Islam ja naiset

Naisen asema islamissa perustuu uskonoppineiden tekemiin tulkintoihin Koraanista ja Muhammedia koskevasta perimätiedosta. Islamin mukaan Jumala on luonut “kaiken, minkä maa tuottaa” pareittain.[1][2][3] Sukupuolia on kaksi, mies ja nainen, ja kumpikin on luotu toimimaan omassa roolissaan.[4] Luonnolliseen työnjakoon kuuluu, että mies on vastuussa pääosasta taloudellisia velvollisuuksia, kun taas nainen kantaa suurempaa vastuuta lasten synnyttämisestä ja kasvattamisesta. Sukupuoliroolien mukainen erikoistuminen ei vähennä miesten ja naisten välistä täyttä tasa-arvoa ihmisinä ja muslimeina.[4] Suomen islamilaisen yhdyskunnan julkaiseman islamoppaan mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo saavutettiin islamissa jo 1 400 vuotta sitten.[5] Helsingin muslimit -yhdyskunnan mukaan naisen tulee silti totella aviomiestään. [6] Tanskalainen naisimaami Sherin Khankan katsoo, että islam on perusluonteeltaan tasa-arvoinen uskonto.[7]

Islamin pyhät kirjoitukset, eli Koraani ja hadithit, muodostavan sen pohjan, josta käsin uskonoppineet muotoilevat islamilaisen lain mukaisen tulkinnan (fiqh) naisen asemasta. Kolmantena tasona pyhien kirjoitusten ja niiden tulkinnan jälkeen ovat tavallisten muslimien uskomukset ja käytännöt. Usein ne poikkeavat islamin virallisesta tulkinnasta.[8] Islam jakautuu kahteen pääsuuntaukseen: sunnalaisuuteen (n 90 %) ja šiialaisuuteen (n. 10 %).[9] Suuntausten hyväksymät pyhät kirjoitukset ovat molemmilla melkein samat.[10] Islamissa on myös viisi suurta lakikoulukuntaa, joiden välillä on joitakin eroja naisia koskevissa määräyksissä. Melkein kaikissa islamilaisissa maissa yli puolet muslimeista katsoo, että on vain yksi oikea tapa tulkita islamia.[11] Siitä huolimatta näkemykset yksittäisistä asioista voivat vaihdella huomattavasti. Myös sukupuolten välisistä suhteista on tullut kiistelty aihe, eivätkä muslimiyhteisöt aina ole löytäneet joka asiassa yhteistä säveltä.[12]

Etenkin länsimaissa islaminuskon oppeja naisen asemasta pidetään usein naista alistavina ja sukupuolten tasa-arvon vastaisina. Islaminuskon käsityksille on silti löytynyt puolustajia myös länsimaista.

Nainen KoraanissaMuokkaa

Koraani sisältää määräyksiä myös miesten ja naisten välisistä suhteista. Tavalliset muslimit eivät silti lue uskontonsa sisältöjä suoraan Koraanista. Sen vanhalla arabialla kirjoitettua tekstiä vain harva ymmärtää.[13] Islaminuskon yksimielisen kannan mukaan tavallisen muslimin ei liioin pidä itse tulkita Koraania.[14][15][16] Muslimit saavat uskontoa koskevat ohjeensa uskonoppineilta. Heidän tulkintansa Koraanista pohjautuvat haditheihin ja islamilaisen tieteen tarjoamaan oheistietoon. Lainauksia Koraanista ei näin ollen tule pitää islamin suorina näkemyksinä, vaan aineistona, jota uskonoppineet käyttävät.[17]

VajaavaltaisuusMuokkaa

Lehmän suurassa (4:228) muistutetaan, että mies on vaimoaan "asteen korkeammalla".[18] Jaakko Hämeen- Anttilan mukaan Koraani julistaa suhteellisen selvästi miehen perheen pääksi todetessaan, että mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan (4:34).[19] Jae antaa miehelle oikeuden käyttää ennaltaehkäisevää väkivaltaa vaimoa vastaan, jos mies epäilee vaimon olevan uppiniskainen: ''Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään, koska Jumala on antanut sen vartioitavaksi. Jos pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen, varoittakaa häntä, välttäkää häntä vuoteessa ja lyökää häntä, mutta jos hän sitten tottelee teitä, älkää ahdistako häntä enää. Jumala on korkea, mahtava.'' [20][21]

