuuta 2017. Toisessa vaiheessa metro jatkaa viiden aseman verran Espoon Kivenlahteen. Kun laajennuksen toinen vaihe avautuu 2020-luvulla, metroasemien yhteislukumäärä nousee 30:een.

Helsingin toinen metrolinja on suunnitteilla oleva laajennus metroverkostoon. Itämetro on suunnitteilla oleva jatke M2-linjalle Östersundomiin. Kummastakaan laajennuksesta ei ole tehty rakentamispäätöstä.

LähijunatMuokkaa

Helsingin seudun lähijunaliikennettä liikennöi VR. Järjestelmän kolmellatoista linjalla palvellaan 70 asemaa, joista 50 sijaitsee HSL-alueella.

Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjatMuokkaa

PisararataMuokkaa

Suunnitteilla oleva Pisararata laajentaisi lähiliikennettä Helsingin keskustassa. Radan valmistuessa osa lähijunalinjoista jatkaisi Pasilasta maan alle, kiertäen päärautatieaseman ali Töölön ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.[14]

RaitiovaunutMuokkaa

Helsingin raitioliikennettä liikennöi HKL-Raitioliikenne. Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminnassa oleva raitioverkosto kuuluu HSL:n järjestelmään. Helsingin raitiovaunuliikenne alkoi vuonna 1891.

2010-luvun loppuvaiheen lippu- ja informaatiouudistuksen yhteydessä raitiovaunuihin tuli muiden liikennevälineiden ohella pysäkkikuulutukset.[15]

HSL:n raitiovaunulinjatMuokkaa

Pääartikkeli: Helsingin raitiolinjat
  • 1: Eira – Lasipalatsi – Töölö – Mäkelänkatu – Käpylä
  • 2: Pasila as. –Töölö – Lasipalatsi – Aleksanterinkatu – Olympiaterminaali
  • 3: Olympiaterminaali – Ullanlinna – Rautatieasema – Kallio – Kuusitie
  • 4: Munkkiniemi – Meilahti – Lasipalatsi – Aleksanterinkatu – Katajanokka
  • 5: Rautatieasema – Aleksanterinkatu – Katajanokan terminaali
  • 6: Eiranranta – Rautatieasema – Kallio – Vallila – Arabia
  • 7: Länsiterminaali – Rautatieasema – Aleksanterinkatu – Kallio – Mäkelänkatu – Pasila as.
  • 8: Jätkäsaari – Töölö – Kallio – Vallila – Arabia
  • 9: Jätkäsaari – Rautatieasema – Kallio – Pasila as.
  • 10: Pikku-Huopalahti – Kuusitie – Lasipalatsi – Kirurgi

BussitMuokkaa

HSL:n verkostoon kuuluu kolme erityyppistä bussipalvelua. Yleisin näistä on sininen peruslinja, joita liikennöidään kaikkialla HSL-alueella. Vähemmän liikennöidyillä alueilla verkostoa täydentävät lähibusseiksi kutsutut palvelulinjat, joiden kalusto on tavallisia linja-autoja pienempää. Peruslinjoista poiketen palvelulinjat antavat matkustajan nousta tai jäädä pois missä tahansa kohtaa reittiä riippumatta pysäkkien sijainneista.

Näiden lisäksi HSL:n verkostossa on oransseja runkobussilinjoja, jotka kulkevat tihein vuorovälein ja laajoin liikennöintiajoin.[16] Nämä linjat ovat 20 Eira–Munkkivuori, 30 Eira–Myyrmäki, 40 Pohjois-Haaga–Elielinaukio, 200 Espoon asema–Elielinaukio, 500 Munkkivuori–Itäkeskus, 510 Westendinasema–Herttoniemi, 550 Westendinasema–Itäkeskus (M), 560 Myyrmäki–Rastila (M) ja 570 Mellunmäki–Lentoasema. Runkolinjojen muuttamisesta pikaraitioteiksi on keskusteltu HSL:n hallituksessa.[17]

Linja-autojen liikennöinti on jaettu lukuisten liikennöitsijöiden kesken. Liikennesopimuksia on tällä hetkellä näillä yrityksillä[18]:

Ennen myös Transdev liikennöi Helsingin seudulla, mutta sen toiminta Suomessa päättyi 31. joulukuuta 2019.

LautatMuokkaa

Suomenlinnan lautta kuuluu HSL:n järjestelmään.

KaupunkipyörätMuokkaa

 
Helsingin kaupunkipyörä.

Toukokuussa 2016 HSL avasi Helsingin uudistetun kaupunkipyöräjärjestelmän. Sähkölukittavat keltaiset kaupunkipyörät korvasivat aiemman, vuosina 2000 – 2010 toiminnassa olleen järjestelmän. Vuoden 2016 järjestelmä kattoi 500 polkupyörää, joilla pystyi ajamaan mille tahansa viidestäkymmenestä asemasta.

Vuoden 2017 kaupunkipyöräjärjestelmä kattoi 1 500 pyörää 150 asemalla. Järjestelmä laajeni Munkkiniemeen, Pasilaan ja Vallilaan. Helsingin 1 400 pyörän ja 140 aseman lisäksi Espoon Olarissa ja Matinkylässä oli sata pyörää ja kymmenen asemaa. Kesäkuussa 2019 kaupunkipyörät lanseerattiin myös Vantaalle, ja kokonaissuunnitelmaan pyöräasemia kuuluu sata kappaletta.[19] Vantaan kaupunkipyöräverkko ei kuitenkaan ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon järjestelmien kanssa.[19]

Kaupunkipyörät on tuotettu yhdessä CityBikeFinlandin ja HKL:n kanssa. Järjestelmää sponsoroi HOK-Elannon kauppaketju Alepa, jonka mainoksia on jokaisessa pyörässä.[19] Mainosten vuoksi kaupunkipyöriä kutsutaan lempinimellä ”alepapyörät”.

PikaraitiovaunutMuokkaa

Pääartikkelit: Raide-Jokeri ja Kruunusillat

2020-luvulla HSL on panostamassa pikaraitioteihin Raide-Jokerin ja Kruunuvuorenradan rakentamisen yhteydessä. Nykyisen runkolinja 550:n korvaava Raide-Jokeri aloittaa liikennöinnin vuonna 2024. Sen on tarkoitus tarjota luotettavampaa liikennettä ja noin kolme kertaa tilavampaa kalustoa nykyisiin telibusseihin verrattuna. Vaunut ovat Helsingin raitioliikenteessä käytettävään Transtech Articiin perustuvia Artic XL -vaunuja. Linjan teemaväri on perinteitä mukaillen tummanvihreä, tosin raitioliikenteeseen verrattuna metallinhohtoisempi.[20]

Helsingin kantakaupungista Kruunusiltojen kautta Kruunuvuorenrantaan kulkevan pikaraitiolinjaparin on tarkoitus aloittaa liikennöinti vuonna 2026.[21] Kruunusilloilla käytetään samaa kalustoa kuin Raide-Jokerilla. Laajasalon lisäksi linjat tulevat palvelemaan muun muassa Merihaan ja Sompasaaren asukkaita sekä tarjoamaan nopean raideyhteyden Helsingin keskustasta Korkeasaaren eläintarhaan.

Suunniteltuja 2020-luvun lopussa ja 2030-luvun alussa toteutettavia hankkeita ovat Vihdintien pikaraitiotie ja Viikin–Malmin pikaraitiotie.

IlmeMuokkaa

 
HSL:n logo raitioliikenteelle.

HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen lisätietoa.

Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä:[22]

  •      Bussin sininen
  •      Raitiovaunun vihreä
  •      Lähijunan violetti
  •      Metron oranssi
  •      Lautan vaaleansininen
  •      Pikaraitiovaunun turkoosi

HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi.[23] Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:

»Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.»

LippujärjestelmäMuokkaa

HSL-alue jakautuu neljään vyöhykkeeseen A–D, jotka kaareutuvat Helsingin keskustan ympärille. Lippujärjestelmässä ostetaan lippu 2–4 vierekkäiselle vyöhykkeelle. Poikkeuksena on kuitenkin D-vyöhyke, jonka lipun voi ostaa myös omanaan. Myynnissä on kertalippuja, vuorokausilippuja sekä kausilippuja, joita voi ostaa matkakortilla, mobiilisovelluksella tai lippuautomaatista. Kausilipun haltijat voivat myös ostaa lisävyöhykelipun, joka on alennettuun hintaan myytävä kertalippu. Busseissa kerta- tai vuorokausilipun voi aiemmin ostaa myös kuljettajalta.[24] Bussinkuljettajien lipunmyynti keskeytettiin alun perin keväällä 2020 koronapandemian takia, mutta myöhemmin HSL päätti lopettaa lipunmyynnin busseissa pysyvästi.[25]

Avorahastusmallin luonteesta johtuen HSL tekee pistotarkastuksia liikennevälineisiin. Matkalippujen tarkastajat käyvät läpi matkustajien lippuja ja antavat ilman asianmukaista matkalippua matkustaville tarkastusmaksun. HSL:n tarkastusmaksu on alkuperäisen lipun hinnan lisäksi 80 euroa.[26]

Nykyinen lippujärjestelmä astui voimaan 27. huhtikuuta 2019. Lippujärjestelmäuudistuksen myötä vanhat matkakortit korvattiin uusilla HSL-korteilla ja Matkailijakorteilla, ja matkakortinlukijat sekä lipunmyyntiautomaatit korvattiin uusilla. Raitiovaunukuljettajien lipunmyynti korvattiin vaunuun sijoitettavalla automaatilla.[27] Lippujärjestelmän uudistaminen aloitettiin vuoden 2017 lopussa.

Heinäkuussa 2017 HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi Yle Uutisille kuntayhtymän kiinnostuksesta lontoolaisen joukkoliikenneyhtymä Transport for Londonin lippujärjestelmää kohtaan, jossa matkakortin lisäksi matkan voi maksaa pankkikortilla, ja jossa järjestelmä laskee automaattisesti maksettavan rahamäärän matkan reittiin perustuen.[28]

Nykyinen lippujärjestelmäMuokkaa

Vyöhyke Alueet Liput
A Helsingin keskustasta aina Lauttasaareen, Munkkiniemeen, Etelä-Haagaan, Koskelaan ja Kulosaareen asti AB
ABC
ABCD
B Helsinki (ympäröivät kaupunginosat)
Espoo (itä)
Vantaa (etelä)
Kauniainen
AB
ABC
ABCD
BC
BCD
C Helsinki (Östersundomin suurpiiri)
Espoo (länsi)
Vantaa (pohjoinen)
ABC
ABCD
BC
BCD
CD
D Kerava, Kirkkonummi, Siuntio, Sipoo, Tuusula

Myös Järvenpää sijaitsee alueen sisällä, mutta liittyy HSL:n jäseneksi vasta vuonna 2022.[29]

ABCD
BCD
CD
D

Vanha lippujärjestelmäMuokkaa

 
HSL:n kosketusnäytöllinen matkakortinlukija ennen vyöhykeuudistusta.

Vanha kuntarajoihin perustuva lippujärjestelmä oli käytössä vuosina 1986–2019. Lippujärjestelmässä oli liput kuntien sisällä liikkumiseen, seutulippu sekä Lähiseutu 2 -lippu kuntien väliseen liikkumiseen sekä Lähiseutu 3 -lippu koko HSL-alueella liikkumiseen. Pelkillä raitiovaunuilla liikkumiseksi oli myynnissä myös raitiovaunu-kertalippuja.[30]

Tuote Alueet
Sisäinen Joko
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Espoo ja Kauniainen
  • Kerava, Sipoo ja Tuusula
  • Kirkkonummi ja Siuntio
Seutulippu Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen
Lähiseutu 2 Koko HSL-alue poislukien Helsinki
Lähiseutu 3 Koko HSL-alue
Raitiovaunulippu Helsingin raitiovaunut

OrganisaatioMuokkaa

HSL on yksi Suomen suurimmista kuntayhtymistä, jonka yhdeksän jäsenkunnan alueella asuu yli 1,3 miljoonaa suomalaista. HSL työllisti vuoden 2020 lopussa 405 henkilöä[2].

JäsenkunnatMuokkaa

HSL:n perustivat vuonna 2010 Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta.[2] Ne solmivat perussopimuksen,[31] jossa määritellään kuntayhtiön tehtävät ja hallinto. Sipoon kunta liittyi HSL:ään vuoden 2012 alussa.[32] Tuusulan kunta sekä Helsingin seudun ulkopuolinen Siuntion kunta liittyivät HSL:ään vuoden 2018 alussa.[33]

Kuntayhtymään voivat liittyä myös muut Helsingin seudun kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti. Yhteensä Helsingin seudun 14 kunnassa asuu yli puolitoista miljoonaa ihmistä[34].

