Jaakko Hämeen-Anttila

suomalainen arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori

Jaakko Markus Hämeen-Anttila (s. 26. helmikuuta 1963 Oulu)[2] on suomalainen arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hämeen-Anttila toimii professorina Edinburghin yliopistossa.[1]

Jaakko Hämeen-Anttila
Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin kirjamessuilla 2017.
Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin kirjamessuilla 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt 26. helmikuuta 1963 (ikä 57)
Oulu
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Kaj Öhrnberg
Instituutti Edinburghin yliopisto
Helsingin yliopisto[1]
Tutkimusalue Arabian ja Persian kielet ja kulttuurit, islam, assyriologia, Lähi-idän ja Euroopan kulttuurien jatkumo
Palkinnot Vantaa-palkinto 2008
Warelius-palkinto 2011

Hämeen-Anttila tunnetaan Suomessa lukuisista yleistajuisista islamia käsittelevistä kirjoista sekä itämaisen kirjallisuuden tuotteliaana suomentajana. Hänen laajasta suomennostuotannostaan tunnetuimpia ovat Koraanin ja Gilgāmešin uudet suomennokset sekä ainoat alkukielestä käännetyt Tuhannen ja yhden yön tarinat. 2000-luvun alusta alkaen Hämeen-Anttila on esiintynyt tiedotusvälineissä asiantuntijana alaansa liittyvissä kysymyksissä. Hänen mukaansa islamin myönteisten puolien korostaminen on tärkeää, koska kielteiset asiat tulevat esiin omalla painollaan.[3]

ElämäMuokkaa

Jaakko Hämeen-Anttila syntyi Oulussa tähtitieteen professorin Antero Hämeen-Anttilan ja Saara Hannosen toisena lapsena.[4] Hänen isänsä oli saanut professuurin Oulun yliopistosta vuotta ennen Jaakon syntymää, minkä tähden perhe oli muuttanut pohjoiseen. Antero Hämeen-Anttilan isä oli kirjankustantaja, kirjailija ja tuottelias suomentaja Väinö Hämeen-Anttila. Hämeen-Anttila kiinnostui varhain eksoottisista kielistä isänsä kieliharrastuksen ansiosta. Hän tapasi yliopistossa Virpi Hämeen-Anttilan ja avioitui tämän kanssa vuonna 1984.

Vuonna 2005 Hämeen-Anttila julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa. Hänen runoilleen on leimallista klassisen arabialaisen ja persialaisen runouden kuvasto, mutta niistä paistaa myös modernin runouden tuntemus.

UraMuokkaa

Hämeen-Anttila suoritti ylioppilastutkintonsa 1980 erinomaisin arvosanoin ja aloitti syksyllä opintonsa Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla (nykyinen humanistinen tiedekunta). Opintojensa alkuvaiheessa hän keskittyi erityisesti assyriologiaan professori Simo Parpolan johdolla, mutta opiskeli laajalti myös mm. arabiaa ja persiaa sekä kreikkaa.

Tutkimustyö ja tieteellinen uraMuokkaa

Hämeen-Anttilan pro gradu -tutkielma (1986) liittyy vielä assyriologian oppiaineeseen, mutta lisensiaatintutkimuksessaan (1991) hän on jo arabialaisella maaperällä, jonne painopiste oli alkanut siirtyä pian hänen kandidaatintutkintonsa jälkeen. Hämeen-Anttilan tohtorinväitöskirja Lexical Ibdāl (1994) laajentaa hänen lisensiaatintutkimustaan ja käsittelee keskiaikaista arabialaista äänteenmuutoskirjallisuutta, ja siihen kuuluu erään kadonneen teoksen osittainen rekonstruktio.

Hämeen-Anttila aloitti tuntiopettajana Helsingin yliopistossa vain 21-vuotiaana, mistä toimesta hän siirtyi Suomen akatemian tutkimusassistentiksi filosofian lisensiaatiksi valmistuttuaan. Vuonna 1997 Suomen akatemia nimitti hänet suoraan vanhemmaksi tutkijaksi. Hänellä oli arabian kielen ja kirjallisuuden dosentuuri Helsingin yliopistossa vuosina 1994–2000, minkä jälkeen hän aloitti oppiaineen professorina elokuussa 2000, jolloin professuuri sai nykyisen nimensä. Humanistisen tiedekunnan 1. varadekaanina hän toimi vuosina 2007–2009.

Hämeen-Anttilan tieteellisiä artikkeleja on julkaistu suomalaisessa Studia Orientaliassa ja monissa muissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. Hänen tunnetuimmat tutkimuksensa ovat hänen pro gradu -tutkielmansa pohjalta laatimansa uusassyrian ensimmäinen kielioppi A Sketch of Neo-Assyrian Grammar (2000), maqāma-kirjallisuudenlajia käsittelevä Maqama: A History of a Genre (2002) ja The Last Pagans of Iraq (2006), tutkimus pakanallisista piirteistä Ibn Waḥšiyyan teoksessa Nabatealainen maanviljelys.

