Wikipedia

Tuusula

kunta Uudenmaan maakunnassa

Tuusula (ruots. Tusby) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Tuusulan naapurikunnat ovat Hyvinkää pohjoisessa, Mäntsälä koillisessa, Järvenpää, Sipoo ja Kerava idässä, Vantaa etelässä sekä Nurmijärvi lännessä.[8] Tuusula on yksi Helsingin seudun kehyskunnista.

Tuusula
Tusby

vaakuna

sijainti

Hyrylä, Tuusulan keskus
Hyrylä, Tuusulan keskus
Sijainti 60°24′10″N, 025°01′45″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 858
Hallinnollinen keskus Hyrylä
Perustettu 1643
Kokonaispinta-ala 225,45 km²
274:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 219,53 km²
– sisävesi 5,92 km²
Väkiluku 42 112
27:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 191,8 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,1 %
– 15–64-v. 63,3 %
– yli 64-v. 18,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 90,4 %
– ruotsinkielisiä 1,4 %
– muut 8,2 %
Kunnallisvero 7,10 %
286:nneksi suurin 2024 [5]
Pormestari Kalle Ikkelä[6]
Kunnanvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • TuPu
 • PS
 • SDP
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • RKP
14
11
8
8
4
3
1
1
1
www.tuusula.fi

Tuusulan väkiluku on noin 40 000. Noin puolet Tuusulan väestöstä asuu Hyrylässä, joka on kunnan kuntakeskus. Helsingistä Hyrylään johtaa moottoritie Tuusulanväylä. Nurmijärven ja Kirkkonummen jälkeen Tuusula on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisesti Tuusula on kaupunkinimityksen puutteesta huolimatta kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa Hyrylässä asuu yli 15 000 asukasta.

Tuusula on tunnettu eritysesti rantatien kulttuurimaisemasta sekä modernin elämäntavan ja historian yhdistymisestä. Tuusulanjärven itärannan huvilayhteisö ja kultakauden taiteilijoiden perintö näkyy myös nykykulttuurissa. Tuusulan merkittäviä kulttuurinähtävyyksiä ovat Tuusulan rantantie sekä Kellokosken ruukki Pohjois-Tuusulassa.[9]

Kerava ja Järvenpää ovat aiemmin olleet osa Tuusulaa. Kerava erotettiin Tuusulasta kauppalaksi vuonna 1924 ja Järvenpää vuonna 1951. Tuusula on luokiteltu aiemmin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli suomi ja vähemmistön kielenä ruotsi. Ruotsinkielinen asutus painottui kunnan eteläosiin, esimerkiksi Ruotsinkylän alueelle.[10] Vuonna 1943 Tuusula muutettiin virallisesti kaksikielisestä kunnasta yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

Tuusulan pormestari on elokuusta 2021 lähtien ollut Kalle Ikkelä.[6] Aikaisempi pormestari oli Arto Lindberg vuosina 2017–2021.[11]

Maantiede

muokkaa

Tuusula ympäröi Tuusulanjärveä, paitsi järven pohjoispäässä, jossa on Järvenpään kaupunki. Tuusulan toiseksi suurin järvi on Rusutjärvi.

Tuusulan alue on keskeltä kapea, sillä siitä aikoinaan erotettu Järvenpää miltei jakaa sen kahtia. Niinpä Hyrylästä katsottuna kunnan pohjoisosa, jossa Kellokoski ja Jokela sijaitsevat, on lähes suoraan Järvenpään takana. Lisäksi kunnan itäosassa Keravan ja Järvenpään välissä on vielä kapeampi, Sipoon rajalle saakka ulottuva, Tuusulaan kuuluva alue.

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2020 lopussa Tuusulassa oli 38 783 asukasta, joista 36 329 asui taajamissa, 1 948 haja-asutusalueilla ja 506:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tuusulan taajama-aste on 94,9 %.[12] Tuusulan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken[13]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Hyrylän keskustaajama* 29 960
2 Jokela* 6 345
3 Nukari* 13
4 Palojoki* 11

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Tuusulan keskuspaikka Hyrylä ja Kellokoski eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Tuusulan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[13] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,76 neliökilometriä.[14] Jokelan taajama ulottuu pieniltä osin myös Hyvinkään kaupungin alueelle. Nukarin ja Palojoen taajamat ulottuvat pääosin sekä Jäniksenlinnan taajama pieniltä osin Nurmijärven kunnan alueelle.

