Sipoo

kunta Uudenmaan maakunnassa

Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää, idässä Porvoo ja Pornainen sekä pohjoisessa Mäntsälä. Kunnassa on 22 840 asukasta[2] ja sen pinta-ala on 698,60 km², josta 339,67 km² on maata ja loput 3,00 km² sisävesialueita.[1] Sipoo on osa Helsingin metropolialuetta.[7]

Sipoo
Sibbo

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°22′37″N, 025°15′43″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 753
Hallinnollinen keskus Nikkilä
Perustettu 1425
Pinta-ala ilman merialueita 342,67 km²
227:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 698,60 km²
171:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 339,67 km²
– sisävesi 3,00 km²
– meri 355,93 km²
Väkiluku 22 840
45:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
väestötiheys 67,24 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,0 %
– 15–64-v. 64,2 %
– yli 64-v. 17,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 64,8 %
ruotsinkielisiä 28,1 %
– muut 7,1 %
Kunnallisvero 6,60 %
298:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Mikael Grannas
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • SDP
 • Liik.
 • Kesk.

14
13
5
4
3
3
1
www.sipoo.fi
Sipoon saaristoa.

Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 65 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 28 prosenttia ruotsin.

Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue Helsinkiin. Siirrettyyn alueeseen kuuluvat muun muassa Östersundom, Karhusaari ja Landbo.

Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–1990-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Sipoo liittyi HSL-alueeseen 1. tammikuuta 2012, joten Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella käytössä oleva matkakortti kelpaa myös Sipoon linja-autoliikenteessä.

Helsingin metrolle suunnitellun itäisen jatkeen Mellunmäestä olisi tarkoitus alustavasti ulottua Sipoon Majvikiin[8] ja siitä mahdollisesti vielä Sipoonlinnaan asti.[9]

Historia

muokkaa

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt hiidenkiukaita. Hämäläisten on arveltu siirtyneen alueelle viimeistään vuoden 1000 tienoilla. Siitepölytutkimusten perusteella maata on viljelty alueella kuitenkin jo 800–1000-luvuilla. Vahvoja vanhoja hämäläiskyliä ovat olleet Paipis, Savijärvi ja erityisesti Linnanpelto eli Borgby. Myös Mårtensbyssä, Savijärven tytärkylässä Nickbyssä ja Borgbyn tytärkylässä Härtsbyssä on ollut alkuperäisiä hämäläistaloja.[10][11]

Ensimmäisten ruotsalaisten siirtolaisten on arvioitu tulleen alueelle 1300-luvulta lähtien. Ruotsalainen asutus levittäytyi Sipoonjokea pitkin pohjoiseen ja asutti sen rannat voimakkaimmin Sipoon kirkon seudulla, jossa vanhan suomalaisasutuksen jäljet ovat melkein täysin hävinneet. Ruotsalaisasutus on pohjoisessa keskimäärin nuorempaa kuin lännempänä, mihin viittaa se, että pitäjän suurimmilla kylillä on kristillisen etunimen sisältämät nimet.[10]

Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana. Sipoon seurakunta perustettiin 1425. 1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita kuten Östersundom, Hitå ja Eriksnäs. 1600-luvulla pitäjässä oli myös salpietarikeittämö ja 1700-luvulla aloitettiin kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Aiemmin täysin ruotsinkielisestä Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi.

Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli[12].

Vuoden 2009 alueliitos

muokkaa

Helsingin kaupunki esitti kesällä 2006 valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 50 neliökilometriä maata Helsinkiin. Sipoon kunta vastusti esitystä ja piti perusteluita liitokselle lainvastaisina. Valtioneuvosto päätti 28. kesäkuuta 2007 äänin 8–4 Sipoon lounaisosan, selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisen noin 30 neliökilometrin suuruisen alueen liittämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta[13]. Päätöksestä jätettiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi ne 15. tammikuuta 2008.[14]