Hämeen-Anttila valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2005.[5] Kesällä 2016 hän siirtyi Helsingin yliopistosta Edinburghin yliopistoon arabian kielen ja islamin tutkimuksen professoriksi.[1] Hän kertoi yhdeksi lähdön syistä Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset.[6] Toisen uutisen mukaan hän ilmoitti, ettei maisemanvaihdos ole varsinaisesti vastalause hallituksen politiikalle ja koulutusleikkauksille.[7]

Islamin puolustaja ja popularisoijaMuokkaa

Hämeen-Anttila on kirjoissaan ja puheenvuoroissaan profiloitunut islamin myönteisten puolien esille tuojaksi, minkä hän myös on tunnustanut tavoitteekseen, "sillä kielteiset puolet tulevat esiin omalla painollaan".[3] Hän on korostanut islamin luonnetta vahvasti rauhan uskontona, sillä ”valtaosa muslimeista kautta aikojen on elänyt rauhassa." [8]

Hämeen-Anttila on kääntänyt suomeksi islamin klassisia tekstejä, kuten Koraanin (1995) sekä ibn Hishamin "Profeetta Muhammedin elämäkerran (1999). Hän on julkaissut useita populaareja teoksia, joissa suomalaiselle yleisölle tehdään tunnetuksi islamia ja sen historiaa. Niihin kuuluvat "Johdatus Koraaniin" (1997), "Islamin monimuotoisuus" (1999), "Islam. Taskusanakirja" (2001), "Islamin käsikirja" (2004, useita laitoksia), "Mare nostrum. Länsimaisen kulttuurin juurilla" (2006), "Jeesus islamin profeetta" (2006), "Islamin miekka" (2012) ja monet muut.

Hämeen-Anttilan mukaan islamin tutkimuksen kenttä on nykyisin jakaantunut toisaalta perinteiseen ja toisaalta kriittiseen koulukuntaan. Jälkimmäinen on kyseenalaistanut monia aikaisempia käsityksiä. Tässä jaossa Hämeen-Anttila sijoittaa itsensä varovaisen konservatiiviseen ryhmään.[9] Hänen mukaansa tiedämme "yllättävän vähän" profeetta Muhammedin elämästä,[10] minkä takia "lukija tai tutkija joutuu pohjimmiltaan tekemään hyvin subjektiivisen valinnan, uskoako perinteiseen kuvaan vai ei".[11] Omasta puolestaan hän vuosilukujen osalta uskoo vain kahteen: hijran tapahtumiseen 622 sekä Muhammedin kuolemaan 632.[12] Hämeen-Anttila kuuluu niihin Koraaniin kääntäjiin, jotka uskovat, että Koraani on melko tarkasti Muhammedin sanelemaa tekstiä eli "suhteellisen lähellä sitä ilmoituskorpusta, jonka profeetta Muhammed sai".[13] On epäilty, että Hämeen-Anttila olisi muslimi;[14] hän on kuitenkin korjannut olevansa kristitty. [14]

PalkinnotMuokkaa

TuotantoaMuokkaa

ToimittajanaMuokkaa

  • (compiled and edited by): Minor Rağaz Collections (Khiṭām al-Muğāshiʕī, the two Dukayns, al-Qulākh ibn Ḥazn, Abū Muḥammad al-Faqʕasī, Manzūr ibn Marthad, Himyān ibn Quḥāfa). Materials for the Study of Rağaz Poetry III. Studia Orientalia 78. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 1996. ISBN 951-9380-28-0.
  • (toim.): Kaksi filosofia. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-51-1. (suom. yhdessä Taneli Kukkosen kanssa)
  • (toim. ja suom.): Tiedon valtameri: Islamilaista viisautta. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-44-9.
  • (toim.): Uskontojen risteyksissä: Välimeren alueen uskontojen juurilla. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-833-8.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Jaakko Hämeen-Anttila, Professor of Arabic and Islamic Studies The University of Edinburgh. Viitattu 14.1.2017.
  2. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemisto, viitattu 16.9.2012
  3. a b Sivonen, Janne: Jaakko Hämeen-Anttila Maailman Kuvalehti. 20.3.2002. Kepa. Viitattu 8.8.2015.
  4. Pääkkönen, Marjo: Kilpikonna ja jänis. Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan rakkaustarina kietoutuu kirjoihin ja kirjoittamiseen. Rauhan Tervehdys, 9.–16.2.2012, 105. vsk, nro 5, s. 6–7. Oulu: Rauhan Tervehdys ry. ISSN 0356-2840. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.8.2013.
  5. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 2.7.2015.
  6. Mahlamäki, Hanna: Islam-tuntija Jaakko Hämeen-Anttila jättää Suomen: hallituksen koulutusleikkaukset kannustivat lähtemään HS.fi. 25.8.2015. Viitattu 12.10.2015.
  7. Esa Koivuranta: Professori Hämeen-Anttila: Maahanmuuttokeskustelu uhkaa kärjistyä entisestään YLE Uutiset. 28.8.2015.
  8. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 158. Otava, 2012.
  9. Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, s. 5. Gaudeamus, 2006.
  10. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 13. Otava, 2004.
  11. Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, s. 40. Gaudeamus, 2006.
  12. Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, s. 102. Gaudeamus, 2006.
  13. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 96. Otava, 2004.
  14. a b Färm, Kaj: Hyvä, paha Koraani (Radio 1 vastaa) Yle ohjelmaopas. 28.2.2015. Helsinki: Yle. Viitattu 15.3.2015. suomi
  15. Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa