Wikipedia

Kruunusillat

rakennushanke Helsingissä

Kruunusillat (ruots. Kronbroarna) on rakenteilla oleva hanke, joka sisältää kymmenen kilometrin pituisen raitiotieyhteyden Helsingin keskustan ja Laajasalon välille. Reitille kuuluu kolme uutta siltaa, jotka on tarkoitettu raitiotielle, pyöräilylle ja jalankululle. Sillat johtavat keskustasta Hakaniemenrannan kautta uusia siltoja Merihaansiltaa ja Finkensiltaa pitkin Korkeasaareen, josta reitti jatkuu yli kilometrin pituisen Kruunuvuorensillan kautta Kruunuvuorenrantaan Laajasalon saareen. Hankkeeseen on kuulunut myös Näkinsillan uudelleenrakentaminen ja uusi Hakaniemensilta.

Kruunusiltojen raitiotie
Suunniteltu linjaus matka-aikoineen
Suunniteltu linjaus matka-aikoineen
Perustiedot
Reitti Päärautatieasema–Laajasalo
Rakennettu 2021–
Avattu 2026 (sillat)
2027 (liikennöinti välillä Hakaniemi–Laajasalo)
Rakennuskustannus
  • 326 milj. € (ensimmäinen vaihe, arvio)[1]
  • 10 milj. € (toinen vaihe, arvio)[1]
Liikenne
Liikennöitsijä(t) HSL (suunnittelu ja tilaaminen)
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne (liikennöinti)
Tekniset tiedot
Pituus 10 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 000 mm
Km   Lyh. Liikennepaikat
kääntöraide
Yliskylän keskus
Laajasalontie
Reiherintie
Haakoninlahti
Haakoninlahti (jättöpysäkki)
Gunillantie
Haakoninlahdenpuisto
Haakoninlahdenkatu
Kruunuvuori
Kruunuvuorensilta
Korkeasaari
Finkensilta
Nihti
Merihaansilta
Merihaka
Hakaniemi
Kaisaniemenpuisto
Rautatieasema
Merkkien selitykset

Kruunusillat perustuu vuonna 2012 järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaehdotukseen. Sitä ennen suoraa yhteyttä kantakaupungista Laajasaloon tutkittiin muun muassa metroyhteytenä. Raitiosiltojen hankesuunnitelma hyväksyttiin alun perin elokuussa 2016, mutta kustannusarvion ylityttyä ja rakennusaikataulun muututtua hankkeesta päätettiin uudelleen elokuussa 2021.

Siltojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2021,[2] ja raitiotien liikennöinnin on tarkoitus alkaa väliaikaisella reitillä Hakaniemestä Laajasaloon vuoden 2027 alussa.[3]

Reitti

muokkaa

Raitiotie kulkee päärautatieasemalta Hakaniemen ja Merihaan kautta Nihtiin, josta se jatkaa Korkeasaaren pohjoispuolitse uutta Kruunuvuorensiltaa pitkin Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. Reitillä liikennöi kaksi eri linjaa, jotka haarautuvat Kruunuvuorenrannassa eri suuntiin: etelään Haakoninlahdelle (linja 11) ja koilliseen Yliskylään (linja 12).[3][4] Päätepysäkki sijoitetaan Laajasalontielle Yliskylän keskustan kohdalle. Linjaa jatketaan Reposalmentielle ja Ilomäentielle myöhemmin, mikäli liikenne tai maankäytön kehittäminen sitä edellyttää.[5] Laajasalontieltä pohjoiseen säilyy yleiskaavassa esitetty varaus pikaraitioyhteydelle Herttoniemeen.[5]