Tätä kolmiportaista ohjetta voidaan suositella edelleen, mutta uskonoppineet katsovat, että väkivallan tulee olla Muhammedin antaman ohjeen mukaan kevyttä (ei lyöntejä kasvoihin, ei haavoja, ei luunmurtumia). [22] Useimmissa muslimien tekemissä Koraanin käännöksissä puhutaan lyömisestä,[23] mutta eräissä käännöksissä (esim. Ahmed Ali) koko lause on jätetty pois. [24]

MoniavioisuusMuokkaa

Koraani hyväksyy moniavioisuuden miehille, mutta ei naisille.[25] Islamin moniavioisuudelle on edeltäjänsä juutalaisuudessa, missä se oli sosiaalipoliittinen keino huolehtia orvoista ja leskistä. [26] Ehtona useamman vaimon ottamiselle oli kaikkien vaimojen tasapuolinen kohtelu.[27] Myös Koraani yhdistää monivaimoisuuden orpojen kohteluun:[28] "Jos pelkäätte, ettette kykene olemaan oikeudenmukaisia orvoille, ottakaa niin monta vaimoa kuin haluatte, kaksi, kolme tai neljä, mutta jos pelkäätte, ettette osaa olla tasapuolisia vaimoillenne, ottakaa vain yksi vaimo tai orjattarianne."[29][30]

OrjattaretMuokkaa

Orjuus on virallisesti lakkautettu kaikissa muslimimaissa, viimeisenä Omanissa vuonna 1970.[31] Koraani kuitenkin hyväksyy orjuuden, ja perimätiedon mukaan Muhammed oli itsekin orjanomistaja. Hän piti kahta orjaa myös jalkavaimoinaan. He olivat juutalaisnainen Raihana bint Zaid, jonka miehen Muhammed oli teloittanut sekä koptinainen Maria al-Qibtiyya.[32] Koraanin määräys kuuluu: ''Samoin (ovat kielletyt teiltä) kaikki naidut naiset lukuun ottamatta niitä orjattaria, jotka ovat joutuneet haltuunne (oston tai sodan kautta). Nämä rajat on Jumala teille määrännyt''. [33] Islamin salliva suhtautuminen orjuuteen tuo ilmiön toisinaan uudelleen pinnalle – esimerkkinä islamilaiset äärijärjestöt Boko Haram ja ISIS, jotka ovat 2000-luvulla palauttaneet orjuuden hallitsemilleen alueille.[34] Muslimimaailmassa suosittu saarnaaja, kairolainen šeikki Metwali el-Shaarawi julisti Bosnian sodan aikana, että muslimeille on luvallista orjuuttaa sotavankinsa ja raiskata vangitut naiset ja lapset.[35]

PerintöoikeusMuokkaa

Koraani määrää, että tyttö perii puolet pojan osuudesta.[36] Sääntö on monien muslimien mielestä oikeudenmukainen, koska miehen vastuulla on perheen ylläpito.[37] Monet muslimit kannattavat silti yhtäläistä perintöoikeutta sekä pojille että tytöille. Pew-tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tehdyn kyselyn mukaan Balkanin muslimeista suurin osa oli yhtäläisen perintäoikeuden kannalla. Vähäisintä sen kannatus oli Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, missä vain neljäsosa kannatti asiaa. [38]

PukeutuminenMuokkaa

Koraani ei anna tarkkoja pukeutumisohjeita.[39] Uskonoppineet katsovat, että naisten velvollisuus käyttää huivia ilmoitetaan Koraanin kohdassa 24:31: "Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla.[40] Jakeessa esiintyy ei-arabialainen sana chumur, jonka at-Tabari 900-luvulla kääntää "huiviksi". Christoph Luxenberg on kiistänyt tämän tulkinnan. Hän lukee merkit arameankieliseksi sanaksi gmar, joka tarkoittaa vyötä. Luxenbergin mukaan Koraani kehottaa naisia sitomaan kangasvyön uumilleen eikä panemaan huivia päähänsä. [41] Toinen Koraanin kohta on kuitenkin selkeämpi (suura 33:59): "Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi. [42]