HSL:n jäsenkunnat
Kunta Liittynyt Väkiluku[34]
(30.6.2021)
Helsinki 2010 656 611
Espoo 294 836
Vantaa 238 627
Kirkkonummi 40 336
Kerava 37 262
Kauniainen 10 214
Sipoo 2012 22 134
Tuusula 2018 39 301
Siuntio 6 169
Yhteensä 1 345 490

KritiikkiMuokkaa

Uudet matkakortinlukijatMuokkaa

HSL aloitti uusien matkakortinlukijoiden asentamisen liikennevälineisiin vuonna 2016. Uuden lukijan käyttöliittymä koettiin edelliseen verrattuna hankalaksi, joten HSL:ää kehotettiin suunnittelemaan käyttöliittymä uudestaan.[35] Suurin osa kritiikistä keskittyi laitteen OK-napin vaikeakäyttöisyyteen.[36]

Vuoden 2016 lopulla Yle raportoi HSL:n päätöksestä säilyttää käyttöliittymä.[37] HSL:n projektipäällikkö Satu Rönnqvist selitti päätöstään: ”Vanhoilla matkakortinlukijoilla on ollut paljon näitä virhevalintoja, joista tehdään tuhansia hyvityshakemuksia HSL:lle vuosittain. Näitä pyritään tällä OK-painikkeella vähentämään.”

Maaliskuussa 2017 Yle raportoi HSL:n pohtivan vielä uuden matkakortinlukijan käyttöliittymää.[38] HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi yhtymän toteuttavan käyttäjätestejä liittyen matkakortinlukijoiden käyttömukavuuteen. HSL teki näiden käyttäjätestien jälkeen syksyllä 2017 kausilippujen leimausta nopeammaksi.

Uuden toimitusjohtajan valintaprosessiMuokkaa

HSL:n ensimmäisen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen eläköityessä tämän seuraajaksi valittiin 3. marraskuuta 2020 Mika Nykänen.[39] Nykänen siirtyy tehtävään Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan paikalta, eikä tällä ole aikaisempaa kokemusta joukkoliikenteestä.[40] HSL:n hallitus äänesti valinnasta, ja vaalin tuloksena HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Nykänen saivat molemmat seitsemän ääntä, minkä jälkeen valinta ratkaistiin arvalla.[41]

Uuden toimitusjohtajan valinta vuonna 2020 politisoitui muutamaa päivää ennen valintaa.[42] Tehtävään valitulla Mika Nykäsellä on pitkä historia kokoomuksessa, ja jo tämän valintaa Geologian tutkimuskeskuksen johtoon on pidetty poliittisena.[42][43] Ehdolla toimitusjohtajan tehtävään olivat Nykäsen lisäksi muun muassa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, OnniBus.comin perustaja Pekka Möttö sekä muita joukkoliikennealan konkareita.[42]