Väliaikaiset reitit ja muut reittivaihtoehdot

muokkaa

Matkustajaliikenteen on määrä käynnistyä Hakaniementorin kupeeseen rakennettavalle väliaikaiselle päätepysäkille vuoden 2027 alussa.[5] Alustavan suunnitelman mukaan linja 11 liikennöidään Hakaniemeen ja linja 12 kahtena ensimmäisenä liikennöintivuonna Kalasatama–Pasila-raitiotietä pitkin Pasilaan.[6][7] Hakaniemen väliaikaisen päätepysäkin kapasiteetti ei kestä molempia Laajasalon linjoja tiheillä vuoroväleillä, ja siksi Haakoninlahden linja ohjattaneen keskustaan vasta päärautatieaseman päätepysäkin valmistuessa.[6]

Helsingin seudun liikenteen alustavissa suunnitelmissa raitiotielinja voidaan mahdollisesti jatkaa päärautatieasemalta Kampin kautta Jätkäsaareen.[8][7] Tällöin ei tarvitsisi rakentaa päätepysäkkiä Rautatientorille tai Kaivokadulle.

Tavoitteet

muokkaa
 
Kruunuvuorenrannan osa-alueella Laajasalossa käynnistyi 2010-luvulla voimakas asuinrakentaminen. Asukasluvun arvioidaan olevan tulevaisuudessa 13 000.[9]

Hankkeen tavoitteena on järjestää voimakkaasti kasvavalle Laajasalolle sujuva joukkoliikenneyhteys keskustaan ja kytkeä kaupunginosa runkoyhteydellä seudun joukkoliikennejärjestelmään.[3][6] Siltojen myötä reitti Kruunuvuorenrannasta päärautatieasemalle lyhenee 5,5 kilometrillä,[3] ja polkupyöräyhteys lyhenee 20 minuuttiin.[10] Raitiotieyhteys vähentää myös Helsingin metrolle ennustettua ylikuormitusta[3] ja myös Laajasalon ja Herttoniemen metroaseman välisen liityntäliikenteen kuormitusta.[5] Hanke mahdollistaa uuden yleiskaavaehdotuksen mukaisen maankäytön, ja sen arvioidaan synnyttävän uusia liiketoimintoja erityisesti Hakaniemeen, Kruunuvuorenrantaan ja Kalasataman eteläpuolelle.[6] Laajasalon täydennysrakentamista ei olisi mahdollista toteuttaa kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa ilman suoraa yhteyttä kantakaupunkiin.[6]

Yhteensä hankkeessa toteutetaan noin yhdeksän kilometriä uutta pikaraitiotietä.[5] Reitin varrelle suunnitellaan myös jalankulkuväylät, pyöräilybaana ja aukioita.[6] Nihdin kohdalle rakennetaan raitioliikenteen solmukohta, jossa Kruunusillat yhdistyy Kalasatama–Pasila-raitiotien kanssa.

Raitiotiellä ennustetaan olevan vuonna 2030 noin 23 000 sekä vuonna 2050 noin 37 000 matkustajaa vuorokaudessa.[5] Päivittäiseksi pyöräilijöiden määräksi vuonna 2030 on arvioitu 3 750.[5] Kokonaisuudessaan raitioliikenteen käyttäjämäärien ennustetaan kasvavan Kruunusillat-yhteyden myötä 7–9 miljoonalla matkustajalla vuodessa.[10]

Liittyvät hankkeet

muokkaa

Kruunusillat-hankkeeseen liittyy monia muitakin hankkeita, kuten katutöitä, jotka on kokonaistaloudellisista syistä kannattavaa toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä. Esimerkiksi Asematunnelin kannen peruskorjaus Kaivokadulla on urakka, jonka yhteensovittaminen Kruunusiltojen rakennustöiden kanssa vähentäisi ydinkeskustalle aiheutuvia liikenteellisiä- ja muita haittoja.[6] Muita liittyviä hankkeita ovat muun muassa Hakaniemen sillan uusiminen, Nihdin rantarakenteet, uusi Näkinsilta eli pyöräliikenteen ja jalankulun silta Sörnäisten rantatien yli sekä Hakaniemenrannan esirakentaminen uusia tontteja varten.[6] Koska Näkinsilta ja uusi Hakaniemensilta rakennetaan samaan aikaan raitiosiltojen kanssa, on Kruunusillat-hankkeen sanottu rakentavan yhteensä viisi uutta siltaa.[10]

Aikataulu

muokkaa

Kruunusiltojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2021.[2] Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja vasta sen jälkeen Hakaniemestä keskustaan.[11] Suunnitelman mukaan ensimmäisen vaiheen rakennustyöt valmistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä ja matkustajaliikenne käynnistyy Hakaniemen väliaikaiselle päätepysäkille vuoden 2027 alussa.