Keskustelua Koraanin määräyksistäMuokkaa

Edinburghin yliopiston Islamin tutkimuksen professori, liberaalia sunni-islamia[43][44] edustava Mona Siddiqui katsoo, että Koraani asettaa erityisen haasteen niille, jotka haluavat nähdä sen edistäneen miesten ja naisten yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta. Hän esittää kolme näkökohtaa, jotka voisivat puhua asian puolesta: 1) Koraani antoi naisille sellaisia oikeuksia, jotka patriarkaalinen järjestelmä on myöhemmin kumonnut; 2) Koraani (kenties) paransi naisten asemaa, vaikka ei täyteen tasa-arvoon saakka [45], ja 3) vaikka Koraani antoikin miehille oikeuden päättää naisten asioista, näillekin jäi omat oikeutensa.[46]

Siddiqui katsoo, että Koraanin tulkinnoissa tulisi ottaa huomioon tapahtumien historiallinen tausta. Esimerkiksi moniavioisuus liittyi siihen, että profeetta Muhammedin käymässä Uhudin taistelussa yhteisöön oli jäänyt orpoja ja leskiä, jotka tarvitsivat suojelua.[47] Taistelusta kirjoitti Ibn Hisham, jonka mukaan siinä kuoli 65 muslimia.[48] Toisaalta on epäilty, onko Uhudin taistelua koskaan käyty.[49] Siddiqui katsoo myös, että Koraanin taloutta koskevat määräykset koskevat vain aikaa, jolloin miehet ymmärrettiin perheen elättäjiksi. Talouksien rakenne on kuitenkin nykyisin muuttunut naisten työssäkäynnin myötä. Näin ollen Koraanin määräykset eivät näiltä osin koskisi enää nykyaikaa.[50]

Siddiquin näkemykset edustavat liberaalia islamin uudelleen tulkintaa.[43] Pyhien tekstien selittäminen on islamissa kuitenkin varattu vain uskonoppineille. Islam kieltää tavallista maallikkoa itse tulkitsemasta Koraania.[51] Saadakseen tietää, mikä on islamin kanta johonkin asiaan, muslimin on kysyttävä sitä uskonoppineelta. [16] Perjantairukouksen jälkeen imaamit ovat yleensä käytettävissä tähän tarkoitukseen.[52] Al-Tirmidhi esittää hadithin, jonka mukaan ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanoneen: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen." [53]

Peruskoulun islamin oppikirja arvostelee Jaakko Hämeen-Anttilan Koraanin suomennosta ja katsoo, että teksti on käännetty väärin niissä kohdissa, joissa näyttää siltä, että Koraanin ohjeet alistavat naista.[54]

Nainen hadith-kertomuksissaMuokkaa

Koraaniin sisältyvä lainsäädäntö on rajallista[55], mutta sitä täydentää islamilaisessa kalifaatissa 800-luvulta lähtien koottu profeetta Muhammedista kertonut suullinen muistitieto. Se on julkaistu hadith-kokoelmissa, joista tärkeimmän muodostaa sekä sunnien että šiiojen arvostama kuuden kirjan kokoelma. Pääosa islamilaisesta laista ei olekaan peräisin Koraanista vaan näistä teoksista. Länsimaiset tutkijat eivät pidä hadith-kirjallisuutta historiallisesti luotettavana tietona.[56] Niillä on kuitenkin islamissa vakiintunut asema pyhinä teksteinä.[57]

Naisten vajavaisuusMuokkaa

Islamin pyhät kirjoitukset asettavat naisen joissakin asioissa eri asemaan kuin miehet. Sahih Bukharissa olevassa hadithissa kerrotaan, että Muhammedin oli kuultu pitävän naisia miehiin nähden puutteellisina sekä älykkyydessä että uskonnossa.[58][59] Vajaavaisuus älykkyydessä näkyi siinä, että vasta kahden naisen todistus vastasi oikeudessa yhden miehen todistusta. Vajaavaisuus uskonnossa kävi ilmi siitä, että kuukautisten aikana naisen rukous tai pyhiinvaellus eivät tuoneet hänelle ansioita.[58][59] Naisten vajavaisuuden takia Helvetin asukkaista suurin osa on naisia.[60] Muuan seuraus naisen vajavuudesta on se, että heidän tulee alistua miesten johdettavaksi. Haditheista löytyy joitakin naisten johtajuutta koskevia kielteisiä lausumia. Al-Tirmidhi kertoo Profeetan sanoneen: "Sellainen kansa ei koskaan menesty, joka antaa johtajuuden naiselle".[61] [62]

Perimätieto kertoo silti myös joistakin vaikutusvaltaisista naisista. Sellainen oli myös Muhammedin lempivaimo Aiša. Muhammedin vaimoja Khadijaa ja Aišaa käsitelläänperimätiedossa asiantuntevina, hyveellisinä, älykkäinä ja omista asioistaan päättävinä. Muhammedin talonväkeä kuvataan – moniavioisuuden puitteissa – ihanteellista perhe-elämää viettäväksi, ja Muhammedin suhdetta naisiin myötämieliseksi ja avokätiseksi. Monet vapaamielistä suuntaa edustavat maallikkomuslimit katsovat joidenkin hadithien olevan vastoin Koraanin ydinsanomaa, joka on vaatimus keskinäisestä rakkaudesta ja ymmärryksestä avioliitossa.[63]

SeksuaalisuusMuokkaa

Haditheissa annetut ohjeet liittyvät toisinaan naisen seksuaalisuuden kontrollointiin. Al-Tirmidhi kertoo, että Profeetan kuultiin sanovan: "Nainen on pidettävä piilossa, sillä kun hän menee ulos, paholainen katsoo häntä." [64] Naisten ympärileikkausta eli länsimaisittain sukuelinten silpomista (FGM) koskevia haditheja on kuuden kirjaan kuuluvissa kokoelmissa[65] Sunan Abu Dawud, [66], Sahih Muslim,[67] Sunan ibn Majah[68], Jami at-Tirmidhi[69] ja Muwatta Malik [70] sekä Ahmad ibn Hanbalin kokoelmassa Musnad Ahmad (19704).[71] Abu Dawudin hadithissa Profeetta sanoo: "Älä leikkaa paljon, sillä se on parasta naiselle ja haluttavampaa puolisolle."[66] Muissa haditheissa naisen sukuelinten silpominen tulee ilmi epäsuorasti rituaalisen peseytymisohjeen yhteydessä. Hanbalin hadith toteaa, että "ympärileikkaus on miehille suotavaa ja naisille ylevää".[72]

Hadith- kirjallisuudesta löytyy tukea lapsiavioliitolle. Muhammedin kerrotaan avioituneen 50-vuotiaana vain 6-vuotiaan Aišan kanssa tämän isän, Abu Bakrin, suostumuksella. Profeetta oli sukupuoliyhteydessä Aišan kanssa tämän ollessa yhdeksänvuotias.[73] [74][75] Hadith -kokoelmat Sahih Muslim[76] ja Sunan Abi Dawud [77] antavat samat ikärajat. Profeetan esimerkkiä käytetään oikeuttamaan eräissä islamilaisissa maissa käytössä olevia lapsiavioliittoja.[78]

 
Burka on käytössä Afganistanissa.

Ibn Ishaq: Muhammedin jäähyväissaarnaMuokkaa

Ensimmäinen Muhammedista kertova kirja oli Ibn Ishaqin tekemä elämäkerta 760-luvulla. Vaikka teos ei kuulu islamin pyhään kirjallisuuteen, siinä esitettyä Muhammedin jäähyväissaarnaa lainataan usein. Kirjan mukaan Muhammed piti maaliskuun 6. päivänä vuonna 632 eli kolme kuukautta ennen kuolemaansa jäähyväissaarnan Arafatin vuorella lähellä Mekkaa. Saarna on rinnastettu Jeesuksen vuorisaarnaan, koska se oli profeetan opetusten samanlainen kiteytys.[79] Vuonna 2015 julkaistun peruskoulun islamin oppikirjan mukaan:

"Profeetta muistutti naisten oikeuksista ja siitä, miten naiset ja miehet olivat kaikki tasa-arvoisia. Profeetta muistutti miehiä heidän velvollisuudestaan kohdella vaimoaan hyvin ja ystävällisesti, sillä he olivat toistensa kumppaneita ja tukijoita... Profeetta julisti Allahin luoneen kaikki ihmiset tasavertaisiksi riippumatta ihonväristä, sosiaalisesta asemasta tai uskosta... Moni katsoo tämän jäähyväissaarnan olleen ensimmäinen ihmisoikeuksien julistus." [80]

Oppikirjan kuvausta vastaavaa tekstiä ei ole löytynyt islamilaisesta perimätiedosta. Ibn Ishaqin alkuperäinen kirja on kadonnut, mutta häntä lainaa Ibn Hisham 800-luvun alussa. Hishamin mukaan Muhammed sanoi:

Teidän oikeutenne on, että vaimonne eivät anna kenenkään, jota te inhoatte, astua vuoteeseenne, ja etteivät he tee selkeää säädyttömyyttä. Jos he näin tekevät, Jumala on antanut teille luvan välttää heitä vuoteessa ja lyödä heitä, mutta ei liian kovasti. Jos he pidättäytyvät näistä asioista, heillä on oikeus saada kohtuullinen elatus ja vaatetus. Neuvokaa naisia lempeästi. He ovat teidän vankejanne, eikä heillä ole valtaa omien asioittensa suhteen, mutta te olette ottaneet heidät Jumalan teille uskomaksi velvoitteeksi, ja teillä on oikeus nauttia heistä sukupuolisesti Jumalan sanojen mukaan.”[81]

Islamin ehkä kuuluisin oppinut, 900-luvun alussa kirjoittanut al-Tabari selostaa jäähyväispuheen naisia koskevan kohdan tarkasti samoin kuin Ibn Hisham. Tabarilla katsotaan olleen Hishamin tavoin käytössään 700-luvulta peräisin oleva, nyt jo kadonnut Ibn Ishaqin käsikirjoitus. Ainoa poikkeus on, että Tabarin mukaan Muhammed ei verrannut naisia orjiin vaan kotieläimiin ('awānin). [82] Oppikirjan esittämää versiota ei liioin löydy 800-luvun hadith-kokoelmista. Jäähyväissaarnasta puhuessaan hadith-kokoelmat mainitsevat vain kaksi vaimoja koskevaa asiaa: he eivät saa taloudessa ottaa käyttöönsä mitään ilman aviomiehen lupaa, ruoka mukaan lukien, eivätkä poistua kotoa ilman aviomiehen lupaa.[83]

Tutkija T. Omar Moros pitää nykyisin levinneitä Muhammedin jäähyväissaarnan versioita väärennöksinä. Hänen mukaansa ne ovat peräisin vuonna 1991 julkaistusta kirjasta "Sermons of the Prophet". [84][85] Oppikirjan versio kuitenkin poikkeaa myös tästä kirjasta.

Keskiajan šariakirjallisuuden elävä tulkintaMuokkaa

 
Islamin viidellä suurella lakikoulukunnalla on joitakin pieniä eroja naisia koskevissa määräyksissä.

Islaminuskon näkemykset naisen asemasta perustuvat Koraaniin ja Muhammedin sunnaan, mutta eivät ole suoraan luettavissa niistä. Pyhien kirjoitusten tulkinta on jakautunut varhaiskeskiajalla syntyneisiin lakikoulukuntiin ja pääasiassa niihin myöhäiskeskiajalla kirjoitettuihin lakikirjoihin, jotka koulukunnat ovat hyväksyneet arvovaltaisiksi šarian lähteiksi. Totuus ei löydy suoraan niistäkään, vaan elävästä traditiosta. Sitä edustavat kunkin ajan uskonoppineet ja heidän antamansa laintulkinnat.[86]

Al-Ghazali: Naisten 18 rangaistustaMuokkaa

1000-luvulla elänyt al-Ghazali on islamin tärkeimpiä teologeja ja mystikkoja. Hän oli persialainen ja kotoisin Iranin Khorasanista. Ghazali kirjoitti persialaisia perinteitä noudattaen teoksen Councel for Kings, jossa annetaan neuvoja hallitsijoille. Luku 7 käsittelee naisten hyviä ja huonoja puolia. Ghazalin mukaan Eeva teki syntiä syödessään Paratiisissa hedelmän, jonka Jumala oli häneltä kieltänyt. Tämän johdosta Jumala rankaisi naista 18 tavalla. Rangaistukset olivat seuraavia:[87]

1) kuukautisvuoto,

2) synnyttäminen,

3) naisen erottaminen isästään ja äidistään ja naittaminen vieraalle,

4) raskaus,

5) itsemääräämisoikeuden puuttuminen,

6) pienempi perintöosuus,

7) naisesta on helppo ottaa avioero, mutta hän ei voi itse erota,

8) miehellä voi olla neljä vaimoa, mutta naisella vain yksi aviomies,

9) nainen joutuu pysyttelemään suljettuna kotiinsa,

10) huivipakko,

11) vasta kahden naisen todistus vastaa yhden miehen todistusta,

12) nainen ei saa poistua asunnostaan ilman läheisen sukulaisen seuraa,

13) miehet saavat ottaa osaa perjantairukoukseen ja paastopäivien rukouksiin, mutta naiset eivät,

14) naiset eivät ole päteviä johtajiksi tai tuomareiksi,

15) ansiokkuutta on tuhat lajia, joista vain yksi koskee naisia, kun taas 999 koskee miehiä,

16) jos naiset ovat moraalittomia, heitä kidutetaan ylösnousemuksessa vain puolet muiden määrästä (sic),

17) aviomiehen kuollessa vaimon pitää odottaa neljä kuukautta ennen kuin voi mennä naimisiin uudelleen,

18) jos aviomies ottaa heistä eron, heidän on odotettava kolme kuukautta (tai kolme kuukautiskiertoa) ennen kuin voivat mennä uudestaan naimisiin.[87]

Naisia kohtaan osoitetaan islamin pyhissä kirjoituksissa ja uskonoppineiden teksteissä myös arvonantoa. Muhammedin vaimoja Khadijaa ja Aišaa käsitellään asiantuntevina, hyveellisinä, älykkäinä ja omista asioistaan päättävinä. Muhammedin talonväkeä kuvataan – moniavioisuuden puitteissa – ihanteellista perhe-elämää viettäväksi, ja Muhammedin suhdetta naisiin myötämieliseksi ja avokätiseksi. Vapaamielistä suuntaa edustavat muslimit katsovat monien hadithien olevan vastoin Koraanin ydinsanomaa, joka on vaatimus keskinäisestä rakkaudesta ja ymmärryksestä avioliitossa.[63]

UskontoMuokkaa

Naisten tekemiin rikkomuksiin Jumalan lakia vastaan suhtaudutaan islamissa hieman lievemmin kuin miesten rikkomuksiin. Al-Ghazalin mukaan moraalittomia naisia kidutetaan ylösnousemuksessa vain puolet muiden määrästä. Jos nainen luopuu uskosta, häntä ei teloiteta, vaan rangaistuksena on vankeus ja ruoskiminen joka kolmas päivä, kunnes nainen palaa islamiin.[88]

Rituaalit ja tabutMuokkaa

Uskonnollisia velvollisuuksia suorittaessaan henkilön tulisi olla rituaalisesti puhdas. Tämän johdosta naiset eivät rukoile, paastoa tai käy moskeijassa kuukautisten tai lapsivuodeajan aikana. Naisen tulisi pestä koko vartalo aina yhdynnän, kuukautisten tai synnytyksen jälkeen. Muutoin riittää pieni puhdistautuminen.[89]

Tyttöjen ympärileikkausMuokkaa

Lakikoulukuntien kantaMuokkaa

Islamin suuret šaria-lakikoulukunnat pitävät naisten ympärileikkausta islamin vaatimusten mukaisena, mutta sitä koskevat ohjeet islamin pyhissä kirjoituksissa ovat niukkoja. Uskonoppineiden enemmistö katsoo silti, että käytäntö on Muhammedin esikuvan mukaista.[90]

Šaria jakaa kaikki teot viiteen ryhmään: 1) pakollisiin, 2) suositeltaviin, 3) neutraaleihin, 4) loukkaaviin ja 5) kiellettyihin.[91] Viisi suurta Islamin lakikoulukuntaa eli sunnalaiset shafi'i, malaki, hanbali ja hanafi sekä šiialainen jafari eroavat osittain toisistaan sen suhteen, mihin luokkaan ne sijoittavat tyttöjen ympärileikkauksen. Koulukunnista malaki[92][93], hanbali,[94][92] jafari[95][96][92] ja hanafi[97] pitävät ympärileikkausta suositeltavana, hanafit tosin hyväksyvät myös kannan, että sen on pelkästään luvallista eli islamin kannalta neutraalia.[98][92] Hanafi on islamin suurin lakikoulukunta, jota seurataan muun muassa Turkissa ja Keski-Aasiassa. Suositeltava tarkoittaa, että ympärileikkaus tuo ansioita Paratiisiin pääsemiseksi, vaikka sen laiminlyönnistä ei rangaista. Shafi'lainen koulukunta (mm. Somalia ja Etiopia) pitää tyttöjen ympärileikkausta pakollisena, mikä tarkoittaa, että laiminlyönnistä seuraa rangaistus viimeistään tuonpuoleisessa.[94] Kyse on leikkauksesta, johon kuuluu klitoriksen poistaminen (arab. bazr). [92] Šariakäsikirjassa Reliance of the Traveller tosin esiintyy tieto, että koulukunta vaatisi vain klitoriksen hupun (arab. bizr) poistamista, [94] mutta orientalisti Anne-Sofie Roaldin mukaan se on käännösvirhe.[92] Yksikään koulukunta ei pidä tyttöjen ympärileikkausta islamia loukkaavana tai kiellettynä.[99]

FatwatMuokkaa

Elävää islamin tulkintaa edustavat uskonoppineiden muftien antamat kirjalliset lausunnot eli fatwat. Jaakko Hämeen-Anttila toteaa, että fatwat ovat yksittäisen oppineen islamilaisiin lähteisiin perustuva lainopillinen mielipide, jota ei voi kumota. On kuitenkin mahdollista antaa toisia fatwoja, jotka ovat ristiriidassa entisten kanssa. Tällöin ne kaikki ovat voimassa.[100] Fatwat ovat periaatteessa ikuisia, mutta on luonnollista, että muslimit seuraavat oman moskeijansa imaamin neuvoja. Uskonoppineiden autonomisesta asemasta huolimatta heitä sitoo islamin vaatimus umman yksimielisyydestä (ijma).[101]

Egyptin fatwa-komitean kokoelmissa on erilaisia naisten ympärileikkausta koskevia fatwoja.[102] Ensimmäinen (28.5.1949) toteaa, että naisten ympärileikkaus ei ole pakollista. Toinen (23.6.1951) ei hyväksy siitä luopumista, ja kolmas (29.1.1981) pitää sitä pakollisena. Pakollisuutta korostavan fatwan antoi sunni-islamin arvostetuimman uskonnollisen korkeakoulun eli Al-Azharin yliopiston suurimaami ja Egyptin suurmufti Muhammad Sayyid Tantawy. Suurimaamia pidetään epävirallisesti ylimpänä uskonnon tulkkina sunni-islamin piirissä. [93] fatwan, jonka mukaan FGC oli pakollista (wajib).[103] Iranissa ajatolla Khamenei julisti FGC:n luvalliseksi vuonna 2011 ja katsoi miehen oikeudeksi vaatia, että vaimo on ympärileikattu. Ajatolla Ali al-Sistani antoi vuonna 2014 fatwan, jonka mukaan FGC ei kuulu islamiin. Vuonna 2013 Indonesian uskonoppineiden neuvosto antoi fatwan jonka mukaan FGC on suositeltavaa. [104] Qatarin Wakfin ja uskonnollisten asioiden ministeriön hallinnoima islamweb.net on yksi maailman suosituimmista islamilaisista sivustoista. Se sisältää useita myös 2000-luvulla annettuja fatwoja naisten ympärileikkauksesta.[105]