Aluejako

muokkaa

Tuusula jakautuu 19 eri kunnanosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.

 

1 Jokela
2 Perttu
3 Lepola
4 Kellokoski
5 Jäniksenlinna
6 Kaunisnummi
7 Roinila
8 Ruskela
9 Rantatie
10 Tuomala

11 Vaunukangas
12 Hyrylä
13 Mattila
14 Lahela
15 Riihikallio
16 Sula
17 Rykmentinpuisto
18 Ruotsinkylä
19 Maantiekylä

Historia

muokkaa
 
Tuusulan kirkko.

Tuusulan vanhimmat asutukset ennen keskiaikaa ovat sijainneet Tuusulanjärven rannalla. Järven vanha nimi on ollut Kaukajärvi ja saman niminen on ollut vanhin asutuskin nykyisen Vanhakylän paikalla. Eräät alueen paikannimet viittaavat Hämeestä tulleeseen asutukseen. Esimerkiksi kylännimi Hyökkälä (Hyvikkälä) viittaa Janakkalaan, jossa on Hyvikkälä-niminen kylä.[15]

Tuusulan historia itsenäisenä hallintoyksikkönä alkaa vuodesta 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan kappeliseurakunta ja Tuusulan nykyistä kirkkoa edeltänyt ensimmäinen kirkko rakennettiin kirkonkylään.[16] Tuusulalaiset kuuluivat pääosin Sipoon seurakuntaan, ja oman kappeliseurakunnan perustaminen oli seurausta kyllästymisestä pitkiin kirkkomatkoihin. Suomenkieliset talonpojat olivat tyytymättömiä myös siihen, että jumalanpalveluksia ei pidetty riittävästi omalla kielellä, mutta velvoitteisiin, muun muassa kirkkojen kunnostukseen ja rakentamiseen, he kyllä kelpasivat. Kappeliseurakunnan perustamisesta huolimatta tuusulalaiset olivat edelleen Sipoon seurakunnan alaisuudessa ja erkanivat siitä vasta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1653, jolloin Tuusulan seurakunta lopullisesti itsenäistyi. Vuotta 1643 eli kappeliseurakunnan perustamista pidetään kuitenkin Tuusulan syntymävuotena.

Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä siihen liitettiin osia Helsingin pitäjästä (nyk. Vantaan kaupunki), muun muassa Hyrylä, Ruotsinkylä ja Lahela, sekä Nurmijärvestä. Seurakunnan ydinalueena olivat Kaukjärvenä tunnetun Tuusulanjärven rantamien kylät Hyrylä, Hyökkälä, Paijala, Tuusula, Tuomala, Järvenpää, Vanhakylä ja Ruskela. Järvestä erossa olevia kyliä oli Alikerava, Ylikerava, Rusutjärvi, Nahkela, Lahela ja Ruotsinkylä. Nykyisen Jokelan seutu, silloinen Vantaankorvenmaa, oli tuolloin lähes asumatonta takamaata, jonka maat jaettiin erillisalueina useiden kylien kesken.[17]

Rautatien rakentamisen (liikenteeseen 1862) jälkeen radanvarren kyläkeskukset kasvoivat ja teollistuivat kunnan muiden osien jatkaessa maatalousvaltaista elämää. Sillä oli omat seurauksensa:

  • Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta kauppalaksi.
  • Vuonna 1951 Järvenpää erotettiin Tuusulasta kauppalaksi.
  • Vuonna 1954 Tuusulan, Keravan ja Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) kolmeen osaan jakama Korson taajama liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan.[18]
  • Vuonna 1974 Tuusulan, Hyvinkään ja Nurmijärven kolmeen osaan jakama Jokelan taajama liitettiin kokonaisuudessaan Tuusulaan.[19]

Hyrylän kehittymiseen kuntakeskuksena vaikutti pääkaupungin läheisyys sekä venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Itsenäisyyden aikana Hyrylässä toimi aluksi ”Tuusulan tykistönä” tunnettu kenttätykistövaruskunta ja kesästä 1957 lähtien Helsingin ilmatorjuntarykmentti.

Hyrylän läheisyydessä on kolme kertaa pidetty asuntomessut: Lahelassa vuonna 1970, Nummenharjulla vuonna 2000 ja Rykmentinpuistossa vuonna 2020[20].