Elinkeinot

muokkaa

Sipoo on pendelöintikunta, jonne tullaan töihin ja josta mennään töihin naapurikuntiin, etenkin Helsinkiin, Vantaalle ja Porvooseen. Työpaikkaomavaraisuus on ollut noin 60 prosenttia, mutta sitä pyritään parantamaan uusien työpaikka-alueiden avulla. Työllisyystilanne on Sipoossa ollut perinteisesti hyvä. Perinteinen maatalous työllistää enää vajaat 3 % Sipoon työikäisistä. Tunnettuja sipoolaisia tuotteita ovat olleet esimerkiksi Ingmanin meijerituotteet ja Livalin valaisimet, mutta palvelutyöpaikkoja on selkeästi eniten (noin 80 %). Sipoon elinkeinorakenne sisältää tyypillisen yrittäjärakenteen, jossa noin 95 % yrityksistä on mikroyrityksiä.

Keravan Energia ja Sipoon Energia

muokkaa

Keravan Energian omistavat Keravan ja Sipoon kunnat, joiden alueella yhtiö vastaa sähköjakelusta. Toiminta yhtiöitettiin 1992 ja 1995 syntyi Sipoon Energia oy. Yritys ostaa ydinvoimaa Olkiluodon voimalasta. Keravan Energia sijoittaa 17 miljoonaa euroa Fennovoiman ydinvoimalaan. Keravan Energian toimitusjohtaja on Fennovoiman emoyhtiön toimitusjohtaja elokuusta 2015.[15][16]

Väestö

muokkaa

Väestörakenne

muokkaa

Sipoo on asukasluvultaan Suomen 46. suurin kunta. Sipoon asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 22 595 asukasta, mikä on 1,0 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Sipoon väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Sipoon väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 55,8 prosenttia, mikä on noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Sipoon väestöstä on 14,3 prosenttia. Työikäisiä Sipoossa on 57,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 28,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Sipoossa oli vuonna 2021 yhteensä 1 358 eli 6,1 prosenttia kunnan asukkaista.[17]

Väestönkehitys

muokkaa

Sipoon väestönkasvu 2000-luvulla on ollut Suomen suurimpia. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Sipoon ja Helsingin välistä osakuntaliitosta ei kuitenkaan ole huomioitu tiedoissa vuosien 1980–2008 osalta, ja se selittää väkiluvun pienen laskun vuoden 2010 kohdalla.[18]

Sipoon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
12 971
1985
  
13 875
1990
  
14 671
1995
  
15 497
2000
  
17 477
2005
  
18 719
2010
  
18 253
2015
  
19 399
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Kylät ja taajamat

muokkaa

Sipoon maarekisterikylät:[19] Borgby, Boxby, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Hangelby, Hindsby, Hitå, Härtsby, Immersby, Kallbäck, Kirkonkylä, Löparö, Martinkylä, Massby, Myras, Nevas, Nikkilä, Norrkulla[lähde? ], Paippinen, Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Träskby ja Östersundom.

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Sipoossa oli 20 310 asukasta, joista 16 832 asui taajamissa, 3 227 haja-asutusalueilla ja 251:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sipoon taajama-aste on 83,9 %.[20] Sipoon taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Helsingin keskustaajama* 8 103
2 Söderkulla* 7 306
3 Träskby 579
4 Etelä-Paippinen 304
5 Linnanpelto 293
6 Savijärvi 247

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Sipoon keskuspaikka Nikkilä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on Martinkylän ja Talman tavoin osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Sipoon lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[21] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[22] Söderkullan taajama ulottuu osittain Helsingin kaupungin ja pieneltä osin myös Vantaan kaupungin alueelle.

Seurakunnat

muokkaa
 
Sipoon Betania-seurakunta Nikkilässä.

Sipoossa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Sipoon seurakuntayhtymän (ruots. Sibbo kyrkliga samfällighet), johon kuuluvat Sipoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta.[23]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Sipoossa toimivat Sipoon Betania-seurakunta sekä Simsalön Sion-seurakunta.[24]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sipoon alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[25]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sipoon kunnan nykyisellä alueella.

Sipoonjoki

muokkaa

Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin Söderkullan kartanolle. Nykyisellään se muistuttaa joiltakin osiltaan enemmänkin ojaa vähäisen virtaaman takia. Joen mukaan on nimetty Sipoon toinen yläaste, Sipoonjoen koulu.

Nähtävyyksiä

muokkaa
 
Sipoon vanha kirkko.
 