Kohde Rakentamisvuodet[6]
Uusi Hakaniemensilta
(liittyvä hanke) 		2021–2024
Hakaniemenranta
(liittyvä hanke) 		2021–2026
Finkensilta ja Kruunuvuorensilta 2021–2025[2]
Raitiotie Kruunuvuorenrannan eteläosassa 2022–[12]
Kruunuvuorenranta–Yliskylä-raitiotie 2023–2025
Merihaansilta 2022–[13]
Kruunuvuorenranta–Hakaniemi-raitiotie 2025–2027[2]
Hakaniemi–päärautatieasema-raitiotie
(toinen vaihe) 		2026–2028

Toinen vaihe

muokkaa

Jatkoyhteys päärautatieasemalle arvioidaan toteutettavaksi vuosina 2026–2028.[5] Toinen vaihe vaatii oman jatkosuunnitteluvaiheensa, johon kuuluvat muun muassa Kaisaniemenkadun liittymäjärjestelyt ja Kaivokadun raidejärjestelyt.[5] Vaiheistamisella pyritään varmistamaan, että yhteys Laajasalosta Hakaniemeen valmistuu tavoiteaikataulussa.[5] Asematunnelin peruskorjaushankkeen aikataulullinen ja sopimustekninen selvittäminen on vielä kesken, ja keskustan alueella on myös muita lähitulevaisuudessa alkavia rakennushankkeita, minkä takia Kruunusiltojen raitiotien jatkaminen päärautatieasemalle on perusteltua toteuttaa vasta toisessa vaiheessa.[6] Toiseen vaiheeseen mennessä päärautatieasemalle on valmistunut Kaisantunneli, joka helpottaa pyörä- ja jalankulkuliikenteen poikittaissuuntaista kulkua Kaivokadun työmaan aikana.[6] Uusi Eliel -hanke eli Elielinaukion uudistaminen on vielä sisällöllisesti epävarma, ja sen lopputulos saattaa vaikuttaa Kaivokadun päätepysäkin suunnitteluun.[6]

Tekniset tiedot

muokkaa
 
Liikennöintiä varten on tilattu Škoda Transtechin valmistamia Artic X54 -raitiovaunuja, joita käytetään myös Raide-Jokerilla.

Kruunusillat-raitioreitin keskinopeus on 22 km/h ja nopeimmilla osuuksilla 60 km/h.[14] HKL on tilannut 23 kaksisuuntaista Artic X54 -vaunua,[1] jotka ovat Haakoninlahden linjalla 30 metriä pitkiä ja Yliskylän linjalla 45-metrisiä.[15] Suunniteltu vuoroväli on noin 5–10 minuuttia.[14] Uudet rataosat ovat pikaraitiotietä, ja ne ovat kantakaupungin raitiotieverkon kanssa yhteensopivia.[6]

Sillat

muokkaa
 
Näkymä Hakaniemenrannasta Nihtiin keväällä 2020. Tälle osuudelle rakennetaan Merihaansilta.