LähteetMuokkaa

  1. HSL:n uusi toimitusjohtaja on Mika Nykänen HSL.fi. 3.11.2020. Viitattu 8.4.2021.
  2. a b c Tilinpäätös 2020 (PDF) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 4.8.2021.
  3. Kaupunkipyörät HSL. Viitattu 3.3.2017.
  4. HSL lyhyesti Helsingin seudun liikenne. Viitattu 29.11.2018.
  5. https://www.hsl.fi/uutiset/2019/hsln-tilinpaatos-2018-17057
  6. HSL:n tilinpäätös 2019 24.3.2020. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 5.8.2021.
  7. HSL:n tilinpäätös 2020 30.3.2021. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 5.8.2021.
  8. Helsingin seudun liikenne aloittaa ensi vuoden alusta Helsingin Sanomat. 29.12.2009. Viitattu 6.1.2010.
  9. Siuntio päätti HSL:ään liittymisestä HSL. Viitattu 11.9.2017.
  10. Tuusula tulee mukaan HSL:ään HSL. Viitattu 11.9.2017.
  11. Yhteinen joukkoliikennelippu Suomeen ja Viroon? Helsinki, Tallinna ja Tartto hakevat pilottirahoitusta Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  12. HSL kannustaa kulkutapojen sekakäyttöön: pyörää saa kuljettaa lähijunassa myös ruuhka-aikana 19.6. alkaen HSL. Viitattu 2.5.2017.
  13. Pyörää saa kuljettaa lähijunassa ja metrossa aina kun tilaa on HSL. Viitattu 20.6.2018.
  14. Pisararata - Liikennevirasto www.liikennevirasto.fi. Viitattu 18.7.2017.
  15. Matkustajalle HSL. Viitattu 25.7.2017.
  16. Uusia poikittaisyhteyksiä ja runkolinjoja – tämä kaikki muuttuu HSL:n liikenteessä elokuussa HSL.fi. 22.06.2021. Viitattu 16.8.2021.
  17. Raide-Jokerin hankesuunnittelu loppusuoralla HSL. Viitattu 7.3.2017.
  18. Arttu Kuukankorpi: Paikallisliikennesivut kuukankorpi.com.
  19. a b c Vantaa saa tänään kaupunkipyörät, joilla ei voi ajaa Helsinkiin tai Espooseen Helsingin Sanomat. 17.6.2019. Viitattu 20.6.2019.
  20. Pikaraitiotien vaunusta tulee esteetön ja sinivihreä 8.6.2017. Helsingin seudun liikenne.
  21. Kruunusillat-raitiotie rakennetaan ensin Hakaniemestä Laajasaloon 22.04.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.7.2021.
  22. Värit – Tyyliopas Helsingin seudun liikenne. Viitattu 22.4.2021.
  23. HSL: Uusi kuntayhtymä yhdistää seudun liikenteen suunnittelun kauppalehti.fi. 25.11.2009. Viitattu 6.1.2010.
  24. Liput ja hinnat HSL. Viitattu 9.5.2019.
  25. Bussinkuljettajat eivät jatkossakaan myy lippuja 7.1.2021. HSL. Viitattu 29.8.2021.
  26. Liputta matkustavalta peritään tarkastusmaksu HSL. Viitattu 3.3.2017.
  27. Matkustajalle HSL. Viitattu 7.3.2017.
  28. Voisiko pankkikortti toimia matkakorttina? – HSL selvittää istuisiko Lontoon malli Helsingin liikenteeseen Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2017.
  29. Järvenpää päätti liittyä HSL:ään vuoden 2022 alusta alkaen 22.10.2019. HSL. Viitattu 7.2.2021.
  30. Raitiovaununkuljettajien lipunmyynti lakkaa ja raitiovaunulippu jää pois käytöstä HSL. 23.5.2017. Viitattu 20.6.2019.
  31. Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän perussopimus
  32. Sipoo mukaan Helsingin seudun liikenteeseen Yle Uutiset. 4.10.2011. Viitattu 4.8.2021.
  33. HSL:n mobiililippujen hinnat laskevat merkittävästi ja yötaksasta luovutaan 24.10.2017. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 4.8.2021.
  34. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* Tilastokeskus. Viitattu 5.8.2021.
  35. Lukijat vastasivat: "Uusi matkakortinlukija on täysi susi!" – HSL lupaa viilata näyttöä, mutta ei aio muuttaa laitteiden toimintaperiaatetta Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  36. HSL pikkutytön jättämisestä yksin bussipysäkille: Pelisilmä ja tilannetaju pettivät Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  37. HSL:n matkakortinlukijassa säilyy haukuttu OK-nappi Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  38. HSL kuuli kiukkuisia asiakkaita – matkakortinlukijan parjattu OK-painike uudelleen harkintaan Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2017.
  39. Malmberg, Lari: Mika Nykänen valittiin HSL:n uudeksi toimitusjohtajaksi – Nimityksen ratkaisi arpa HS.fi. 3.11.2020 klo 10.09. Viitattu 3.11.2020.
  40. Koskela, Miika: Kokematon Mika Nykänen ohitti joukkoliikennekonkarin arvalla HSL:n johtajan valinnassa – miten uusi pomo kehittää 1,5 miljoonan ihmisen liikkumista? Yle Uutiset. 3.11.2020 klo 11.03. Viitattu 3.11.2020.
  41. Hautanen, Suvi: HSL:n toimitusjohtajaksi valittiin Mika Nykänen verkkouutiset.fi. 3.11.2020 klo 10.19. Viitattu 3.11.2020.
  42. a b c Salomaa, Marja: HSL:n toimitusjohtajan valinta politisoitui viime metreillä – HS:n tietojen mukaan taustalla kokoomuksen operaatio, Vapaavuori kiistää HS.fi. 31.10.2020 klo 10.19. Viitattu 3.11.2020.
  43. Hanhivaara, Jussi: Vapaavuori toppuuttelee epäilyjä GTK-nimityksen poliittisuudesta - "Kaikilla on taustansa" Yle Uutiset. 28.10.2014. Viitattu 3.11.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin seudun liikenne.