Fiskträsk on järvi Sipoossa.
 
Sipoon uusi kirkko.

Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

Sipoon vaakuna

muokkaa

Sipoon kunnan vaakunan on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti sen 25.2.1955.

Kulttuuri

muokkaa

Sipoon ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän itä-uusimaalaisiin murteisiin.[26] Sipoon murteelle tyypillistä on vuorottelu kovan ja pehmennetyn g- ja k-äänteen välillä. Toinen tyypillinen piirre on u-ääänteiden lausuminen o:na, eli niin sanottuna euroopalaisena u-äänteenä.[27]

Murteen asteet vaihtelevat myös asuinpaikan suhteen. Esimerkiksi Söderkullan ja Nikkilän keskuksissa puhuttava kieli on kansankielisempää, kun kylissä kieli on murteellisempaa. Murteiden käyttö vaihtelee myös muuttoliikkeen seurauksena. Vahvasti paikkakunnalle juurtuneet voivat korostaa yhteenkuuluvuutta myös murteen kautta.[27]

Perinnekulttuuri

muokkaa

Sipoon kansallispuku on koottu 1920-luvulla. Sipoon puku perustuu 1700-luvulta peräisin olevaan malliin, jonka on tallentanut Alma Lillia. Yngvar Heikel täydensi puvun vuonna 1922. Puvun liivi on tummanvihreää kangasta. Hameessa on tummanvihreällä pohjalla valkoisia, punaisia, mustia ja keltaisia raitoja.[28] Miesten puku on suunniteltu vuonna 1924 ja se perustuu niin ikään 1700-luvun perinteeseen. Miesten liivi on sinipohjaista kangasta, jossa on punaisia ja keltaisia kapeita raitoja.[29][30]

Tapahtumia

muokkaa
  • Muinaistulien yö Joensuun tilalla elokuun lopussa
  • Kesäteatteri (Sipoon teatteri), heinä-elokuussa
  • Naarassuden juoksu, elokuun lopulla

Ruokakulttuuri

muokkaa

Sipoo kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[31] Sipoon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paistetut maksaviipaleet sipulin ja pekonin kera, erilaiset laatikkoruoat, lihakeitto, riisipuuro, luumukeitto ja piimälimppu.[32]

Virkistys

muokkaa

Urheilu

muokkaa

Sipoon menestynein urheiluseura on Ådalens IF:n salibandyseura. ÅIF:n naiset pelaavat pääsarja F-liigassa ja miesten joukkue toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Divarissa. ÅIF:n kotiareena on Söderkullassa sijaitseva Ingman Areena.[33] Jalkapallon ja käsipallon parissa Sipoossa toimii IF Sibbo-Vargarna. Jalkapallon kotikenttä Sipoossa on Söderkullan tekonurmi.[34]

Yleisurheilun, hiihdon ja yksilölajien parissa Sipoon pääseura on IF Sibbo-Vargarna. Yleisurheilukentät sijaitsevat Söderkullassa ja Nikkilässä.[35] Sipoossa ja Itä-Uudenmaan alueella toimii myös suunnistusseura OK Trian.[36]

Retkeily

muokkaa
 
Sipoonkorven kansallispuisto on Sipoon merkittävin retkeilykohde.

Sipoon alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on Sipoonkorven kansallispuisto. Sipoon alueella sijaitsevia kohteita ovat myös Gyltskärrin luola ja hiidenkirnu, Sipoonkorven hiidenkirnut Sibbesborg, Norkullalandetin ulkoilualue, Östholmenin ja Furuholmenin ulkoilusaaret sekä Kaunissaaren ulkoilualue.[37]

Sipoon alueen luontoreittejä ovat muun muassa Gumböleträsk–Storträsk-kierros, yhdysreitit Kuusijärveltä, Bakunskärr–Fiskträsk–Helgsträsk-reitti, Ponun perinnepostia -luontopolku, Susihiihto, Söderkullan vitonen ja kymppi sekä Kaunissaaren luontopolku.[37]

