Alikerava

Keravan kaupunginosa

Alikerava (myös Ali-Kerava, ruots. Ytterkervo) on pääosin teollisuusalueesta koostuva Keravan 9. kaupunginosa.[3][1] Se sijaitsee Keravan Keskustan kaupunginosasta kaakkoon. Alikeravaan kuuluu Jaakkolan asuinalue.[1] Alikeravalla asui 246 ihmistä (31.12.2014, pois lukien tiheästi asuttu Jaakkola).[2]

Alikerava
Kaupunki Kerava
Kaupunginosa nro 9 [1]
Väkiluku 246[2] (31.12.2014)
Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste (entinen Jaakkolan koulu) on Jaakkolantien varressa.

Alikerava rajoittuu etelässä Vantaan rajaan, lännessä junarataan (aluetta palvelee Savion rautatieasema), pohjoisessa Keravantiehen ja idässä Lahden moottoritiehen (vt 4).[1]

HistoriaMuokkaa

Historiallisesti Alikerava on ollut toinen, silloin Tuusulan kuntaan kuulunen, Keravan kylistä Ylikeravan ohella ja tarkoittanut koko Keravan eteläosaa suunnilleen nykyisen Sompio–Ahjo-linjan alapuolella[4], johon kuuluivat myös Korso (alkuperin Alikeravan, Hyrylän, Hanabölen ja Rekolan kylien rajakallio Kors rå, "ristiraja") ja Nikinmäki (Nissbacka, alkuperin Nissilän jakotila) 1954 asti, jolloin se liitettiin Helsingin maalaiskuntaan, sekä Myyras ja Svartböle 1850-luvulle asti, jolloin ne Isojaon yhteydessä liitettiin Sipooseen[4]. Vuoden 1702 kartassa Ali-Keravan verotettavina taloina on lueteltu Jäspilä, Täckerman (eli Hakala), Ollila, Jurfwilla (Jurvala), Jackilla (Jaakkola), Mikkola ja Mürkrog (Myras).[4] Muut kantatilat [5] olivat Jokimies, Nissilä ja Inkilä (sekä Sipoolle siirtyneet Myras ja Svartböle). Isojaossa liikamaasta muodostettiin kruunun maakirjatalo nr 10, Nybacka. Lisäksi Henriksdal kuului kameraalisesti Alikeravaan, vaikka onkin Ylikeravan itäkyljessä. Henriksdal liitettiin Sipoosta Keravaan 1857 eli samalla vuosikymmenellä, kun Myyras ja Svartböle liitettiin Keravasta Sipooseen, joten sen voi päätellä olevan jonkinlainen hyvitys Alikeravan kylälle.

Nykyinen AlikeravaMuokkaa

Keravan paloasema sijaitsi Alikeravalla vuosina 19812017, jonka jälkeen vain seitsemän kilometrin päästä toisistaan sijainneet Keravan ja Tuusulan paloasemat yhdistettiin Tuusulaan, Kulloontien varteen Keravan rajan tuntumaan rakennetulle uudelle ja modernille Keravan-Tuusulan paloasemalle.[6][7] Vanha paloasema purettiin ja paikalle valmistui vuonna 2019 uusi liikekiinteistö, jossa toimii mm. RTV-yhtymän sisustusmyymälä. Alueen yrityksistä HopLop Kerava suljettiin 11.10.2020. [8]

Alikeravalla, välittömästi Savion rautatieaseman itäpuolella sijaitsee Klondyke-talo, suuri 30 000 kerrosneliömetrin tiiliverhoiltu teollisuusrakennus, jossa toimii nykyään muun muassa lukuisia eri pienyrityksiä. Paikalla sijaitsi Suomen ensimmäinen tiilitehdas noin vuodesta 1860 alkaen ja ensimmäinen sementtitehdas vuodesta 1869. Nykyisen rakennuksen ensimmäiset osat valmistuivat 1913 ensimmäiseen maailmansotaan jalkineita valmistaneen nahkatehtaan käyttöön. 19251985 rakennuksessa toimi kumitehdas, jonka viimeinen omistaja oli Nokia. 1990-luvun alkupuolella Klondyke-talo oli laajalti tunnettu lähes puolet koko kiinteistön pinta-alasta kattaneesta sisähuvipuisto Fanfaarista, myöhemmin Planet FunFun, joka suljettiin lopullisesti helmikuussa 1995.[9]

Alueen yrityksiäMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Keravan karttapalvelu (Layer list -valikosta "Kaupunginosat" ja "Palvelukohteet") Keravan kaupunki, Paikkatietopalvelut. Viitattu 15.7.2017.
  2. a b Tilastokirja 2014 (sivut 15-18) Keravan kaupunki. Viitattu 15.7.2017.
  3. Kaupunginosat (Kerava-info) Keravan kaupunki. Viitattu 15.7.2017.
  4. a b c Taisto Saarentaus: Isojaosta Koffiin. Tummavuoren kirjapaino Oy, 1999.
  5. Kansallisarkisto: Kansallisarkiston Digitaaliarkisto digi.narc.fi.
  6. Keravan ja Tuusulan uusi paloasema valmistuu 2017 Pelastustieto. 1.6.2016. Viitattu 2.12.2019.
  7. Kerava-Tuusulan paloasema vihittiin käyttöön | Keski-Uudenmaan pelastuslaitos www.ku-pelastus.fi. Viitattu 2.12.2019.
  8. HopLop Keravan nettisivut hoplop.fi. Viitattu 14.10.2020.
  9. Renny Harlinin Planet FunFunin piti tarjota kaikille jotain yle.fi. Viitattu 2.12.2019.
  10. KSB Finland OY ksb.com. Viitattu 16.8.2021.
  11. Thinkflow OY thinkflow.fi. Viitattu 16.8.2021.