Hyrylän läheisyydessä on ollut myös useita suuria sorakuoppia. Kun Helsingin ja sen lähiympäristön kiihkeään rakentamiseen tarvittiin loputtomasti hiekkaa ja soraa, sadat kuorma-autot kiidättivät sitä silloista kaksikaistaista, betonipintaista Tuusulantietä myöten. Koska Hyrylässä sijaitsi myös ilmatorjuntarykmentti, joku keksi nimetä nämä vinhasti liikkuvat autot ”Hyrylän hävittäjiksi”.

Tuusulanjärven länsipuolella toimi 1900-luvun jälkipuoliskolla Hankkijan koetila laajoine pelto- ja metsäalueineen.

Jokela alkoi rautatien (1862) vaikutuksesta kehittyä nopeasti teollisuustaajamaksi. Kylään perustettiin muun muassa kolme tiilitehdasta, tulitikkutehdas, vanutehdas ja laatikkotehdas. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät ainutlaatuiset, laajat savipitoiset maa-alueet. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Jokelan Tiilitehdas vuonna 1874.

Kellokoskelle teollisuus saapui paljon aikaisemmin kuin muihin Tuusulan taajamiin; ruukki aloitti toimintansa vuonna 1795.[21] Kellokosken psykiatrinen sairaala perustettiin vuonna 1915.

Tuusulaan asutettiin jatkosodan jälkeen Terijoen ja Viipurin maalaiskunnan siirtoväkeä.[22]

21. huhtikuuta 1996 sattui Tuusulassa Jokelan junaturma.

Keskiviikkona 7. marraskuuta 2007 Tuusulan Jokelan koulukeskuksessa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yhdeksän ihmistä.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

muokkaa

Tuusulaan syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen kautta aikain merkittävin taiteilijayhteisö. Sen jäsenten ajatusten ja käden jälki vaikutti, ja on sen jälkeenkin vaikuttanut, koko Suomen kansan kohtaloon ja asenteisiin, suomalaisen identiteetin muodostumiseen. Yhteisön elämään tutustuttaessa sana kulttuuri saa uuden ja erilaisen sävyn: vivahteikkaamman, arkisemman ja elämänläheisemmän. Jokapäiväinen elämä yhteisössä sisälsi kaikkia kuviteltavissa tapahtumia ja kohtaloita: perhe-elämää, työtä, puutetta, hyvinvointia, puutarhanhoitoa, yhteisiä juhlia, dramatiikkaa, rakkautta, sydänsuruja jne.

Taiteilijayhteisö syntyi Tuusulanjärven itärantaa myötäilevän vanhan tien varteen. Tämä Tuusulan Rantatie on nykyisin hiljainen sivutie, mutta alkujaan se oli osa 1680-luvulla rakennettua, myös Heinolantieksi kutsuttua tietä. Tie on nykyään museotie.

Jo ennen taiteilijayhteisön muodostumista, vuonna 1872, Aleksis Kivi vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet maaliskuun alusta vuoden viimeisen päivän aamuvarhaiseen.

Myöhemmin tien vaikutuspiirissä asuivat ja tekivät työtä muun muassa Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja J. H. Erkko. Nykyisin Ahola, Ainola, Halosenniemi ja Erkkola ovat museoita. Suvirantaa asutti Eero Järnefeltin jälkeen hänen tyttärensä taidemaalari Laura perheineen, ja paikka on edelleen suvun hallussa yksityiskotina. Myös Aleksis Kiven kuolinmökki on muistomerkkinä Rantatien varrella.

Edellä mainittujen pysyvästi alueella asuneiden taiteilijayhteisön jäsenten lisäksi Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuurihenkilöitä. Merkittävänä oleskelupaikkana toimi muun muassa Syväranta, jonka 1900-luvun alkuvuosina omisti venäläinen nimineuvos K. K. Uschkoff. Hänen luonaan nähtiin usein venäläistä yläluokkaa sekä taiteilijoita, muun muassa kirjailija Maksim Gorki ja oopperalaulaja Fjodor Šaljapin. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten sanomalehtimiesten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa Eino Leino, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Einari Vuorela. Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin Lottamuseo.

Syvärannan ja sen kanssa Rantatien vastakkaisella puolella sijaitsevan Onnelan historiat liittyvät läheisesti toisiinsa. 1920-luvulla Onnelassa pidettiin täysihoitolaa, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuurihenkilöitä. Nykyisin Onnela toimii Näkövammaisten Keskusliiton loma- ja kurssikeskuksena.