Hallinto ja politiikka

muokkaa

Päätöksenteko

muokkaa

Sipoon kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2011 lähtien Mikael Grannas.[38] Ylintä päätösvaltaa Sipoon kunnassa käyttää 43-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Ari Oksanen (kok.), 1. varapuheenjohtajana Kicka Lindroos (rkp.), 2. varapuheenjohtajana Ilkka Sillanpää (ps.) ja 3. varapuheenjohtajana Tapio Virtanen (sd.).[39]

Kunnan hallintoa johtaa 11-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Kaj Lindqvist (rkp.), 1. varapuheenjohtajana Tuomas Alaterä (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Esa Kantee (ps.).[40] Sipoon kunnassa toimivia valiokuntia ovat sivistysvaliokunta, tekninen valiokunta sekä rakennus- ja ympäristövaliokunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[41]

Vaalit

muokkaa

Sipoo kuuluu kansallisissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiiriin. Eduskunnan vaalikaudelle 2023–2027 valitttiin Sipoosta kolme kansanedustajaa: kokoomuksen Jarmo Lindberg ja Heikki Vestman sekä keskustan Antti Kaikkonen.[42]

VaalivuosiSDPVihr.Kesk.MuutRKPKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2021 3 4 1 3 14 13 5
3 4 3 14 13 5
43 60,9
2320
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

muokkaa

Tunnettuja asukkaita

muokkaa
Elinkeinoelämä
Kulttuuri ja viihde
Tiede
Urheilu
Yhteiskunta ja politiikka

Sipoon ystävyyskunnat

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Tilastot

muokkaa

Historiatietoja

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Sipoo Oikeusministeriö. Viitattu 22.10.2021.
  7. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  8. Arkistoitu kopio Yhteinen Östersundom. Arkistoitu 27.5.2019. Viitattu 27.5.2019.
  9. Näin itämetro jatkuisi Sipoossa Tekniikka&Talous. Viitattu 27.5.2019.
  10. a b V.-P. Suhonen: Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007 Museovirasto/RHO. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 3.7.2016.
  11. Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 62. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  12. Luokituksen kuvaus Tilastokeskus. Arkistoitu 12.3.2021. Viitattu 2.3.2021.
  13. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id63643.html
  14. KHO:2008:1 Korkein hallinto-oikeus. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 15.1.2008.
  15. Fennovoiman emoyhtiön Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja vaihtuu. Yle 21.8.2015.
  16. Keravan Energia jatkaa Fennovoima-hankkeessa (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 19.9.2024.
  18. a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2017 28.4.2018. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 19.3.2019.
  19. Sipoo Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 10.10.2018.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  21. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  22. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 6.12.2018.
  23. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  25. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.9.2024.
  27. a b Sandström, Caroline: Dialekterna i den urbaniserade huvudstadsregionen Språkbruk. 1.1.1996. Viitattu 17.9.2024.
  28. Sibbo Brage. Viitattu 30.9.2024.
  29. Sibbo mansdräkt Brage. Viitattu 30.9.2024.
  30. Finlandssvenska dräktboken, s. 83–84. Brage, 2008. ISBN 978-951-50-1720-8.
  31. Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.
  32. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 63. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  33. Ingman Areena Ådalnes IF. Viitattu 14.9.2024.
  34. Söderkullan urheilukenttä Sipoon kunta. Viitattu 14.9.2024.
  35. Yleisurheilukentät Sipoon kunta. Viitattu 14.9.2024.
  36. Info OK Trian. Viitattu 14.9.2024.
  37. a b Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 142–170. Minerva Kustannus, 2016. ISBN 978-952-312-259-8.
  38. Grannas jatkaa Sipoon kunnanjohtajana Kuntalehti. 13.12.2017. Viitattu 18.9.2024.
  39. Valtuusto Sipoon kunta. Viitattu 18.9.2024.
  40. Kunnanhallitus Sipoon kunta. Viitattu 18.9.2024.
  41. Valiokunnat, jaostot ja toimikunnat Sipoon kunta. Viitattu 18.9.2024.
  42. Kansanedustajat Eduskunta. 18.9.2024. Viitattu 18.9.2024.
  43. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  44. a b c d e f Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  45. Taiteilijaeläke 63 taiteilijalle Päivän Lehti. 4.3.2022. Viitattu 15.3.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa