Wikipedia

Helsingin baanaverkko

seudullinen pyörätieverkosto

Helsingin baanaverkko on Helsingin seudulle rakenteilla ja suunnitteilla oleva pyöräliikenteen edistämishanke, jonka tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman suoria ja laadukkaita pyöräväyliä. Verkon ensimmäinen osa, 1,3 kilometriä pitkä Baana, valmistui vuonna 2012 Helsingin keskustaan välille Länsilinkki–Kansalaistori. Baanaverkon laajentamisen taustalla on tammikuussa 2014 kaupunginhallituksen hyväksymä Helsingin pyöräliikenteen edistämisohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn osuutta helsinkiläisten liikkumismuodoista. Kaupungin tavoitteena on saada nostettua pyörällä tehtyjen matkojen osuus 10 %:sta 15 %:iin vuoteen 2020 mennessä.[1]

Pohjoisbaana pääradan varrella Pasilan ja Käpylän rautatieaseman välillä.

Kaavoitetun baanaverkon pituus on 130 kilometriä, ja sen on tarkoitus olla valmis 2030-luvulla. Syksyllä 2022 baanaa oli rakennettu yhteensä 17 kilometriä.[2]

Historia muokkaa

 
Rautatiekatujen väliseen kuiluun rakennettu Baana vuonna 2018.

2010-luku muokkaa

Vuonna 2009 puretun satamaradan tilalle Rautatiekatujen väliseen kuiluun avattiin vuonna 2012 Helsingin seudun ensimmäinen pyöräliikenteen laatukriteerit täyttävä baana. Kaksisuuntaisten pyöräteiden lisäksi baanalle rakennettiin leveä väylä jalankulkua varten, pyöräliikenteen määrää mittaava anturi näyttöineen ja oleskelupaikkoja. Vuonna 2020 Baanalla tehtiin miljoona pyörämatkaa.[3] Ratakuilun Baana on osa Länsibaanaa.[2]

2020-luku muokkaa

 
Baanatasoinen pyörätie Gotlanninkadulla.
 
Raide-Jokeri, Viikinbaana ja Viikintie kesällä 2022.

Syksyllä 2022 valmistui noin viisikilometrinen baana Oulunkylästä Viikkiin ja Roihupeltoon. Niin kutsutun Viikinbaanan vierellä kulkee pikaraitiotie Raide-Jokeri.[2]

Baana pidentyy vuonna 2024, kun 220 metriä pitkä Kaisantunneli jatkaa suoraa kevyen liikenteen yhteyttä päärautatieaseman ali Kaisaniemen puistoon ja yhdistää toisiinsa kantakaupungin itä- ja länsiosan.

Pasilan ja Käpylän rautatieaseman välille on valmistunut Pohjoisbaana. Sitä on tarkoitus pidentää yhdeksällä kilometrillä Vantaan rajalle asti, ja se on linjattu kulkemaan täysin pääradan itäpuolella.[4][5] Suunnittelun ja toteutuksen asteella on myös Itäbaana eli pyöräliikenneyhteys Helsingin keskustasta itään Sipoon rajalle asti. Sen valmistuneita osuuksia ovat pyörätie Gotlanninkadulla Itäkeskuksessa sekä Kulosaaren puistotie, joka on pyöräkatu.[6] Syksyllä 2023 Itäbaanasta valmistui kilometrin mittainen osuus Herttoniemen yritysalueelle.[7]

Muita lähestyviä baanahankkeita ovat muun muassa itä–länsisuuntainen Pasilanbaana sekä Kruunusillat, jonka myötä rakentuu uuden raitioyhteyden lisäksi myös merkittävä baanaväylä keskustasta siltoja pitkin Laajasaloon. Pasilanbaanan rakentaminen alkoi 2. lokakuuta 2023. Se johtaa Pikku Huopalahdesta Keskuspuiston läpi Pasilaan.[8] 800 metriä pitkä baana Vallilanlaaksossa valmistui joulukuussa 2023.[9]

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Laatukriteerit muokkaa

Jotta pyöräväylä voidaan määrittää baanaksi, tulee sen täyttää Helsingin kaupungin määräämät laatukriteerit. Väylän tulee olla tasoeroteltu muista liikennemuodoista, jotta pyöräliikenne sillä olisi katkeamatonta ja sujuvaa. Baanan pyöräliikenteelle allokoitu tavoiteleveys on yhteensä 4 metriä ja pääreittien mitoitusnopeus 30 km/h.[10][11] Baanaverkon on tarkoitus ohjata pyöräilijä määränpäähän ilman eksymisen vaaraa, ja väylillä täytyy myös pystyä ohittamaan turvallisesti. Jyrkkien kaarteiden määrä ja nousumetrit pyritään pitämään vähäisinä.[11] Baanojen rakentamisessa on tavoitteena käyttää tunnusvärinä punaista asfalttia.[2]

Suunnitteluprojektissa on tehty useita vaativia tunneli-, kallioleikkaus-, silta- ym. taitorakenneratkaisuja, sekä yhteensovitettu pyöräväylä pääradan liikenne- ja tilatarpeisiin.[12]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Pyöräliikenteen edistäminen Helsingin kaupunki. Viitattu 1.11.2017.
  2. ↑ a b c d Jompero-Lahokoski, Sanna: Helsinkiin tulossa yhteensä 130 kilometriä punaista kiitotietä – Heidin, 45, työmatka Tikkurilasta keskustaan kestää pyörällä liki saman kuin autolla Helsingin Uutiset. 2.11.2022. Viitattu 7.11.2022.
  3. ↑ Welling, Roosa: Helsingin Baanan mittariin kilahti joulupäivänä ennätyksellinen vuoden miljoonas pyörämatka Helsingin Sanomat (hs.fi). 29.12.2020. Viitattu 19.4.2021.
  4. ↑ Väliaho, Tuomo: Kaupungin­hallitus käsittelee Pohjois­baanan rakentamisen Käpylästä Vantaan rajalle Helsingin Sanomat. 2.2.2023. Viitattu 6.2.2023.
  5. ↑ Kivinen, Lasse: Pyöräily­väylä Pohjois­baanan pidennys Käpylästä Vantaan rajalle toteutumassa Helsingin Sanomat. 6.2.2023. Viitattu 6.2.2023.
  6. ↑ Itäbaanan rakentaminen ja suunnittelu on käynnissä Helsingin kaupunki (hel.fi). 26.08.2020. Viitattu 4.6.2021.
  7. ↑ Ikola, Vilma: Hertto­niemeen valmistui kilometri Itä­baanaa Helsingin Sanomat. 14.10.2023. Viitattu 24.10.2023.
  8. ↑ Pietiläinen, Jari: Pasilanbaanan rakentaminen alkaa – tällainen odotetusta pyöräkadusta tulee Helsingin Uutiset. 26.9.2023. Viitattu 26.9.2023.
  9. ↑ Siippainen, Aapo: Kuva: 800 metriä pitkä pyöräbaana aukesi Vallilanlaaksoon Helsingin Uutiset. 4.12.2023. Viitattu 4.12.2023.
  10. ↑ Linjaosuuksien suunnittelu - Pyöräliikenne.fi Pyöräliikenne.fi. Viitattu 31.10.2017.
  11. ↑ a b Baanaverkko Vantaalla (PDF) (s. 3. Baanan ominaisuudet) 17.1.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 11.12.2022.
  12. ↑ A-Insinöörit: Helsingin keskustan baanat, Helsinki ains.fi. Arkistoitu 12.7.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_baanaverkko&oldid=22078175”