Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee uusmaalaista kaupunkia. Sanan ”Vantaa” muut merkitykset on käsitelty täsmennyssivulla.

Vantaa (ruots. Vanda) on kaupunki Uudellamaalla. Se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. 2018-12-3131. joulukuuta 2018 Vantaan väkiluku oli 228 166 asukasta.[2] Vantaa on saanut nimensä muinaisten hämäläisten kaupungin läpi virtaavasta joesta käyttämän nimen mukaan.

Vantaa
Vanda
Vantaa.vaakuna.svg Vantaa.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: Kielotorni Tikkurilassa, Helsinki-Vantaan lentoasema, peltomaisemaa Sotungissa, viihdekeskus Flamingo ja kauppakeskus Jumbo, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Martinlaakson ostari ja Vaaralan kappeli
Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: Kielotorni Tikkurilassa, Helsinki-Vantaan lentoasema, peltomaisemaa Sotungissa, viihdekeskus Flamingo ja kauppakeskus Jumbo, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Martinlaakson ostari ja Vaaralan kappeli
Sijainti 60°17′40″N, 025°02′25″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus Malmi (–1945)
Tikkurila (1946–)
Perustettu 1331
– kauppalaksi 1972
– kaupungiksi 1974
Kokonaispinta-ala 240,35 km²
274:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 238,37 km²
– sisävesi 1,98 km²
Väkiluku 228 166
4:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 957,2 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 17,9 %
– 15–64-v. 67,1 %
– yli 64-v. 15,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 80,8 %
ruotsinkielisiä 2,6 %
– muut 16,6 %
Kunnallisvero 19,00 %
289:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste 6,3 % (2007)
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen[6]
Hallituksen puheenjohtaja Sari Multala
Vantaan kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
– puheenjohtaja Antti Lindtman
  2017–2021[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.
 • Kesk.
 • RKP
 • KD

18
17
12
8
5
3
2
2
www.vantaa.fi

Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Pitkään luultiin, että varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä on vuodelta 1351, jota pidettiin pitäjän synnyinvuotena aina vuoteen 2018 saakka. Ensimmäinen kirjallinen maininta Vantaasta on kuitenkin nykytietämyksen valossa kuningas Magnus Erikssonin Västeråsissa 14.9.1331 antama asiakirja, joka koskee piispankymmenysten suorittamista, jolla vaadittiin jokaiselta 7 vuotta täyttäneeltä asukkaalta naula voita piispalle annettavaksi. [8] Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta (ruots. Helsinge) 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi. Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaalle ovat Espoon tapaan ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen tärkein lentoasema.

Vantaa on pääkaupunkiseutuun kuuluva sisämaan kaupunki, joka sijaitsee kuitenkin lähellä Suomenlahden rannikkoa. Vantaan naapurikuntia ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo. Rakenteellisesti Vantaa kuuluu Helsingin kaupunkialueeseen[9][vanhentunut linkki] ja Helsingin seudun metropolialueeseen.

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Alavaa rannikkoseutuaMuokkaa

 
Keskeltä Vantaata voi löytää yhä vanhoja maaseutuympäristöjä. Länsi-Vantaa on suurelta osin hajarakennettua aluetta. Kuva Viinikkalasta.

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta ja sen pinta-ala oli 2019-01-01 1. tammikuuta 2019 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 240,35 km², josta 238,37 km² on maata ja 1,98 km² sisävesialueita.[1] Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki, ja Itä-Vantaalla virtaa Vantaanjoen sivujoki Keravanjoki. Vuosaaren mukana vuonna 1966 Helsingin maalaiskunta menetti kaimakaupungilleen lähes koko merenrannikkonsa. Kaakkoiskulmassaan Vantaa ulottui kuitenkin vielä vuoden 2008 loppuun saakka merenrantaan Porvarinlahdella, kunnes vuonna 2009 ranta-alue liitettiin Helsinkiin yhdessä osan Sipoota kanssa. Vantaasta tuli tuolloin muodollisesti Pohjoismaiden toiseksi suurin ”sisämaakaupunki” Tampereen jälkeen.lähde?

Vantaalla on järviä suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijännetunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi ja Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alueella on pieni Lammaslampi. Lisäksi Espoon Pitkäjärven koillisin kolkka ulottuu läntisen Vantaan puolelle Kehä III:n ja Hämeenkylän välisellä alueella. Vantaan länsirajalla Petikossa on vielä osa pienestä Odilammesta Vihdintien pohjoispuolella. Sipoonkorven kansallispuisto järvistä Vantaalle sijoittuvat Bisajärvi ja pääosa Gumböle träskistä. Hiekkakuoppiin muodostuneista lammista mainittakoon uimapaikaksi kunnostettu Vetokannas Vantaanlaaksossa ja Vaaralan Vaaralanlammet.[10]

Vantaan itäisimmät asuinalueet, Rajakylä ja Länsimäki sijaitsevat aivan Helsingin rajan pinnassa ja ne liittyvät viereisiin Helsingin puolella sijaitseviin Vesalan ja Mellunmäen asuinalueisiin. Mellunmäen metroaseman kääntöraiteisto sijaitsee osittain Vantaan puolella.lähde?

Vantaan kallioperä on vanhaa ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuorenpäivitettävä kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästi noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vantaan korkeimmat kukkulat ovat kuitenkin osin keinotekoisesti kasvatettuja täyttömäkiä: Petikonhuippu Petikossa (runsas 96 m; saattaa valmistuessaan kohota noin 120 metriin) ja Kulokukkula Korsossa (yli 93 metriä, huippua suunnitellaan nostettavaksi täyttömailla noin 105 metriin).[11][12]

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia, rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on kaupungin parhaita pohjavesialueita. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2 000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.lähde?

KasvillisuusMuokkaa

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen ja se edustaa kasvillisuudeltaan vyöhykkeen eteläisiä osia. Vantaa sijaitsee havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeistä pohjoisemman Etelä-Suomen sisämaata luonnehtivan etelä-boreaalisen ja Lounais-Suomea luonnehtivan hemiboreaalisen alavyöhykkeen raja-alueella. Hemiboreaali on vaihettumisaluetta havu- ja lehtimetsien välillä, ja siellä kasvaa luonnostaan metsäpuina havupuiden seassa esimerkiksi tammea ja jalavaa. Vantaata halkovat jokilaaksot savikkoineen ovat olleet aiemmin täynnä reheviä lehtoja, mutta nykyisin suurelta osin viljelysmaata. Kuitenkin vielä paikoin niiden reunoilta alkavat rehevät sekametsät, jotka vaihtuvat paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Mätäojan varrella on säästynyt edustavia tervaleppäluhtia, joissa tavataan harvinaisia hyönteis- ja kasvilajeja. Vantaalla yleisin metsäkasvillisuustyyppi on kuusta ja koivua kasvava mustikkatyypin tuore kangas, sen sijaan kuivat kankaat sijoittuvat vain karuille ja kallioisille seuduille. Toiseksi yleisin metsätyyppi on tuoreen kankaan kaltainen, mutta sitä rehevämpi lehtomainen kangas. Sen aluskasvillisuutta luonnehtivat mustikan lisäksi käenkaali, sudenmarja ja hiirenporras, sekä paikoin valkovuokko. Reheviä lehtoja kasvaa näiden kahden vallitsevan metsätyypin seassa siellä täällä mosaiikkimaisesti, ja niissä tavataan yleisesti eteläisiä lehtolajeja, kuten sinivuokkoa. Vantaalla lehtojen kirjo on valtava, vaihdellen kosteista varjoisista kuusivaltaisista kotkansiipilehdoista, sinivuokkoa ja pähkinäpensasta kasvaviin kuiviin lehtoihin ja jalopuulehtoihin. Keväisin toukokuun ensimmäisillä viikoilla lähes kaikissa lehdoissa, ja lehtomaisissa metsissä kukkivat valkovuokot hyvin silmiinpistävästi, mikä on ominainen piirre Lounais- ja Etelä-Suomen metsäkasvillisuudelle. Vantaalla sijaitsee Suomen oloissa hyvin laaja tammilehto, Tammisto.lähde?

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, suuri osa sen pinta-alasta on yhä maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta Vantaalla on 12,41 neliökilometriä (noin 5 % kaupungin pinta-alasta).[13] Vantaan ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1946 Tammistoon. Vantaan luonnonsuojelualueilla elää kaksi erityisesti suojeltua lajia, kovakuoriaislaji halavasepikkä ja kämmekkälaji sääskenvalkku.[14]

IlmastoMuokkaa

 
Vantaan ilmastodiagrammi lentoaseman mittauspaikalta.

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea kylmätalvinen ja lämminkesäinen. Kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 °C:n keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena.

Helmikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskilämpötila on vuosien 1981–2010 mittaustietoihin pohjautuvan hila-aineiston perusteella noin −5,8 astetta.[15] Tämän jälkeen lämpötilat kohoavat nopeasti. Huhtikuun keskilämpötila on samalta jaksolta +4,0 astetta ja toukokuun 10,5 astetta. Heinäkuu on lämpimin kuukausi, jolloin pitkäaikainen keskilämpötila on +17,7 astetta. Toiseksi lämpimin kuukausi on elokuu, jonka keskilämpötila on +15,7 astetta, kolmantena on kesäkuu, jolloin keskilämpötila on vertailujaksolla ollut +14,7 astetta.[15] Hellepäiviä kertyy Vantaalla keskimäärin 17, ja näistä keskimäärin yli puolet heinäkuussa. Satunnaisina vuosina hellettä voi esiintyä jopa syyskuussa. Kesän ukkoskausi on Vantaalla hyvin lyhyt ja vaihteleva: se alkaa tyypillisesti juhannuksen tienoilla, ja loppuu elokuun puolessa välissä, huipun ollessa heinäkuun viimeisellä viikolla.

Lämpötilojen aleneminen syksyisin on keskimäärin kevään nousua hitaampaa. Vuorokauden keskimääräinen lämpötila marraskuussa on +0,3 astetta ja joulukuussa −3,3 astetta.[15] Syksyisin ja alkutalvesta Vantaan yli liikkuu useita Atlantilta itään matkaavia myrskymatalapaineita. Sijainti Golfvirran lämmittämässä Fennoskandiassa ja Suomenlahden rannikon tuntumassa tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden selvästi keskimääräistä lauhkeamman alueen. Esimerkiksi Grönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet. Ajanjakso, jolloin Vantaalla normaalisti on pysyvä lumi maassa, on yleensä joulukuun lopusta huhtikuun alkupäiviin, jolloin lumet sulavat nopeasti. Hellepäiviä Vantaalla kertyy kesässä yleensä 10–15 ja niitä esiintyy toukokuusta elokuulle.

Keväät ovat sademäärältään huomattavasti syksyjä niukempia. Helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa sataa kuukausittain vain 30–40 millimetriä. Kesällä sää muuttuu sateisemmaksi, ja heinä-, elo-, syys-, loka- ja marraskuussa sataa keskimäärin luokkaa 60–80 millimetriä kuukaudessa. Vuosivaihtelu on suurta: loppuvuoden kuukausina esiintyy toisinaan niin alle 20 millimetrin jääviä kuin yli 200 millimetriin nousevia kuukausisademääriä. Harppaus kuivempaan suuntaan koetaan vastaavasti alkuvuodesta. Vantaan vuosisademäärä on vedeksi muunnettuna keskimäärin 682,9 millimetriä.[16]

Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2,4 −2,7 1,5 8,7 15,8 19,6 22,5 20,5 14,8 8,6 2,6 −0,7 ka. 9,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,1 −8,9 −5,4 −0,2 4,8 9,5 12,6 11,3 6,9 2,7 −2,1 −6 ka. 1,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −5 −5,7 −1,9 4,1 10,4 14,6 17,7 15,8 10,7 5,6 0,4 −3,2 ka. 5,3
Sademäärä (mm) 54 37 37 32 39 61 66 79 64 82 73 58 Σ 682
Sadepäivät (d) 23 20 17 12 12 14 13 15 16 18 21 24 Σ 205
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−2,4
−8,1
−2,7
−8,9
1,5
−5,4
8,7
−0,2
15,8
4,8
19,6
9,5
22,5
12,6
20,5
11,3
14,8
6,9
8,6
2,7
2,6
−2,1
−0,7
−6
S
a
d
a
n
t
a
54
37
37
32
39
61
66
79
64
82
73
58


HistoriaMuokkaa

Pääartikkeli: Vantaan historia

Vantaan Brunabergetistä on löytynyt suorakaiteen muotoisen asumuksen jäänteet, jotka on ajoitettu 6700-6500-luvuille eaa. Asumus sijaitsi silloin merenrannalla Keravanjoen suun lähistössä. Kymmeniä vuosia käytössä ollut asumus oli käytössä ilmeisesti talvisaikaan.[17] Jönsaksenista on löytynyt laaja mesoliittisen kivikauden kalmistollinen asuinpaikka, joka oli sijainnut merenlahden suussa.[17] Vantaalla kivikaudella asuneet ihmiset hakivat ravintonsa pääasiassa mereltä. Hylkeet olivat tärkeä saaliseläin, mutta Jokiniemen neoliittisen kivikauden asuinpaikan runsaiden asuinpaikkalöytöjen joukossa on mm. jäänteitä pyöriäisestä.[18] Samalta ajalta ovat peräisin myös Stenkullasta on löydetyt kiinteiden asumusten jäänteet.[19] Gubbackasta on löytynyt asutuksen jäänteitä 900-luvulta lähtien.[20] Paikalta on löytynyt myös pajan jäänteitä 1100- ja 1200-lukujen vaihteesta.[21]

 
Pyhän Laurin kirkko Vantaalla
 
Vantaankoski

Alueen kylistä kertovat maaperän siitepölyanalyysissa näkyvä maanviljelyn kiinteytyminen sekä nimistötutkimuksen ja historiallisen asiakirjalähteiden pohjalta tehtävä takautuva päättely. Suomalaisasutus on Saulo Kepsun mukaan syntynyt Hämeestä käsin Helsingin ja Vantaan seudulle 1000–1300 -luvulla, mahdollisesti jo aiemmin. Hämäläisillä oli seudulla kalastuspaikkoja ja muita nautintamaita.[22]

Ruotsalaisten hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä tekemän niin sanotun toisen ristiretken jälkeen ruotsalainen kolonisaatio ulottui myös Vantaalle muun Uudenmaan kolonisaation yhteydessä. Ruotsalaiset nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Varhaisin tämän vesistön muodossa Helsingaa mainitseva asiakirja on kuningas Maunu Eerikinpojan kirje 15.5.1351, jossa kuningas lahjoitti kalastusoikeudet Helsinginjoen koskiin virolaisen Padisen sisterssiläisluostarille. Tuota toukokuista päivämäärää juhlistetaan nykyisin Vantaa-päivänä. Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge), sai siis nimensä Helsinginjoen mukaan. Sama joki, tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors (Helsingin­koski), on antanut nimensä myös pitäjän alueelta lohkaistulle, vuonna 1550 perustetulle Helsingille (ruots. Helsingfors).

Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1370–90-lukujen aikana. Ensimmäisen kerran pitäjän kirkkoherra mainitaan asiakirjoissa vuonna 1395. Helsingin pitäjän Pyhälle Laurentiuksen kirkko mainitaan 1401, kun Rekolan rälssi lahjoitti kirkolle yhden veromarkan arvoisen alan Rekolasta sielumessujen järjestämiseksi lahjoittajien ja heidän perheensä parhaaksi. Virolaisluostarin oikeudet siirtyivät niiden loputtua vuonna 1428 Turun piispanistuimelle. Kaupalla vaurastuneen pitäjän vanha puinen, Suuren rantatien ja rannikolta Hämeen linnaan johtavan Hämeentien äärellä sijainnut kirkkorakennus korvattiin kivikirkolla. Nykyinen Pyhän Laurin kirkko valmistui vuoteen 1460 mennessä.[23] Ruotsalaisten maahanmuutto jatkui niin, että 1500-luvulle tullessa he muodostivat jo enemmistön koko Helsingin pitäjän väestöstä.[22]

Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta (ruots. Helsinge ilman landskommun-sanaa) 1865 aiemmin samana vuonna annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta.[24] Helsinginjoen yläjuoksun varrella, erityisesti nykyisen Riihimäen seudulla asuneet hämäläiset kutsuivat samaa jokea Vantaanjoeksi alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan.[25] Vantaanjoki (ruots. Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on vanhastaan ollut Vantaa (ruots. Vanda) -niminen kylä, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.lähde?

Vuonna 1865, kun kunnallishallinnosta annetun asetuksen mukaisesti perustettiin maalaiskunnat, siihenastisen Helsingin pitäjän nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta.[24][26] Kun se yli sata vuotta myöhemmin aiottiin muuttaa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Vantaa tuli kauppalaksi vuoden 1972 ja kaupungiksi vuoden 1974 alussa.[26]

VäestöMuokkaa

Koko väestöMuokkaa

 
Martinlaakson ostari, jonka paikalla sijainnut vanha liikekeskus purettiin. Uusi liikekeskus avattiin syksyllä 2011. Sen vieressä oleva Martintorni on Vantaan korkein tornitalo 56 metrin korkuisena.
 
Vantaanjoki
 
Martinlaakson lämpövoimalaitos
 
Rajakylän koulu
 
Myyrmannin ostoskeskus Myyrmäessä
 
Kartanonkoski

2018-12-31 31. joulukuuta 2018 Vantaalla asui 228 166 ihmistä. Vantaalaisista noin puolet on syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia. Vantaan väestöstä oli vuonna 2000 oli syntyperäisiä vantaalaisia 26,4 prosenttia, vuoden 2015 alussa osuus oli 27,5 %. Helsingissä syntyneiden osuus oli tuolloin laskenut 19,6 prosenttiin ja Espoossa syntyneitä on muutama prosentti väestöstä. Ulkomailla syntyneiden osuus on kolminkertaistunut 2000-luvulla 4,2 prosentista (vuonna 2000) jo 12,8 prosenttiin (2015).[27]

Vantaan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 69 prosenttia (vuoden 2017 lopussa).[28] Väestöstä 31 prosenttia oli suorittanut siis enintään perusasteen tutkinnon. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 38 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (31 %) alimman korkea-asteen oli suorittanut 9 %, alemman korkeakouluasteen 12 % ja ylemmän korkeakouluasteen 9 % väestöstä.

Vantaalainen tulonsaaja ansaitsee keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa, mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.[29] Toisaalta asunnot ovat Vantaalla keskimäärin edullisempia kuin Helsingissä ja Espoossa.

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %).lähde?

Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä: noin 55 prosenttia kaikista talouksista[30]. Vantaan väestöstä on 50,2 % naisia.[31]

Vantaan väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1805¹ &&&&&&&&&&&04840.&&&&004 840
1865² &&&&&&&&&&&06974.&&&&006 974
1880² &&&&&&&&&&&07819.&&&&007 819
1890² &&&&&&&&&&&08865.&&&&008 865
1900² &&&&&&&&&&011110.&&&&0011 110
1910² &&&&&&&&&&018321.&&&&0018 321
1920² &&&&&&&&&&022368.&&&&0022 368
1930² &&&&&&&&&&023558.&&&&0023 558
1940² &&&&&&&&&&031511.&&&&0031 511
1950 &&&&&&&&&&014976.&&&&0014 976
1960 &&&&&&&&&&041906.&&&&0041 906
1970 &&&&&&&&&&072215.&&&&0072 215
1980 &&&&&&&&&0129918.&&&&00129 918
1990 &&&&&&&&&0152272.&&&&00152 272
2000 &&&&&&&&&0176386.&&&&00176 386
2010 &&&&&&&&&0200029.&&&&00200 029
2020³ &&&&&&&&&0231633.&&&&00231 633
2030³ &&&&&&&&&0267096.&&&&00267 096
2040³ &&&&&&&&&0287931.&&&&00287 931

Väkiluvun muutos vuodesta 1900
Vuodet Väkiluvun muutos
1900–1910 +7 211
1910–1920 +4 047
1920–1930 +1 190
1930–1940 +7 953
1940–1950 −16 535
1950–1960 +26 930
1960–1970 +30 309
1970–1980 +57 703
1980–1990 +22 354
1990–2000 +24 114
2000–2010 +23 643

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vantaan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
132 050
1985
  
143 844
1990
  
154 933
1995
  
166 480
2000
  
178 471
2005
  
187 281
2010
  
200 055
2016
  
219 341
Lähde: Tilastokeskus.[33]
Ulkomaiden kansalaiset vuodenvaihteessa 2014/2015[27]
Kansallisuus Määrä
Viro &&&&&&&&&&&07149.&&&&007 149
Venäjä &&&&&&&&&&&02502.&&&&002 502
Somalia &&&&&&&&&&&&0806.&&&&00806
Serbia ja Montenegro &&&&&&&&&&&&0745.&&&&00745
Irak &&&&&&&&&&&&0602.&&&&00602
Thaimaa &&&&&&&&&&&&0555.&&&&00555
Vietnam &&&&&&&&&&&&0505.&&&&00505
Turkki &&&&&&&&&&&&0492.&&&&00492
Kiina &&&&&&&&&&&&0402.&&&&00402
Intia &&&&&&&&&&&&0320.&&&&00320
Filippiinit &&&&&&&&&&&&0249.&&&&00249
Ukraina &&&&&&&&&&&&0236.&&&&00236
Yhdistynyt kuningaskunta &&&&&&&&&&&&0210.&&&&00210
Ruotsi &&&&&&&&&&&&0186.&&&&00186
Afganistan &&&&&&&&&&&&0178.&&&&00178
Sri Lanka &&&&&&&&&&&&0175.&&&&00175
Nigeria &&&&&&&&&&&&0174.&&&&00174
Portugali &&&&&&&&&&&&0172.&&&&00172
Ghana &&&&&&&&&&&&0172.&&&&00172
Muut maat &&&&&&&&&&&03662.&&&&003 662
Valtioton tai tuntematon &&&&&&&&&&&&0292.&&&&00292
Yhteensä &&&&&&&&&&019784.&&&&0019 784

KieliolotMuokkaa

Vantaa on ollut enemmistöltään suomenkielinen 1900-luvun alun jälkeen. Ruotsinkielisten lukumäärä on pysynyt vuosikymmenien ajan suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen myötä ruotsinkielisten osuus väestöstä on ollut jatkuvasti laskusuuntainen. Vuonna 1960 vantaalaisista noin kymmenen prosenttia oli ruotsinkielisiä ja vuonna 1980 viisi prosenttia. Vuonna 2018 ruotsinkielisten osuus vantaalaisista oli 2,4 prosenttia. Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 5,6 % ja Espoossa 7,1 %[34]. Vantaa on kuitenkin yhä virallisesti kaksikielinen, sillä kielilain mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, mikäli kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) suuruus on vähintään 8 % tai 3 000 asukasta.[35] Väkilukuun suhteutettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista.

Vuoden 2015 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 112 eri kieltä.[36][37] Yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen ovat olleet 2000-luvulla venäjä, viro ja somali. Vuodenvaihteen 2014/2015 kielitilastosta käy ilmi, että sekä viron että venäjän kielten osuudet olivat ohittaneet ruotsin, joka oli nyt neljänneksi puhutuin äidinkieli. Vuonna 2018 Vantaalla asui 43 129 henkilöä, joiden äidinkieli ei ollut mikään kolmesta kotimaisesta kielestä. Vieraskielisten yhteenlaskettu väestöosuus (18,9 %) on Suomen suurin, vaikka Helsingissä (osuus 15,7 %) ja Espoossakin (17,0 %) vieraskielistä väestöä on runsaasti.[38]

 
Virtatalo Myyrmäessä
 
Tammiston luonnonsuojelualue
 
Hakunilan uimahalli
Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2014/2015[37]
Äidinkieli Lukumäärä
Suomi &&&&&&&&&0174815.&&&&00174 815
Viro &&&&&&&&&&&06537.&&&&006 537
Venäjä &&&&&&&&&&&06436.&&&&006 436
Ruotsi &&&&&&&&&&&05704.&&&&005 704
Somali &&&&&&&&&&&02188.&&&&002 188
Albania &&&&&&&&&&&01705.&&&&001 705
Arabia &&&&&&&&&&&01270.&&&&001 270
Vietnam &&&&&&&&&&&01179.&&&&001 179
Englanti &&&&&&&&&&&01064.&&&&001 064
Kurdi &&&&&&&&&&&&0978.&&&&00978
Turkki &&&&&&&&&&&&0815.&&&&00815
Kiina &&&&&&&&&&&&0715.&&&&00715
Thai &&&&&&&&&&&&0667.&&&&00667
Persia &&&&&&&&&&&&0500.&&&&00500
Espanja &&&&&&&&&&&&0341.&&&&00341
Pandžabi &&&&&&&&&&&&0311.&&&&00311
Tagalog &&&&&&&&&&&&0293.&&&&00293
Saame &&&&&&&&&&&&&022.&&&&0022
Muu &&&&&&&&&&&04735.&&&&004 735
Tuntematon &&&&&&&&&&&&0528.&&&&00528

PolitiikkaMuokkaa

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempaa: teollisuuden ja logistiikan työpaikkoja on runsaasti. Voimasuhteet ovat keskittyneet punavihreille, myös Perussuomalaisia kannatetaan. Vaalien ääniharaviin kuuluu SDP:n Antti Lindtman. Vantaalla asuvia kansanedustajia on 2015 eduskuntavaalien jälkeen kolme.

UskontoMuokkaa

Vuoden 2016 lopussa Vantaan asukkaista 59,1 % kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon, 1,2 % Suomen ortodoksiseen kirkkoon ja 2,5 % muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Väestöstä 37,1 % ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on tasaisesti kasvanut.[39] Vantaan suomenkielisestä väestöstä luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2015 lopussa 70,5 prosenttia asukkaista.[40]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vantaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[41]

Nämä seurakunnat muodostavat Vantaan seurakuntayhtymän (ruots. Vanda kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vantaan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[42] Tikkurilan ortodoksinen kirkko toimii Tikkurilan urheilupuiston vieressä Viertolassa.[43][44]

Muut uskontokunnatMuokkaa

Vantaalla toimivia helluntaiseurakuntia ovat Korson helluntaiseurakunta, Vantaan Minttukirkko, Myyrmäen helluntaiseurakunta, Tikkurilan helluntaiseurakunta ja Vantaan Kotikirkko. Suomen Vapaakirkon Vantaan vapaaseurakunnan toimipiste sijaitsee Hiekkaharjussa, vapaaseurakunta on lisäksi perustanut Länsi-Vantaalle Askistoon Länsi-Vantaan vapaaseurakunnan.

Jehovan todistajien Suomen haaratoimisto, joka on organisaation ylin porras Suomessa, sijaitsee Koivuhaassa. Vantaalla on kolme Jehovan todistajien valtakunnansalia: Koivuhaassa, Martinlaaksossa ja Rekolassa.

Vuodesta 2016 lähtien Vantaalla toimii myös konservatiivista Raamatun-tulkintaa edustava ja naispappeutta vastustavan Luther-säätiön[45] perustaman Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta.[46] Lähetyshiippakunta ei kuitenkaan ole Suomessa uskonnollinen yhdyskunta eivätkä sen papit ole evankelis-luterilaisen kirkon pappeja.[45]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Vantaalla oli 223 027 asukasta, joista 218 647 asui taajamissa, 631 haja-asutusalueilla ja 3 749 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vantaan taajama-aste on 99,7 %.[47] Vantaan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[48]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Helsingin keskustaajama* 218 299
2 Jokimaa-Vestra 320
3 Söderkulla* 28

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vantaan keskuspaikka Tikkurila ja muut aluekeskukset eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Vantaan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,46 neliökilometriä. Söderkullan taajama ulottuu pääosin Sipoon kunnan alueelle ja osin myös Helsingin kaupungin alueelle.

Suuralueet ja kaupunginosatMuokkaa

 
Vantaan suuralueet ja kaupunginosat kartalla (1.1.2009)

Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen. Nämä jakautuvat edelleen yhteensä 61 kaupunginosaan (väestö 1.1.2015).[49]

Suuralueiden väkiluvut ja kaupunginosat avattavissa laatikoissa:[49]

PalvelutMuokkaa

TerveydenhuoltoMuokkaa

Vantaalla on seitsemän terveysasemaa. Useimmilla suuralueilla on oma terveysasemansa, joskin Aviapoliksen ja Kivistön suuralueita palvellaan viereisten suuralueiden terveysasemilta.[50] Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa. Peijas vastaa äkillisistä terveyspalveluista, ja Katriina pitkäaikaishoidosta ja yleensä vanhusten hoidosta.[51]

KoulutusMuokkaa

PerusopetusMuokkaa

 
Lumon lukio Korsossa.

Vantaa tarjoaa monta mahdollisuutta perusopetuksen saralla, ja Vantaalla olikin keväällä 2016 yhteensä 44 suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä peruskoulua.[52][53] Kouluja on monen eri kokoisia, joista pienimpää edustaa ruotsinkielinen Helsingin pitäjän kyläkoulu Kyrkoby skola, joka on toiminut jo vuodesta 1837 samassa koulurakennuksessa.[54] Suurimmat peruskoulut ovat puolestaan yli 800 oppilaan suomenkielisiä yhtenäiskouluja kuten Mikkolan ja Lehtikuusen koulu. [55] Vantaan peruskoulut voidaan ryhmitellä suuralueiden mukaan kolmeen alueeseen:

Lukiot ja ammatillinen koulutusMuokkaa

Lukioista viisi on suomenkielistä päivälukiota ja yksi ruotsinkielinen; joukossa on kaksi yli tuhannen oppilaan suurlukioita (Tikkurilan lukio ja Vaskivuoren lukio). Niiden lisäksi on Vantaan seudun steinerkoulu lukioineen, Sotungin etälukio ja Vantaan aikuislukio.[56] Ammatillista koulutusta antavista oppilaitoksista suurimmat ovat Vantaan ammattiopisto Varia ja Kauppiaitten kauppaoppilaitos MERCURIA. Tämän lisäksi ammatillista koulutusta antavat Vantaalla Rikosseuraamusalan koulutuskeskus sekä Työtehoseura ja Edupoli, joista kaksi viimeksi mainittua tarjoaa nuorten ja aikuisten ammattikoulutusta ja järjestää ammatillisia näyttökokeita.[57] Erityisryhmille ammatillista koulutusta tarjoavat Keskuspuiston ja Kiipulan ammattiopiston Vantaan sivutoimipisteet. Myös ammatillisen koulutuksen yhteydessä on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto (kaksoistutkinto esimerkiksi Vantaan ammattiopisto Variassa).[58]

Vantaalla toimii yhdeksän lukiota:[56][58]

KorkeakoulutusMuokkaa

Ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat Metropolia ja Laurea. Metropolialla on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus ja Metropolia Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurealla on sekä viestinnän että sosiaali- ja terveysalan opetusta Tikkurilassa.[59]

OpistotMuokkaa

Vantaan aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista. Lisäksi opetusta tarjoavat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan musiikkiopisto sekä muutama yksityinen musiikkiopisto.

Koulutusta maahanmuuttajilleMuokkaa

Suomen kieltä voi opiskella eri puolella Vantaata. Osa kursseista on ilmaisia ja osasta pitää maksaa kurssimaksu.[60]

KaupunginkirjastotMuokkaa

Vantaan kaupunginkirjastolla oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 12 toimipistettä ja 441 736 kirjaa.[13] Pääkirjasto on Tikkurilassa[61]

LiikuntaMuokkaa

Kaupungilla on muun muassa viisi uimahallia, useita kuntosaleja,[62] neljä sisäurheiluhallia,[63] kolme jalkapallohallia,[64] noin 25 tenniskenttää,[65] jäähallit Tikkurilassa (Trio Areena ja harjoitusjäähalli) sekä Myyrmäessä,[66] talvisin kymmeniä jääkiekkokenttiä tai luistelualueita[67] ja 16 valaistua kuntorataa[68]

Vantaalla toimii lisäksi kolme golfkenttää. Keimolassa on kaksi 18-reikäistä kenttää, Hiekkaharjun liikuntapuistossa (Jokiniemen ja Havukosken kaupunginosissa) on 9-reikäinen golfkenttä ja Petikossa 9-reikäinen golfkenttä, joka laajennetaan vuonna 2018 18-reikäiseksi kentäksi.[69][70][71]

TalousMuokkaa

Vantaan kaupungin talousMuokkaa

 
Kauppakeskus Jumbo on Vantaan Pakkalassa sijaitseva Suomen kolmanneksi suurin kauppakeskus.

Vantaa on viime vuosina tasapainottanut talouttaan vuonna 2012 hyväksytyn talous- ja velkaohjelman mukaisesti. Lainakannan kasvu saatiin taitettua valtuustokauden 2013-2017 loppuun mennessä. Vuonna 2016 kaupunki pystyi hieman lyhentämään yli miljardiin euroon noussutta lainakantaa.

Vantaan kuten koko kuntasektorin velkamäärän kasvu on tapahtunut käytännössä 2000-luvulla. Vantaan osalta velan kasvu kiihtyi, kun Kehäradan ja Kehä III:n suuret investoinnit osuivat vuoden 2008 rahoituskriisiä seuranneeseen pitkittyneeseen matalasuhdanteeseen.

Vantaalla on valtakunnallisesti katsoen korkea verotulopohja, mutta pääkaupunkiseudun vertailussa verotulot ovat Espoota ja Helsinkiä matalammat. Valtionosuusjärjestelmä sekä sen valtakunnalliseen vertailuun perustuva verotulotasaus on nähty ongelmallisina pääkaupunkiseudun kaupunkien erityishaasteiden sekä jatkuvan voimakkaan kasvun vuoksi.

Vantaan kunnallisveroprosentti on 19,00, mikä on selvästi alle koko maan keskiarvon ja suurten kaupunkien alhaisimpia [72]. Kunnallisveroprosenttia on Vantaalla nostettu viimeksi vuodelle 2010. Valtio on nostanut kiinteistöveroprosenttien alarajoja lainsäädännön kautta.

Suurten kaupunkien talouden tunnuslukujen vertailuissa Vantaan asema on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. Kuntakonserneja ja eri tyyppisiä investointien rahoitustapoja tarkastellen kaupunkien lainamäärien vertailut tasoittuvat [72]. 2000-luvun alkupuolella yli puolet koko kaupungin veloista koostui kaupungin omistamista vuokra-asunnoista (VAV Asunnot Oy). Toisaalta kaupunki ajautui kriisiin pääosin siksi, koska se on tehnyt laajoja investointeja omaan taseeseen velkarahalla. Omaisuuden myyntiä ei ole harjoitettu juuri 2000-luvun alkupuolella.[73]

Työpaikat ja teollisuusMuokkaa

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, LVI,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella, erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkean teknologian yrityksiä. Vuonna 2000 oli 74,6 prosenttia työpaikoista palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. 2000-luvulla Vantaan työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin 15 %.lähde?

Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun mukaan Vantaalla oli vuonna 2003 yhteensä 94 361 työpaikkaa. Palkansaajiksi katsottiin 94,7 % (89 347) ja yrittäjiksi 5,3 % (5 014) työssäkäyvien kokonaismäärästä.[74][vanhentunut linkki]selvennä

Yksityinen sektori muodosti kaksi kolmasosaa (67 %) Vantaan työpaikoista, joskin julkisen talouden osuus oli myös merkittävä. Palkansaajien työpaikat jakautuivat eri sektoreille seuraavasti (lukumäärä vuonna 2003):

  • Yksityinen sektori 67,0 % (59 834)
  • Kunta 16,1 % (14 368)
  • Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 12,3 % (11 033)
  • Valtio 4,6 % (4 089)
  • Tuntematon 0,0 % (23).

Mielenkiintoisen tulevaisuuden mahdollisuuden Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle tarjoaa Kehärata, joka mahdollistaa huomattavan sekä asuntojen että työpaikkojen kasvumahdollisuuden ja tarjoaa suoran junaratayhteyden pääradasta lentoasemalle. Kehärata vaati Vantaalta ainakin yli sadan miljoonan euron investoinnin. Helsinki puolestaan on jo vuosikymmeniä ajanut pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä alueen kehittämiseksi. Vantaa, Espoo ja Kauniainen ovat joka kerta torjuneet ehdotuksen, joskin Vantaa hieman hitaammin kuin muut. Vantaan kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat toistuvasti torjuneet ehdotuksen peläten Vantaan muuttumista Helsingin ”takapihaksi”. Helsinki on laajentunut Vantaan suuntaan läpi 1900-luvun, muun muassa vuoden 1946 suuri alueluovutus ja vuoden 1966 Vuosaaren menetys. Niin sanottu Sipoo-liitos katkaisi Vantaan viimeisenkin meriyhteyden.lähde?

Yritysten ja virastojen pääkonttorit VantaallaMuokkaa

 
Finavian pääkonttori Helsinki-Vantaan lentoasemalla
 
Pöyryn pääkonttori Martinlaaksossa
 
Finnairin pääkonttori
  • Aaro Forsman, teetalo
  • Atea Finland Oy, tietotekniikkatuotteet, -ratkaisut ja -palvelut
  • Cramo (ent. Rakentajain Konevuokraamo), rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraus ja myynti
  • Fazer, makeisten valmistusta Vantaalla (kotipaikka Helsingissä)
  • Finavia, lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluiden tuotto
  • Finnair, lentomatkustus ja -rahti (pääkenttä ja -konttori Helsinki-Vantaa, kotipaikka Helsinki)
  • Ilmailuhallinto, kansallinen ilmailuviranomainen
  • ISS Palvelut, siivous-, toimisto-, kiinteistön ylläpito-, ruokailu- ja turvallisuuspalvelukonserni ISS:n Suomen pääkonttori
  • Keskusrikospoliisi, vakavimman, erityisesti järjestäytyneen ja ammattimaisesti toimivan, rikollisuuden torjunta ja tutkinta
  • Laattapiste, kylpyhuoneiden ja muiden kosteiden tilojen laatat, hanat ja muut tarvikkeet sekä asennuspalvelut
  • Lite-On Mobile, elektroniikan komponenttien valmistus
  • Marioff, tulipalojen sammutustekniikka
  • Metsähallitus, valtion maa- ja vesialueiden hoito ja käyttö
  • Metsäntutkimuslaitos, metsäntutkimus
  • Nordqvist, teetalo
  • Okmetic, piikiekkojen valmistus
  • Onninen Oy, sähkö-, LV-, ilmastointi- ja kylmäalan tuotteita sekä materiaaleja
  • Paroc, eristevalmistaja
  • Pekkaniska, nosturialan yritys
  • Pöyry, konsultointi- ja suunnitteluyritys
  • R-kioski Oy, kioskikauppa
  • Suomen Rahapaja Oy, rahojen valmistus ja myynti
  • Kosan Gas Finland Oy, kaasukauppa (Suomen pääkonttori)
  • Suunto, urheiluinstrumentit
  • Tamro, tukkukauppa
  • Tikkurila Oyj, maalien valmistus ja jakelu
  • Uponor Oyj, talotekniikan lämmitys- ja putkijärjestelmien toimittaja
  • Vaisala, ympäristönmittauslaitteiden ja -mittausverkkojen valmistus
  • Vantaan Energia, Vantaan kaupungin 60-prosenttisesti omistama energiayhtiö
  • VAV Asunnot Oy, Vantaan kaupungin 100-prosenttisesti omistama yleishyödyllinen asuntoyhtiö

LiikenneMuokkaa

 
Kehä III Kalkkikallio
 
Lentokoneita elokuisena aamuna Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

LentoliikenneMuokkaa

 
Tikkurilan rautatieasema on Vantaan rautatieasemista vilkkain.

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema. Vuonna 2017 sen matkustajamäärä oli 18,9 miljoonaa.[75] Lentoasema on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa.[76][vanhentunut linkki] Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.

RautatieliikenneMuokkaa

Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä: päärata Itä-Vantaan läpi ja Vantaankosken rata ja sen jatke Kehärata, jotka kulkevat Myyrmäestä Länsi-Vantaalta Vantaankosken, Kivistön ja Lentoaseman kautta Tikkurilaan. Rautatieasemia on 14 ja niillä pysähtyvät lähijunat. Lisäksi kaikki pääradan kautta kulkevat kaukojunat, myös Venäjälle kulkevat, pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on vaihtoyhteys lentoasemalle kulkeviin lähijuniin. Tikkurilan ohittavat pysähtymättä ainoastaan eräät kirjaintunnuksettomat taajamajunat.

Vantaankosken radan asemat ovat Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski. Kehäradan asemia ovat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Pääradan asemat ovat Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Suoria linja-autojen paikallisvuoroja liikennöidään lentoasemalle myös Martinlaakson ja Vantaankosken sekä Korson ja Koivukylän rautatieseisakkeilta. Korson ja Savion asemien välille on alustavasti suunniteltu uutta Vallinojan asemaa työnimenään Urpia. Pääradalle lisättiin vuonna 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteillaan kaukoliikenteestä erillään. Kesällä 2015 valmistui Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.[77] Kehäradan valmistuminen kiihdyttää uusien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämistä. Esimerkiksi Vantaankosken alueella tyopaikkamäärä on kaksinkertaistumassa. Alueelle haetaan suunnitteluideoita ideakilpailun avulla.[78]

TieliikenneMuokkaa

Vantaan läpi kulkee neljä moottoritietä: maakunnallinen Tuusulanväylä sekä valtakunnalliset Hämeenlinnan-, Lahden- ja Porvoonväylä. Myös Kehä III ja Vihdintie kulkevat Vantaan läpi. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja sekä osa Helsinkiin, Espooseen ja Keravalle kulkevia pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Vantaan pikavuoropysäkeistä sijoittuvat Hämeenlinnanväylälle Kaivoksela, Martinlaakso ja Keimolanportti, Tuusulanväylälle Tammisto sekä Tuusulanväylän ja lentoaseman välille Vantaanportti ja Ilmakehä. Tuupakka Kehä III:n yhteydessä on Lentoasema-Tampere-vuorojen käytössä. Lahdenväylälle ei Vantaan alueella sijoitu pikavuoropysäkkejä. Lahden ja lentoaseman väliset pikavuorot kuitenkin ajetaan Korson pikavuoropysäkin kautta. Pikavuorot lentoasemalta Porvoon ja Kotkan suuntaan pysähtyvät Kehä III:lla Tikkurilan tienhaarassa.

LiikennemeluMuokkaa

Liikenteellisenä keskuksena Vantaalle aiheutuu haittaa lentokoneiden, rautateiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Meluselvityksen mukaan yli 77 000 vantaalaista asuu yli 55 dB:n melualueella. Vantaalla tieliikenteen melua aiheuttavat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä. Noin 7 000 vantaalaista asuu lentoliikenteen melualueella ja noin 9 000 vantaalaista asuu rautatieliikenteen melualueella.[79]

UrheiluMuokkaa

 
Energia-areena Myyrmäessä.

Vantaalla on yleisurheilukenttiä muun muassa Hakunilassa, Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Tikkurilan Valtti-Areenalla pelaava Mestis-joukkue Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura.[80] Jalkapallossa Myyrmäen jalkapallostadionilla kotipelinsä isännöivä PK-35 Vantaa pelaa kaudesta 2015 alkaen Veikkausliigassa.[81][82] PK-35:n naisten joukkue on voittanut viime vuosina useita Suomen mestaruuksia.[81][83] Lähes jokaisella lähiöllä on omat jalkapalloseuransa.[80]

Koripalloa Vantaalla pelaa Pussihukat Myyrmäen Energia Areenalla ja lentopalloa Korson Veto. Käsipallossa Atlas ja amerikkalaisessa jalkapallossa TAFT ovat oman lajinsa perinteisimpiä seuroja pitkällä pääsarjatason historiallaan ja runsaalla junioriorganisaatiollaan. Vantaan maraton on järjestetty vuodesta 1994 Tikkurilan urheilupuiston ympäristössä.[84]

UrheiluseurojaMuokkaa

[80]

Kulttuuri ja tapahtumiaMuokkaa

Vantaan kulttuuripalkintoMuokkaa

Vantaan kulttuuripalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi Vantaan kaupungissa vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle yhteisölle. Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin vuonna 1976.[85]

Päätöksen Vantaan kulttuuripalkinnon myöntämisestä tekee kaupunginhallitus. Palkinnon suuruus on 10 000 € (2015). Palkinnonsaajia ovat olleet muun muassa jazzmuusikko Juhani Aaltonen, muusikot Maarit ja Sami Hurmerinta, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, elokuvaohjaaja Matti Kassila, arkkitehti Alpo Halme, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila yhdessä puolisonsa, professori Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa, näyttelijä Lasse Pöysti, tanssiteatteri Raatikko, viihdetaiteilija Virve Rosti, kirjailija Alpo Ruuth, oopperalaulaja Esa Ruuttunen ja Vantaan lapsibaletti.[85]

Vantaan kaupunginmuseoMuokkaa

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa.[86][87] Kaupunginmuseo muutti Suomen vanhimpaan, vuonna 1862 valmistuneeseen kiviseen asemarakennukseen sen restauroinnin jälkeen syksyllä 1990.[88] Punatiilisen museon ensimmäiset kaksi kerrosta ovat näyttelytiloina ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat.

SymbolitMuokkaa

Vantaan nimikkoeläin on Vantaan vaakunassakin esiintyvä lohi, perinneruoka lohikeitto ja nimikkokasvi metsäorvokki.[26][89]

Tiedekeskus HeurekaMuokkaa

 
Heurekan symboli, Anssi Asunnan teos Neljä kuutiota, on kuutioilta näyttävä optinen illuusio.

Huhtikuussa 1989 avattu Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen ”Olen keksinyt sen!”

RockfestivaalejaMuokkaa

Ankkarock oli jokavuotinen, useimmiten elokuun alussa Vantaan Korsossa järjestetty rock-festivaali. Tapahtuma alkoi vuonna 1989 ilmaiskonserttina ja järjestettiin sen jälkeen vuosittain. Viimeinen Ankkarock juhlittiin vuonna 2010.

Louhela Jam on vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rock-festivaali Vantaalla. Yksipäiväinen maksuton tapahtuma järjestetään Louhelan ja Martinlaakson välisessä Jokiuomanpuistossa kesäkuussa aina koulujen päättymisen jälkeisenä sunnuntaina.[90]

Uudempaa vantaalaista kesäfestivaaliperinnettä edustaa vuodesta 2014 lähtien heinäkuun loppupuolen viikonloppuna Hiekkaharjun urheilukentällä järjestetty Tikkurila-festivaali.[91][92]

Vantaan musiikkijuhlatMuokkaa

Vantaan barokki -niminen festivaali järjestettiin kuutenatoista kesänä ennen kuin se lakkautettiin vuonna 2008. Vuonna 2010 perustettiin Vantaan musiikkijuhlat, joka jatkaa Vantaan barokin perinnettä ainakin siinä mielessä, että sekin painottaa vanhaa musiikkia. Uuden festivaalin kattama ajanjakso on kuitenkin laajempi, ja taiteellisen johtaja Markku Luolajan-Mikkolan mukaan siellä keskitytään ennemmin periodisoittimiin kuin mihinkään tiettyyn aikakauteen.[93]

Konserttitalo MartinusMuokkaa

Martinlaaksossa sijaitseva vuonna 1987 valmistunut konserttitalo Martinus tarjoaa tiloja erilaisille tapahtumille kokouksista ja seminaareista kulttuuritilaisuuksiin.

Hyvän akustiikan ansiosta konserttisalissa on tehty monia nauhoituksia äänitteitä varten. Salissa on tehty runsaasti myös tv-nauhoituksia. Katsomopaikkoja salissa on 444 henkilölle, joista kuusi on invalidipaikkoja[94]. Konserttitalon lämpiössä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja ja muita tapahtumia. Martinus on Nick Davies'in johtaman Vantaan viihdeorkesterin kotisali.[95]

MyyrmäkitaloMuokkaa

Läntisellä Vantaalla olevassa Myyrmäkitalon monitoimikeskuksessa sijaitsevat muun muassa pääkirjastotason palveluja tuottava Myyrmäen kirjasto (toinen vastaava Vantaalla on Tikkurilan kirjasto), Vantaan taidemuseo Artsi ja 188-paikkainen nousevakatsomoinen auditorio. Auditoriossa toimii elokuvateatteri Kino Myyri. Keskuksen opetustilojen pääkäyttäjiä ovat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan aikuisopisto ja monet harrastekerhot. Syksyllä 1993 valmistunut monitoimikeskus sijaitsee lähellä Myyrmäen asemaa ja kauppakeskus Myyrmannia.

Tunnettuja vantaalaisia kuoroja ja yhtyeitäMuokkaa

lähde?

RuokakulttuuriMuokkaa

Vantaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohilaatikko, lohikeitto ja lohitäytteinen vol-au-vent.[96]

MatkailuMuokkaa

YstävyyskaupungitMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Johtoryhmä (Vantaan kaupungin organisaatio) vantaa.fi. Vantaa. Viitattu 15.3.2018.
  7. Kuntavaalit 2017, Vantaa Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  8. "Vantaa onkin 20 vuotta luultua vanhempi", HS Metro 13.9.2018 s. 17
  9. Helsinki 2010. Ympäristö. Viitattu 9.4.2013.
  10. kartta.vantaa.fi (Haku hakusanoilla Silvolan tekojärvi, Kuusijärvi, Lammaslampi, Espoon Pitkäjärvi, Odilampi, Bisajärvi, Gumböle träsk, Vetokangas. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  11. Hakkarainen, Kaisa: Vantaan korkein kohta kasvaa entisestään: Kulokukkulan virkistyskäyttö voi lykkääntyä jopa 20 vuodella Helsingin Sanomat. 15.3.2015. Viitattu 29.5.2016.
  12. Vantaan kartta (karttaaineiston korkeusmallin mukaan Petikonhuippu nousee yli 96 metriin ja Kulokukkula yli 93 metriin) Vantaan karttapalvelu. Vantaan kaupunki. Viitattu 29.5.2016.
  13. a b c d e f g h i j k l m Vantaa taskussa (PDF) 2013. Vantaan kaupunki. Viitattu 29.5.2016.
  14. Vantaan kaupunki: Luonnonsuojelualueet vantaa.fi.
  15. a b c Lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta 1961: Vantaa, Helmikuu (Alasvetovalikosta valinnat: Vantaa ja Helmikuu. Vastaavasti muut kuukaudet. Esitetyt lämpötilalukemat ovat havaintoasemien mittausaineistosta 10x10 km hila-alueella interpoloituja alueellisia keskimääräisarvoja, joten arvot voivat hiukan poiketa yhden mittauspisteen, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausarvoista) Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 22.5.2019.
  16. Lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta 1961: Vantaa, Vuosi (Alasvetovalikosta valinnat: Vantaa ja Vuosi. Vastaavasti kuukausiarvot. Esitetyt sademäärät ovat havaintoasemien mittausaineistosta 10x10 km hila-alueella interpoloituja alueellisia keskimääräisarvoja, joten lukemat voivat hiukan poiketa yhden mittauspisteen, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausarvoista) Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 22.5.2019.
  17. a b Muinaisuutemme jäljet, sivu 48
  18. Muinaisuutemme jäljet, sivu 62
  19. Muinaisuutemme jäljet, sivu 78
  20. Muinaisuutemme jäljet, sivu 469
  21. Muinaisuutemme jäljet, sivu 508
  22. a b Sirpa Leskinen ja Petro Pesonen: ”8 Vantaa esihistorian saatossa”, Vantaan esihistoria, s. 243–247. sivulla 247 kerrotaan mahdollisesta suomalaisasutuksesta Helsingissä ja Vantaalla 1000-1300-luvuilla tai jo ennen, siis ennen ruotsalaisten maahanmuuttajien tuloa. Vantaa: Vantaan kaupunki, 2008. ISBN 978-952-443-255-9.
  23. Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi (PDF) Vantaan kaupunki. Viitattu 3.7.2016.
  24. a b Aulikki Litzen ja Jukka Vuori, Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, Vantaa, (ISBN 951-8959-77-3, viitattu 22 toukokuuta 2019), s. 115–120 
  25. Karttapaikka: Vantaa, Hausjärvi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.5.2019.
  26. a b c Lyhyesti tietoa Vantaasta (Muutosvuosi Helsingin maalaiskunnaksi, Vantaan kauppalaksi ja kaupungiksi sekä nimikkolajit mainittu sivun oikeassa laidassa) Vantaan kaupunki.
  27. a b Vantaan väestö 2014/2015 (PDF) (Taulukko 1.25 (ulkomaalaistaustaiset, ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset sukupuolen ja kansalaisuuden / syntymämaan mukaan vuodenvaihteessa 2014/2015) sivulla 71/133 sekä kappaleet 1.6 (syntymäpaikka) ja 1.7 (kansalaisuus) s. 15-17/133) Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  28. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan muuttujina Vuosi, Alue, Koulutusaste, Ikä ja Sukupuoli Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019.
  29. Tilastokatsaus 4:2013 Vantaa
  30. Perheet 31.12. muuttujina Alue, Henkilöluku, Vuosi, Perhetyyppi ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019.
  31. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019.
  32. Vantaan koko kaupungin väestöennuste 1.1.2018 - 1.1.2045 (xlsx) Vantaan kaupunki. Viitattu 26.6.2018.
  33. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  34. Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019.
  35. Kielilaki (5 § Kielellinen jaotus) Finlex. 15.12.2014. Suomen oikeusministeriö.
  36. Vantaan väestö, 2014/2015, s. 14
  37. a b Vantaan väestö 2014/2015 (PDF) (taulukko 1.20 (koko väestö äidinkielen ja sukupuolen mukaan sekä suuralueiden väestö äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa 2014/2015) sivulla 61/133 sekä kohta 1.5 (äidinkieli) s. 14–15/133) Vantaan kaupunki. Viitattu 29.5.2016.
  38. Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019.
  39. Vantaan väestö 2016/2017 (PDF) (Kappale 1.8 sivulla 11/14) Vantaan kaupunki. Viitattu 13.8.2017.
  40. Tietoa Vantaan seurakunnista Vantaan Seurakunnat. Viitattu 28.5.2016.
  41. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  42. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  43. Vantaan kartta (hakusana Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  44. Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko (Tikkurilan ortodoksisen kirkon sivut) Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 28.5.2016.
  45. a b Laakso, Antti: Tuomiokapituli riisti kapinallisten Luther-pappien pappisoikeudet Ylen uutiset. 8.4.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 29.10.2016.
  46. Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta perustettiin Vantaalle Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 8.6.2016.
  47. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  48. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  49. a b Vantaan väestö 2014/2015 (PDF) (Kartta: Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015 sivulla 132/133) Vantaan kaupunki. Viitattu 29.5.2016.
  50. Terveysasemat Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  51. Osastot ja yksiköt Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  52. Suomenkieliset peruskoulut Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  53. Grundläggande utbildning. Skolornas kontaktuppgifter Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016. (ruotsiksi)
  54. Kyrkoby skola Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016. (ruotsiksi)
  55. Peruskoulun oppilaat 20.9.2014 (PDF) Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  56. a b Lukiokoulutus Vantaalla Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  57. Ammatillinen koulutus Vantaalla Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  58. a b Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Vantaalla (PDF) 2016. Vantaan kaupunki.
  59. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea. Viitattu 10.6.2016.
  60. Koulutusta maahanmuuttajille Vantaan kaupunki. Viitattu 9.6.2016.
  61. Suojanen, Armi: Sunnuntaista sukeutui hyvä päivä käydä kirjastossa Vantaan Sanomat. 28.1.2016. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 10.6.2016.
  62. Uimahallit ja kuntosalit Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  63. Liikuntahallit Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  64. Jalkapallohallit Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  65. Tenniskentät Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  66. Jäähallit Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  67. Ulkojäät Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  68. Kuntoradat Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  69. Vantaan kartta (hakusana ”golfkenttä”: Keimola golfin 18-reikäinen rata Kirkka ja Saras ja Hiekkaharju golfin 9-reikäinen rata. Aluejaot = Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  70. Rekolanoja. Eilen, tänään ja huomenna (PDF) (kohta 3.6.3 Pääkaupunkiseudun golfkentät sivulla 86–) 2005. Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  71. Vantaan Golfpuisto vantaangolfpuisto.fi. Viitattu 21.7.2017.
  72. a b Valkama, Pekka: Suurten kaupunkien vuoden 2016 tilinpäätöskooste (PDF) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 27.9.2017.
  73. Ekström, Bo-Erik & Board & Management Services Oy: Vantaan kuntakonsernianalyysi 2005 (PDF) (ppt-esitys) 28.10.2005. Asiakasomistajat.
  74. Työpaikat alueittain työpaikkasektorin mukaan, vuosi 2003, 092 Vantaa
  75. Matkustajat 2017 helsinki-vantaan lentoasema (PDF) finavia.fi. Viitattu 4.2.2018.
  76. Helsinki-Vantaan palvelut palkittu useaan kertaan Finavia. Viitattu 6.1.2013.
  77. Kehärata www.liikennevirasto.fi.
  78. Uusi Vantaankoski -ideakilpailu Uusi Vantaankoski. Viitattu 13.1.2016.
  79. Urho, Ted: Det här leder till sömnbrist och hjärtproblem i Vanda svenska.yle.fi. 02.12.2014. (ruotsiksi)
  80. a b c Liikuntajärjestöt ja urheiluseurat Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  81. a b Esittely PK-35 Vantaa. Viitattu 10.6.2016.
  82. PK-35 Vantaa PK-35 Vantaa. Viitattu 10.6.2016.
  83. PK-35 Vantaa Palloliitto. Viitattu 10.6.2016.
  84. Vantaan maraton. Historia Vantaan maraton. Viitattu 10.6.2016.
  85. a b Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki. Viitattu 2.7.2016.
  86. Vantaan kaupunginmuseo (ilmainen sisäänpääsy) Museokortti. Viitattu 30.5.2016.
  87. Vantaan kaupunginmuseo Tikkurilassa Vantaan kaupunki. Viitattu 30.5.2016.
  88. Tietoa museosta (Vantaan kaupunginmuseo) Vantaan kaupunki. Viitattu 30.5.2016.
  89. Kaisa Halonen, Heli Kulmavuori ja Nina Riutta: 10 löytöä Vantaalta (kohta Kalaisin keitto) Vantaan Lauri. 10.01.2006. Vantaan seurakunnat. Viitattu 29.5.2016.
  90. Louhela Jam Louhela Jam. Viitattu 29.3.2019.
  91. Uusi jättifestari aloittaa Vantaalla – Tikkurila-festivaalilla nähdään huippuartisteja Vantaan Sanomat. 4.2.2014. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 30.5.2016.
  92. Tikkurila Festivaali Tikkurilafestivaali. Viitattu 30.5.2016.
  93. Vantaan barokin renessanssi Yle Uutiset. 6.8.2010.
  94. Martinuksen vuokrattavat tilat www.vantaa.fi. Viitattu 24.2.2019.
  95. Historia – Vantaan Viihdeorkesteri viihdeorkesteri.fi. Viitattu 24.2.2019.
  96. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  97. Tulisuudelma Vantaa: Sokos Hotel.
  98. Koko perheen Kuusijärvi Cafe Kuusijärvi.
  99. Suomen ilmailumuseo Discovering Finland.

Aiheesta muuallaMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

  • Leskinen, Sirpa & Pesonen, Petro: Vantaan esihistoria. Vantaa: Vantaan kaupunki, 2008. ISBN 978-952-443-255-9.