Kaikki hankkeen kolme siltaa on suunniteltu ainoastaan raitiotie-, pyörä- ja kävelyliikenteen käyttöön, eikä niillä sallita auto- tai linja-autoliikennettä.[16] Tarvittaessa ne sopivat kuitenkin pelastusajoneuvojen käyttöön.[15][16] Mahdollisuuksien mukaan raitiotiet suunnitellaan nurmiratoina.[16] Kruunuvuorensilta-vinoköysisilta olisi valmistuttuaan noin 1 200 metriä pitkä, eli siitä tulisi Suomen pisin silta.[17][18]

Kruunusillat
Nimi Osuus Pituus Alikulkukorkeus Pisin jänneväli
Merihaansilta Merihaka–Nihti 422 m[19] 2,5 m[19] 20,5 m[10]
Finkensilta Nihti–Korkeasaari 293 m[15] 6,9 m[10]
Kruunuvuorensilta Korkeasaari–Kruunuvuorenranta 1 228 m[20] 20 m[14] 260 m[10]
 
Korkeasaaren ja Nihdin välisen Finkensillan rakennustöitä talvella 2022.
 
Kruunuvuorensillan väliaikainen työsilta nähtynä Kruunuvuorenrannasta kohti Korkeasaarta kesällä 2022.

Merihaansillasta on tarkoitus myöhemmin haarautua Hanasaareen Hiilisatamansilta, joka ei kuitenkaan kuulu Kruunusillat-hankkeeseen.[21][22] Hiilisatamansillalle ei myöskään toteuteta raitiotietä, vaan se tulee pyöräliikenteen ja jalankulun käyttöön.[23]

Matka-ajat

muokkaa
Arvioidut matka-ajat[4]
Linja Osuus Kesto
11 Kruunuvuorenranta – Kalasatama (M) 15 min
Kruunuvuorenranta – Pasilan asema 25 min
12 Kruunuvuorenranta – Yliskylä 7 min
Kruunuvuorenranta – Hakaniemi 10 min
Kruunuvuorenranta – päärautatieasema 17 min

Varikko

muokkaa

Uutta liikennelaitoksen raitiovaunuvarikkoa on suunniteltu Yliskylään. Suomen ensimmäinen hybridivarikko on suunniteltu niin kutsuttuun ratikkakortteliin, jossa varikkotilan päälle rakennettaisiin liiketiloja ja asuntoja.[24][25] HKL tekee varikosta myöhemmin erillisen hankepäätöksen.[6] Tarvittaessa Kruunusiltojen liikennöinti onnistuu Kalasatama–Pasila-raitiotien ja kantakaupungin raitiotieverkon kautta myös muilta varikoilta.[5]

Kustannusarvio

muokkaa

Ensimmäisen vaiheen Laajasalo–Hakaniemi kustannusarvio on noin 326 miljoonaa euroa ja toisen vaiheen Hakaniemi–päärautatieasema karkeasti kymmenen miljoonaa.[1] Lisäksi kalustohankinnat ovat noin 98 miljoonaa euroa ja uuden raitiovaunuvarikon rakentaminen noin 96 miljoonaa.[1] ”Yliskylän lenkin” eli tarvittaessa rakennettavien Reposalmentien ja Ilomäentien raitioteiden kustannusarvio on noin 19 miljoonaa euroa.[6]

Liittyvillä hankkeilla, kuten katutöillä, on varsinaisesta silta- ja raitiotierakentamisesta erillinen kustannusarvionsa, joka on noin 235 miljoonaa euroa.[17] Rakentamisen, kaluston, varikon ja liittyvien hankkeiden yhteishinnasta on puhuttu lähes 800 miljoonana eurona.[26][27][28]

Hankkeen eteneminen

muokkaa

Suunnittelutyö ja reittivaihtoehdot

muokkaa

Yhteys Laajasalosta kantakaupunkiin esitettiin ensimmäisen kerran jo vuoden 2002 yleiskaavassa.[29] Vaihtoehtoihin kuului Kampista Senaatintorin ja Katajanokan kautta kulkeva Laajasalon metro, joka olisi voitu rakentaa joko kaksikilometrisenä siltana tai merenalaisena tunnelina.[30] Kokonaisuudessaan uusi metrolinja olisi alkanut Pasilan metroasemalta. Haaroittamisvaihtoehdossa olemassaoleva metrorata olisi haaroitettu Herttoniemen metroasemalta Laajasalon suuntaan, mutta vaihtoehto oli teknisesti haastava, ja kolmas metrolinja olisi heikentänyt muiden metrolinjojen palvelutasoa.[31] Joukkoliikennejärjestelmien vertailussa vuonna 2007 ja Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelussa vuonna 2008 tutkittiin metron, linja-auton ja raitiotien hyötykustannussuhteita, ja selvitysten perusteella esitettiin, että suunnittelua jatkettaisiin ensisijaisesti raitiovaihtoehdon pohjalta.[6] Selvitysten mukaan metroyhteys olisi ollut huomattavasti kalliimpi ja matkustajakysyntä suhteessa sen kapasiteettiin vähäinen.[29] Betonielementtitunnelin rakentamisessa todettiin myös olevan riskejä.[29] Arvioituihin vaihtoehtoihin kuuluivat myös köysirata Hakaniementorille ja bussilautta Katajanokalle.[32]

Kruunuvuorenselän ylittävästä sillasta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu.[29] Sen voitti WSP Finland ehdotuksellaan ”Gemma Regalis”.[33][34]

Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2008 jatkovalmistelun pohjaksi reitin Laajasalosta Kruununhakaan.[6][35] Vuoden 2011 joukkoliikenneselvityksessä Kruunusillat linjattiin Sompasaaresta Tervasaarenkannaksen kautta Liisankadulle, eikä Hakaniemi kuulunut reittiin.[36] Vuoden 2016 Kruunusillat-yleissuunnitelmassa 465-metrinen silta Tervasaarenkannakselle esitettiin luonnosteltuna vaihtoehtoisena linjauksena, joka olisi jatkunut joko Liisankadun kautta Unioninkadulle tai Pohjoisrannan kautta Aleksanterinkadulle.[15] Raitiotien mahduttaminen Pohjoisrannalle ja erityisen ruuhkaiselle Meritullintorille olisi kuitenkin vaatinut katujen leventämistä merelle.[15] Hakaniemi-reitti oli vaihtoehdoista halvin ja hyöty-kustannussuhteeltaan suurin, ja sen eduiksi katsottiin myös sujuva vaihtoyhteys muihin kulkuvälineisiin eli metroon, muille raitioteille, lukuisiin linja-autoihin ja myös mahdollisesti rakennettavalle Pisararadan maanalaiselle rautatieasemalle.[15]

Valtuuston päätös ja kustannusarvion nousu

muokkaa

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi sillat mahdollistavan asemakaavan marraskuussa 2015 ja hankesuunnitelman elokuussa 2016 äänin 13–2.[37] Päätöksen hankkeen toteuttamisesta teki kaupunginvaltuusto äänin 63–6 myöhemmin saman kuukauden lopussa.[18] Tuolloin arvioitu kokonaishinta oli noin 359 miljoonaa euroa, josta 259 miljoonaa varattiin rakentamiseen ja 100 miljoonaa kalusto- ja varikkokustannuksiin.[38]

Sittemmin rakentamisen kustannusarvio nousi 71 miljoonalla eurolla[39][40] sekä kalusto- ja varikkokustannukset noin 65 miljoonalla.[17] Lisäksi liittyvien hankkeiden hinta oli noussut 185 miljoonalla eurolla.[17] Enimmäis­hinnan korottamisesta tehtiin erillinen päätös, jossa samalla hyväksyttiin myös hankkeen toteuttaminen kahdessa vaiheessa. Kaupunkiympäristö­lautakunta ja HKL hyväksyivät vaiheistamisen ja enimmäis­hinnan korotuksen kesäkuussa 2021 ja kaupunginhallitus 16. elokuuta.[40][41][42] Lopullisen päätöksen teki kaupunginvaltuusto 25. elokuuta 2021 äänin 71–8.[39]