Suomen lääketieteen isänä tunnetun arkkiatri Otto E. A. Hjeltin 1860-luvulla kesähuvilakseen rakennuttama ja 1881 talviasuttavaksi kunnostama Lepola sijaitsi Aholan ja Suvirannan välissä. Valtioneuvos E. N. Setälän omistukseen vuonna 1922 siirtyessään se sai nimen Toimela. Huvila tuhoutui tulipalossa kirjastosiipeä lukuun ottamatta vuonna 1943.

Järvenpään itsenäistyessä kolme taiteilijakotia, Ainola, Ahola ja Suviranta, jäivät sen alueelle erilleen museotiestä.

Väestö

muokkaa

Väestörakenne

muokkaa

Tuusula on asukasluvultaan Suomen 27. suurin kunta. Tuusulan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 41 338 asukasta, mikä on 2,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Tuusulan väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Tuusulan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 57,1 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Tuusulan väestöstä on 16,9 prosenttia. Työikäisiä Tuusulassa on 63,1 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,9 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Tuusulassa oli vuonna 2021 yhteensä 2 776 eli 7,0 prosenttia kunnan asukkaista.[23]

Väestönkehitys

muokkaa
 
Tuusulan Elomarkkinat vuonna 2008.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tuusulan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 22 412
1985
  
 25 222
1990
  
 27 328
1995
  
 28 791
2000
  
 31 957
2005
  
 34 890
2010
  
 37 214
2015
  
 38 459
2020
  
 38 628
Lähde: Tilastokeskus.[24]

Vuonna 1943 Tuusulasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.[25]

Kieli ja etnisyys

muokkaa

Tuusulan väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 90,4 prosenttia, ruotsinkielisiä 1,4 prosenttia ja vieraskielisiä 8,2 prosenttia.[26] Tuusulassa asui vuoden 2023 lopussa 2 413 ulkomaan kansalaista, mikä on 5,8 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Tuusulassa 1 191 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (178) ja venäläiset (133).[27]

Uskonto

muokkaa
 
Kellokosken vuonna 1800 valmistunut puinen ruukinkirkko.

Tuusulan asukkaista 62,5 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,3 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 35,2 prosenttia väestöstä.[26] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Tuusulassa toimii Espoon hiippakuntaan kuuluva Tuusulan seurakunta.[28][29]

Kirkon herätysliikkeistä Tuusulassa toimivat herännäisyys ja kansanlähetys. Herännäisyyttä edustavalla Herättäjä-Yhdistyksellä on Tuusulassa oma paikallisosasto.[30] Uudenmaan Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa seurakunnan tiloissa.[31]

Helluntaiherätyksen piirissä Tuusulassa toimii vuonna 1986 perustettu Tuusulan helluntaiseurakunta. Vuodesta 2015 lähtien Tuusulan Jokelassa on toiminut Station Jokela-seurakunta, joka syntyi Jokelan koulusurmien jälkeen perustetun nuorisokahvilan työn seurauksena.[32][33]

Talous

muokkaa

Tuusulan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[26]

  Alkutuotanto (0.9%)
  Jalostus (32.0%)
  Palvelusektori (65.5%)
  Muut sektorit (1.6%)

Talousalueena Tuusula kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.[34]

Tuusulassa oli vuonna 2022 yhteensä 14 123 työpaikkaa ja kunnassa asui 19 634 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 26,8 prosenttia. Tuusulan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 76,1 prosenttia, jalostuksen 32,0 prosenttia ja alkutuotannon 0,9 prosenttia.[26]

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 71,9 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 82,1 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,3 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Tuusulassa on 105,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[26]

Yritykset

muokkaa

Tuusulan suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, kiinteistöpalvelut ja autohuolto. Tuusulan viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Kreate (396), Palodex (292), Meira Nova (196), Nuorisokoti Ankkuri (141) ja Chiller (107). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Meira Nova, Kreate, Palodex, KFS Finland ja Recset.[35] Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Tuusula on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa toiseksi alimpaan neljännekseen sijalle 49. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Tuusulalle on 2,99.[36]

Julkistalous

muokkaa

Tuusulan kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 103 miljoonaa euroa.[37] Tuusulan kunnallisveroprosentti on 7,10 prosenttia vuonna 2025.[38] Tuusulan viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Palodex, Integritas, Ippi-Invest, Wirtgen Finland ja Honkarakenne. Palodex ja Integritas maksoivat yli miljoona euroa yhteisöveroa vuodessa.[39]

Suurimmat työnantajat

muokkaa
 
Lemminkäinen Betonituote Oy.

Vuonna 2008 Tuusulan suurimpia työnantajia olivat:

Liikenne

muokkaa
 
Jokelan rautatieasema.

Helsingistä Tuusulaan ja sen kuntakeskukseen Hyrylään johtaa Tuusulanväylä (kantatie 45), joka aivan kuntakeskuksen porteille asti on moottoritie. Hyrylässä on isohko liikenneympyrä, jossa kantatie 45 jatkuu Hyvinkään suuntaan tienä, joka tunnetaan nimellä Hämeentie, ja Järvenpään suuntaan johtaa Järvenpääntie (seututie 145). Hämeentiestä erkanee Nurmijärvelle johtava Nahkelantie (seututie 139) ja Järvenpääntiestä erkanee Keravan kautta Kilpilahden satamaan johtava Kulloontie (seututie 148).

Hyrylästä on matkaa Helsingin keskustaan 28 kilometriä, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 14 kilometriä, Järvenpäähän 7 kilometriä, Keravalle 5 kilometriä, Nurmijärvelle 17 kilometriä ja Hyvinkäälle 30 kilometriä.

Pääradalla Tuusulalla on Järvenpään ja Hyvinkään välisellä osuudella Jokelan rautatieasema, josta on Helsingin päärautatieasemalle matkaa noin 48 kilometriä. Aiemmin alueella toimi myös Nuppulinnan rautatieasema, jonka henkilöliikenne lopetettiin 27. maaliskuuta 2016. Samaan aikaan lopetettiin myös henkilöliikenne Purolan rautatieasemalle, joka sijaitsee juuri Järvenpään kaupungin puolella, mutta pääosa aseman palvelemasta asutuksesta sijaitsi Tuusulan puolella.

Tuusulan kunnanvaltuusto on päättänyt Tuusulan liittymisestä mukaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) 1. tammikuuta 2018 lukien.[40]

Kulttuuri

muokkaa
 
Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen ateljee-kotimuseo.

Tuusula on johtava modernin taiteen paikka Keski-Uudellamaalla. Tuusulassa on Halosenniemi, arvokas kulta-ajan taiteilijoiden kokoelma ja Martta Wendelinin kokoelma.[41]

Tuusula sai Keravalta yhden Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista vuonna 2008. Keravan taidemuseon entisen johtajan Aune Laaksosen taidesäätiön 1 300 taulua saavat pysyvät näyttelytilan Hyrylässä. Näyttely aukesi marraskuussa 2008 Tuusulan taide ja kulttuurikeskuksessa. Pysyvät tilat kunnostetaan nykyisen viereisen kuvataidekoulun tiloihin. Keravan taidemuseo menetti yli puolet teoksistaan. Sinne jää edelleen Keravan taidesäätiön 1 200 teosta. Aune Laaksosen mukaan syy päätökseen on Keravan valtuuston puheenjohtajan ja kansanedustaja Eero Lehden toiminta. ”Mainettani on yritetty mustata. Lehti ja pari muuta kunnallispoliitikkoa ovat tehneet valituksia Keravan kaupungin tekemistä taidemuseopäätöksistä, mutta hävinneet ne. Kaikki tämä on kypsyttänyt nyt tehtyyn ratkaisuun.”[42]

 
Tuusulan pääkirjasto.

Tuusulassa sijaitsee Tuusulan työläiskotimuseo.

Tuusulan kunnankirjasto palvelee Hyrylässä sijaitsevan Tuusulan pääkirjaston ohella Jokelan kirjaston, Kellokosken kirjaston, Riihikallion koulun itsepalvelupisteen ja kirjastoauto Kirren sekä Kirkes-kirjastojen verkkoaineistojen välityksellä.[43][44]

Murre

muokkaa

Tuusulan alueella puhutun suomen kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin.[45] Tuusulan murre kuuluu Nurmijärven alaryhmään.[46] Suomen ja ruotsin kieliraja kulkee Tuusulassa, joka näkyy paikannimissä. Kieliraja on kulkenut Lahelan ja Ruotsinkylän välissä.[47]

Perinnekulttuuri

muokkaa

Tuusulan suomen- ja ruotsinkielisellä alueella on omat kansallispukunsa. Ensimmäinen Tuusulan puku julkaistiin vuonna 1915. Ruotsinkielisen alueen, eli Klemetskogin, puvun hame on vanhan arkipuvun mallin mukaisesti vihreä-punaraidallinen. Miesten puvun juuret ovat 1800-luvun alkupuolella Wäfarsin isännän puvussa.[48][49]

Toisen puvun kokosi kansallispukuraati vuonna 1987. Tuusulan puvussa on valkoinen paita ja esiliina, puna-valkoraidallinen hame sekä punainen liivi. Taskussa on koristeltua alikeompelua. Tuusulan pukua käytetään myös Hyvinkään ja Järvenpään alueella.[48][50][51]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Tuusula kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[52] Tuusulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla arkiruokina läskisoosi ja kaurapuuro ja juhla-ateriana aladobi, rosolli, vasikanpaisti, lanttulaatikko, porkkanalaatikko, hiivaleipä ja rusinakeitto.[53]

Media

muokkaa

Tuusulan alueen asioista uutisoi Tuusulan, Järvenpään ja Keravan yhteinen paikallislehti Keski-Uusimaa, jonka kotipaikka on Tuusulassa. Paikkakunnalla jaetaan myös Keski-Uusimaan omistamaa ilmaisjakelulehteä Viikkouutiset.

Virkistys

muokkaa

Retkeily

muokkaa
 
Sarvikallion virkistysalue Tuusulanjärven länsipuolella.

Tuusulan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Tuusulan alueen kohteita ovat muun muassa Ruotsinkylän tutkimusmetsät, Tuusulan lintutorni sekä Sarvikallion virkistysalue. Tuusulan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Paratiisimäen puulajipolku ja Lehtikuusenmäen polut, Raition reitti, Tuusulanjärven pyöräilyreitti sekä Kellokosken kotiseutupolku.[54]

Tuusulan alueen luontokohteita ovat myös Halosenniemi, Harminkallion–Harminsuon–Matkoissuon alue, Keravanjokikanjoni, Lonkerinkorpi, Mustojan lehto sekä Palojoen metsä. Tuusulassa on neljä luonnonmuistomerkkiä: Kirkkotien kaksi tammea, Siirtokivilohkare "Tapion kivi" Rusutjärven kylässä, Hyrylän mänty sekä Ruotsinkylän tammi.[55]

Urheilu

muokkaa

Tuusulassa toimii Tuusulan Palloseura (TuPS). Jokelassa toimiva Jokelan Kisa (JoKi) on nostanut profiiliaan jalkapallossa 2010-luvulla ja kilpailee samalla tasolla kuin Tuusulan Palloseura. Jääkiekossa Tuusulaa edustaa KJT Hockey. Ringetessä Tuusulaa edustaa BlueRings. Tuusulassa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien vuosittainen Tuusulanjärven luistelumaraton. Luistelumaratonissa on Suomen mestaruuden lisäksi avoin kansainvälinen luokka, johon on osallistunut hollantilaisia huippuluistelijoita. Tuusulanjärven luistelumaraton kuuluu Suomen Luisteluliiton hallinnoimaan Tour de Skate -sarjaan. Tuusulassa on kaksi salibandyseuraa: FC Tuusula ja Tuusulan salibandy (TusBy). Tuusulassa toimii myös ampumahiihto ja -suunnistusseura Tuusulan Voima-Veikot.

Hallinto ja politiikka

muokkaa

Hyvinvointialue

muokkaa

Julkisten terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluiden osalta Tuusula kuuluu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueella on Tuusulan alueella Etelä-Tuusulan terveysasema, Kellokosken sosiaali- ja terveysasema sekä Jokelan sote-yksikkö. Tuusulassa toimii perheneuvola, sosiaalitoimisto, Koivukujan lastensuojeluyksikkö, nuorisoasema sekä työtoimintakeskus. Vammaisten palveluita tuottavat Neitoperhon asumisyksikkö sekä toimintakeskus Kettunen. Ikäihmisten palveluita tarjoaa asumista tarjoaa Keusoten kuntoutus- ja arviointiyksikkö ja palveluasumista hyvinvointialueen ylläpitämä Riihikoto sekä viisi yksityistä hoivakotia.[56][57] Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kunnassa Jokelan paloasema ja Kerava-Tuusulan paloasema.[58]

Kunnallinen päätöksenteko

muokkaa

Tuusulan pormestarina on toiminut vuodesta 2021 lähtien Kalle Ikkelä.[59] Ylintä päätösvaltaa Tuusulan kunnassa käyttää 51-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Jari Immonen (ps.), 1. varapuheenjohtajana Janne Mellin (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Liisa Palvas (Tuusulan Puolesta).[60]

Kunnan hallintoa johtaa 11-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii pormestari Kalle Ikkelä (kok.), 1. varapuheenjohtajana Anna Yltävä (Tuusulan Puolesta) ja 2. varapuheenjohtajana Arto Lindberg (sd.).[61] Tuusulan kunnassa toimivia lautakuntia ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, kasvatus- ja sivistyslautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, kuntakehityslautakunta sekä tekninen lautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[62]

Vaalit

muokkaa

Tuusula kuuluu kansallisissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiiriin. Eduskunnan vaalikaudelle 2023–2027 valitttiin Tuusulasta kaksi kansanedustajaa: kokoomuksen Pekka Toveri sekä perussuomalaisten Ari Koponen.[63]

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutRKPKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2021 1 8 3 4 11 1 1 14 8
8 3 4 11 14 8
51 57,2
2526
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat ja pormestarit

muokkaa

Kunnanjohtajat

Pormestarit

Tunnettuja asukkaita

muokkaa
Elinkeinoelämä
Kulttuuri ja viihde
Urheilu
Yhteiskunta ja politiikka

Ystävyyskunnat

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Lasse Kivinen/HS 17.8.2021: Kalle Ikkelä valittiin Tuusulan pormestariksi keskellä kuntien rahamylläystä: ”Tilanne on kaikille tuntematon” (viitattu 25.8.2021)
  7. ↑ OM 22.6.2021: Kuntavaalit 2021 - Tuusula - Tulokset puolueittain ja yhteislistoittain (viitattu 25.8.2021)
  8. ↑ Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
  9. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 311. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  10. ↑ Kaksikielinen Etelä-Tuusula | Etelä-Tuusulan kyläyhdistykset www.ruotsinkyla.fi. Viitattu 27.5.2019.
  11. ↑ a b Vesa Marttinen: Pormestari Arto Lindberg on luotsannut Tuusulaa nyt vuoden Yle uutiset. 20.6.2018. Viitattu 20.6.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  14. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 26.1.2018.
  15. ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 56. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  16. ↑ Kirkon historia Tuusulan seurakunta. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 22.11.2023.
  17. ↑ Risto O. Peltovuori: Suur-Tuusulan historia, Tuusula, Tuusulan kunta, 1975, ISBN 951-99058-4-7
  18. ↑ Korson kunta Korson sos.dem. työväenyhdistys. Arkistoitu 1.6.2015. Viitattu 6.8.2011.
  19. ↑ Antti Rosenberg: ”Jokelan alueliitos”, Suur-Tuusulan historia 1920–1984 1. osa, s. 14–18. Tuusula: A. Rosenberg, 1998. ISBN 952-91-0288-7
  20. ↑ https://www.rykmentinpuisto.fi/asuntomessut-2020/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Kellokoski ja ruukki 4.6.2004. Tuusulan kunta. Arkistoitu 10.11.2005.
  22. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  23. ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 19.9.2024.
  24. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.1.2018.
  25. ↑ Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
  26. ↑ a b c d e Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 8.12.2024.
  27. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2024.
  28. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 8.12.2024.
  29. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 8.12.2024.
  31. ↑ Toimintaa Uudenmaan Kansanlähetys. Viitattu 8.12.2024.
  32. ↑ Suomen Helluntaiherätys Suomen Helluntaiherätys. Tuusulan Helluntaiseurakunta. Viitattu 24.9.2021.
  33. ↑ Meidän tarina Station Jokela. Viitattu 8.12.2024.
  34. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.
  35. ↑ Kunta: Tuusula Finder. Viitattu 9.12.2024.
  36. ↑ Kuntabarometri Taloustutkimus. Viitattu 9.12.2024.
  37. ↑ Kunnan keskeiset tunnusluvut Tutkihallintoa.fi. Viitattu 9.12.2024.
  38. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 Verohallinto. Viitattu 9.12.2024.
  39. ↑ Katso täältä oman kuntasi suurimmat yhteisöveron maksajat Yle. 8.11.2023. Viitattu 9.12.2024.
  40. ↑ Parkkinen, Pia: Kymmenen vuoden kädenvääntö päättyi – HSL laajenee myös Tuusulaan 14.7.2017. Yle. Viitattu 5.9.2017.
  41. ↑ Matti Huhta: Tuusula nappasi Keravan kaupungilta 1 300 arvotaulun kokoelman Hyrylään. Aune Laaksosen taulut esille Hyrylään, Helsingin Sanomat 29.8.2008 A13
  42. ↑ Matti Huhta: Tuusula nappasi Keravan kaupungilta 1 300 arvotaulun kokoelman Hyrylään. Aune Laaksosen taulut esille Hyrylään, Helsingin Sanomat 29.8.2008 A13
  43. ↑ Tervetuloa Tuusulan kunnankirjastoon Tuusulan kunta, tuusula.fi. Viitattu 5.1.2020.
  44. ↑ Kirkes-kirjastojen e-aineistot Kirkes-kirjastot, kirkes.finna.fi. Viitattu 5.1.2020.
  45. ↑ Hurtta, Heikki: Mitä murretta Helsingissä puhutaan? Kotus. 14.6.2005. Viitattu 17.9.2024.
  46. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  47. ↑ Kaksikielinen Etelä-Tuusula Ruotsinkylä. Viitattu 17.9.2024.
  48. ↑ a b Tuusulan kansallispuvut Tuusula. Viitattu 30.9.2024.
  49. ↑ Tusby Brage. Viitattu 30.9.2024.
  50. ↑ Tuusulan naisten tarkistettu kansallispuku Kansallispuvut. Viitattu 30.9.2024.
  51. ↑ Kurula, Mervi & Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, s. 146. Ajatus Kirjat, 2004. ISBN 951-20-6678-5
  52. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  53. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 64. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  54. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 22–28 Vuosi = 2016. Minerva Kustannus. ISBN 978-952-312-259-8
  55. ↑ Keski-Uudenmaan luontokohteita Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Viitattu 29.9.2024.
  56. ↑ Palvelupaikat Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  57. ↑ Keusoten alueella sijaitsevat ikääntyneiden ostoasumispalveluyksiköt Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  58. ↑ Pelastuslaitoksen toimipaikat Pelastustoimi. Viitattu 9.12.2024.
  59. ↑ Kalle Ikkelästä Tuusulan historian toinen pormestari Keski-Uusimaa. 16.8.2021. Viitattu 18.9.2024.
  60. ↑ Valtuusto Tuusulan kunta. Viitattu 18.9.2024.
  61. ↑ Kunnanhallitus Tuusulan kunta. Viitattu 18.9.2024.
  62. ↑ Toimielimet Tuusulan kunta. Viitattu 18.9.2024.
  63. ↑ Kansanedustajat Eduskunta. 18.9.2024. Viitattu 18.9.2024.
  64. ↑ Ahokas, Kari: Mikon molemmat puolet Tivi. 1.12.2005. Viitattu 4.10.2022.
  65. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  66. ↑ Bio Pepe Ahlqvistin kotisivut. Arkistoitu 18.6.2013. Viitattu 28.7.2013.
  67. ↑ Aleksis Kiven kuolinmökki tuusula.fi. Viitattu 14.3.2024.
  68. ↑ Pesonen, Hanna: Kaija Koon taiteilijaelämä Eeva. 19.9.2023. Viitattu 14.3.2024.
  69. ↑ Taiteilijaeläkkeellä tunnustettiin 45 taiteilijan työ Yle Uutiset. 18.4.2007. Viitattu 15.3.2024.
  70. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  71. ↑ Henkilötiedot anttikaikkonen.fi. Viitattu 14.3.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)
1. Helsinki 683 669 7. Jyväskylä 149 263 13. Lappeenranta 73 481 19. Porvoo 51 698 25. Lohja 45 670
2. Espoo 319 811 8. Kuopio 125 597 14. Vaasa 70 382 20. Salo 50 890 26. Nurmijärvi 44 991
3. Tampere 260 051 9. Lahti 121 447 15. Hämeenlinna 68 421 21. Kotka 50 336 27. Tuusula 42 112
4. Vantaa 251 070 10. Pori 83 375 16. Seinäjoki 66 556 22. Kokkola 48 372 28. Kirkkonummi 41 610
5. Oulu 216 174 11. Joensuu 78 764 17. Rovaniemi 65 673 23. Hyvinkää 47 041 29. Rauma 38 957
6. Turku 205 949 12. Kouvola 78 514 18. Mikkeli 51 960 24. Järvenpää 46 795 30. Kerava 38 444
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuusula&oldid=22907742”