Urakoitsijat

muokkaa

Hankkeen rakennustyöt toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä. Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Korkeasaaren maarakennustyöt toteutetaan kokonaisurakkana, josta vastaa Kreaten ja YIT:n muodostama Työyhteenliittymä Kruunusillat.[33] Urakkakilpailutuksen voittaneen Työyhteenliittymän osuus hankkeen kokonaishinnasta on 123 miljoonaa euroa,[33] josta YIT:n osuus on noin 61,5 miljoonaa.[43] Merihaansillasta ja muista rakennustöistä vastaa Kruunusillat-allianssi, johon kuuluvat Helsingin kaupunki, YIT, NRC, Ramboll, Sweco ja Sitowise.[44]

Rakentaminen

muokkaa
 
Kisko- ja muita katutöitä Hakaniemessä väliaikaisen päätepysäkin tienoilla kesäkuussa 2024.

Valmistelevat rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2021 Hakaniemenrannassa ja Siltavuorensalmella.[40] Varsinainen toteutusvaihe alkoi lokakuussa 2021 Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentamisella Kruunuvuorenrannan ja Nihdin välille.[2][45] Korkeasaaren pohjoispuolella tehdään raitiotietä ja pyöräbaanaa varten maantäyttöjä.[2] Työmaasiltoja rakennettiin syksyllä 2021 kaksi: Nihdistä Korkeasaareen sekä Kruunuvuorenrannasta Nimismies- ja Emäntä-nimisille luodoille.[2] Korkeasaaren suunnasta Kruunuvuorensillan työsiltaa alettiin rakentaa kohti pylonia eli kannatinpylvästä helmikuussa 2022.[2] Siltatyömaa aiheutti niin paljon melua Korkeasaaren eläintarhassa, että viisi villisikaa jouduttiin lopettamaan.[46][47]

Ensimmäiset raitiotiekiskot asennettiin Kruunuvuorenrantaan toukokuussa 2022.[12] Vuoden 2022 lopussa alettiin rakentaa Kruunuvuorensillan 135 metriä korkeaa pylonia.[48] Raitiotien rakentaminen Finkensillalle ja Kruunuvuorensillalle on tarkoitus aloittaa aikaisintaan syksyllä 2025.[2]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e Kruunusillat-hankkeen raitiotien rakentamisen vaiheistus ja enimmäishinnan korotus päätöksentekoon hel.fi. 18.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 25.6.2021.
  2. ↑ a b c d e f g h i Rakentaminen alkaa näkyä merellä kruunusillat.fi. 12.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.10.2021.
  3. ↑ a b c d e Hanketietoa kruunusillat.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 26.8.2021.
  4. ↑ a b Blogi 7: Linjastoehdotuskyselyn tuloksia, osa 3 Helsingin seudun liikenne. Viitattu 13.6.2022.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Kruunusillat–hankkeen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisesta raitiotieosuuden osalta 29.6.2021. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta. Viitattu 17.8.2021.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Perusteet Kruunusillat-hankkeen raitiotieosuuden enimmäishinnan korotukselle (pdf) kesäkuu 2021. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 15.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
  7. ↑ a b Uudet linjat alueittain Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 28.5.2022. Viitattu 13.6.2022.
  8. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsingin kaupunki tilasi miljoonien arvoiset pikaratikat – Pian ilmeni, että uudet ratikat ovat liian pitkiä pysäkeille Helsingin Sanomat. 12.5.2022. Viitattu 13.6.2022.
  9. ↑ Usein kysytyt kysymykset kruunusillat.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.5.2022.
  10. ↑ a b c d e f Kruunusillat rakentaa tulevaisuuden Helsinkiä – tutustu uusiin siltoihin YIT. 24.10.2022. Viitattu 8.11.2022.
  11. ↑ Kruunusillat-raitiotie rakennetaan ensin Hakaniemestä Laajasaloon 22.4.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 25.4.2021.
  12. ↑ a b Kruunusillat-raitiotien ensimmäiset kiskot laskettiin maahan 31.5. kruunusillat.fi. 1.6.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 13.6.2022.
  13. ↑ Kruunusillat-raitiotieyhteyden kolmannen sillan rakentaminen aloitetaan kruunusillat.fi. 20.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  14. ↑ a b c Raitiotieyhteys Laajasaloon Kruunusillat. Viitattu 10.4.2021.
  15. ↑ a b c d e f Raitiotieyhteys Laajasaloon / Yleissuunnitelma Uutta Helsinkiä. 2016. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.4.2021.
  16. ↑ a b c Hakaniemen alueen ja Merihaansillan katusuunnitelmaluonnokset 17.4.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.8.2021.
  17. ↑ a b c d Valtanen, Tero: Suomen pisin silta ja miljoonahanke Kruunusillat etenee kustannuskiistoista huolimatta – sen raitiotie valmistuu useammassa osassa Yle. 25.8.2021. Viitattu 26.8.2021.
  18. ↑ a b Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 31.8.2016.
  19. ↑ a b Merihaansilta Kruunusillat. Viitattu 8.11.2022.
  20. ↑ Kruunuvuorensilta tehdään liittopalkeista kruunusillat.fi. 30.5.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.5.2022.
  21. ↑ Karttasarja Helsingin karttapalvelu. Viitattu 26.8.2021.
  22. ↑ Paastela, Kaisa: Helsinkiin rakennetaan 3 000 asukkaan alue, jonne kaava ei velvoita yhtäkään parkkipaikkaa – "Hyödyke, jota ostetaan ja myydään" Helsingin Uutiset. 28.11.2019. Viitattu 26.8.2021.
  23. ↑ Valtuutettu Jenni Pajusen aloite Kalasataman Nihdin ja Tervasaaren välisestä kevyen liikenteen sillasta dev.hel.fi. 16.6.2021. Helsingin kaupunginvaltuusto. Viitattu 26.8.2021.
  24. ↑ Bäckgren, Nora: Erikoinen ratkaisu Laajasalossa: ratikkavarikon päälle rakennetaan asunnot tuhannelle ihmiselle Helsingin Sanomat. 7.3.2019. Viitattu 3.7.2021.
  25. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Kuvat: Laajasalon järkäle nielaisee leikkipuiston, koirapuiston, pururataa, pallokenttiä... – Kaupunki: "Toiminnoille etsitään uudet sijainnit" Helsingin Uutiset. 16.10.2020. Viitattu 3.7.2021.
  26. ↑ Valtanen, Tero: Helsingin Kruunusillat-raitiotiehankkeen hinta tuplaantui 800 miljoonaan euroon, nyt pormestari Vapaavuori vaatii selitystä tilanteelle Yle. 9.6.2021. Viitattu 26.8.2021.
  27. ↑ Karppi, Tiina: Selvitys Suomen pisimmän sillan huimasti paisuneesta budjetista valmistui: Helsingillä on petrattavaa päätöksenteossa ja tiedonkulussa Yle. 30.7.2021. Viitattu 26.8.2021.
  28. ↑ Salomaa, Marja: Helsingin päättäjille pyyhkeitä Suomen pisimpään siltaan liittyvistä kustannuksista – Konsulttiselvityksen mukaan kuluja ei laskettu yhteen ajoissa Helsingin Sanomat. 30.7.2021. Viitattu 26.8.2021.
  29. ↑ a b c d Kruunusillat-hankkeen päätöksentekoprosessin läpikäynti (pdf) (s. 20–22) kruunusillat.fi. 30.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.8.2021.
  30. ↑ Pohjanpalo, Olli: Laajasalon metro meren päälle? (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 3.9.2002. Viitattu 10.4.2021.
  31. ↑ Ympäristövaikutusten arviointiselostus, s. 15
  32. ↑ Ympäristövaikutusten arviointiselostus, s. 6–7
  33. ↑ a b c Kruunuvuorensillan rakentaja selvillä 19.5.2021. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 19.5.2021. Viitattu 19.5.2021.
  34. ↑ Frilander, Jenni: Vinoköysisilta voitti kiistellyn Kruunuvuorenrannan siltakilpailun Yle. 18.6.2013. Viitattu 11.12.2022.
  35. ↑ Helsingin Kruunuvuoreen tulee raitiosilta Yle Uutiset. 13.11.2008. Viitattu 26.8.2021.
  36. ↑ Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma (PDF) (2.3.2. Kalasataman joukkoliikenneselvitys 2011, s. 17.) 2018. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 10.4.2021.
  37. ↑ Kaupunginhallitus hyväksyi Kruunusiltojen suunnitelman – valtuusto päättää 31.8. Uutta Helsinkiä. 23.8.2016. Viitattu 30.8.2016.
  38. ↑ Malminen, Ulla: Kruunusillat uusine raitioyhteyksineen maksavat noin 360 miljoonaa 15.2.2016. Yle. Viitattu 30.8.2016.
  39. ↑ a b Paananen, Veera: Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusiltojen hinnan­korotuksen Helsingin Sanomat. 25.8.2021. Viitattu 26.8.2021.
  40. ↑ a b c Takala, Sami: Kruunusiltojen hinnan­korotus sai ensimmäiset hyväksynnät, hinta nousi yli 70 miljoonaa euroa Helsingin Sanomat. 1.7.2021. Viitattu 3.7.2021.
  41. ↑ Kaupunginhallitus päätti Kruunusillat-raitiotiestä kruunusillat.fi. 17.8.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.8.2021.
  42. ↑ Kruunusiltojen kustannusten ylitykset valtuuston puitaviksi – konsulttiyhtiö antoi pyyhkeitä päättäjille (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 17.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
  43. ↑ Mustonen, Antti: YIT ja Kreate nappasivat 123 miljoonan euron siltaurakan Helsingistä Kauppalehti. 19.5.2021. Viitattu 19.5.2021.
  44. ↑ Kruunusillat-allianssi, Helsinki YIT. Viitattu 19.5.2021.
  45. ↑ Helsingin Kruunusillat-hankkeen siltaurakkaan valittiin valvoja Rakennuslehti. 22.9.2021. Viitattu 22.9.2021.
  46. ↑ Paastela, Kaisa: 5 villisikaa jouduttiin lopettamaan Korkeasaaressa – syynä Kruunusiltojen rakennustyömaan melu Helsingin Uutiset. 4.2.2022. Viitattu 8.2.2022.
  47. ↑ Villisika poistui Korkeasaaren lajistosta korkeasaari.fi. 3.2.2022. Viitattu 8.2.2022.
  48. ↑ Salomaa, Marja: Näin rakentuu Kruunu­vuoren­silta Helsingin Sanomat. 13.6.2022. Viitattu 13.6.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa
Suomen raitioliikenne
Nykyiset raitiotiet
Rakenteilla olevat raitiotiet
Entiset raitiotiet
Suunnitellut raitiotiet
Raitiotiekalusto
Nykyiset
EntisetVariotram
Varikot
Helsingin seudun joukkoliikenne
Raskas raideliikenneHelsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2)
Kevyt raideliikenneHelsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15)
LauttaliikenneKruunuvuorenrannan lautta • Suomenlinnan lautta
Linja-autoliikenne
Runkolinjat		Helsingin seudun linja-autoliikenne
20 • 30 • 40 • 200 • 300 • 400 • 500 • 510 • 520 • 530 • 560 • 570 • 600
Liikenteen tilaajaHSL
LiikennöitsijätPääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • Helsingin kaupungin liikennelaitos • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Helsingin Bussiliikenne • Savonlinja • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • Tilausliikenne Nikkanen
HankkeetEspoon pikaraitiotiet • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie • Espoon kaupunkirata • Pisararata • Itämetro
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kruunusillat&oldid=22507916”