Vuonna 2005 Kairon Al Azhar-yliopiston professori Ahmend Talib, Šaria-tiedekunnan dekaani, sanoi, että "Kaikki naisten ympärileikkauksen muodot ovat pahoinpitelyä ja rikoksia eivätkä kuulu islamiin." Lausunto ei ollut fatwa, vaan konferenssissa esitetty puhe.[106] Talib kertoi myös, että Saudi-Arabiassa ei ole yhtään ympärileikattua naista. Vuonna 2012 tehty tutkimus osoitti kuitenkin, että tapa on käytössä Saudi-Arabiassa, vaikka viralliset tilastot puuttuvat. Ympärileikatuilla saudinaisilla tyyppiä III oleva radikaali ympärileikkaus oli lisäksi yleisempi kuin lievemmät tyypit I tai II. Vuonna 2010 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan tyyppien I ja II yleisyys oli 40,8 %, tyypin III 42,3 % ja tuntemattomaksi jäi 16.9 %.[107]

Suomalaiset ei-islamilaiset lähteet korostavat yleensä, että tyttöjen ympärileikkaus ei kuulu islamiin.[108][109][110][111][112][113] Sosiaali- ja terveysministeriön laatima Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma toteaa, että "tyttöjen silpominen ei kuulu minkään uskonnon oppeihin."[114] Vedotaan siihen, että silpominen on vanhempaa kuin islam,[115] eikä Koraani mainitse asiaa.[116] Arabian kielen professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan naisten ympärileikkaus on afrikkalainen heimoperinne, joka ei kuulu islamiin. [117]

YleisyysMuokkaa

 
Silpomisen kohteeksi joutuneiden osuus 15−49-vuotiaiden keskuudessa eri maissa vuonna 2004-2015.[118]

Tyttojen ympärileikkaus on yleistä muslimivaltioissa. Sitä esiintyy Afrikan maista muun muassa Somaliassa (98 %), Guineassa (96 %), Egyptissä (91 %), Sudanissa (88 %), Eritreassa (89 %), Malissa (89 %)[119] ja Etiopiassa (74%).[120] Tyttöjen ympärileikkausta esiintyy myös Afrikan ulkopuolella useimmissa muslimimaissa, kuten Oman 90 %,[121] Jemen 23 % ja Irakin Kurdistan 8 %. Se on käytössä myös Saudi Arabiassa, Bahrainissa, Qatarissa, Syyriassa, Afganistanissa, Pakistanissa, Kuwaitissa ja Palestiinassa.

Aasiassa tyttöjen ympärileikkausta esiintyy lähinnä niissä maissa, joissa on muslimienemmistö. [122] Indonesiassa sitä on esiintynyt 1600-luvulta asti, ja sen yleisyys on joillakin alueilla yli 90 %.[122] Indonesiassa tehdyn kyselyn mukaan kaikki naiset pitivät sitä islamilaisena käytäntönä ja uskonnollisena velvollisuutena, ja sen kieltävät naiset eivät olleet monien mielestä muslimeita. [122] Malesiassa yleisyys oli 2010–2012 noin 90 %, ja 82 % musliminaisista piti leikkausta uskonnollisena velvollisuutena.[122] Intiassa ympärileikkausta harjoittaa maahan 1500-luvulla Jemenistä tullut šiialainen Dwoodi Bohra -suuntaus. [122][123] Sen kahden miljoonan väestössä noin 75–80% tytöistä on leikattu.[124]

Afrikassa ympärileikkausta esiintyy myös sellaisten heimojen keskuudessa, jotka eivät ole muslimeja. Nämä heimot elävät muslimiväestöjen läheisyydessä, kuten Egyptin koptit[125] tai Etiopian somalit.[126]. Tapa on siirtynyt muslimien mukana Eurooppaan. Ruotsissa on havaittu, että 47 % Iranista, Irakista ja Kurdistanista tulleista tytöistä on leikattuja.[127]

Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan naisten ympärileikkausta ei esiinny Aasiassa tai Lähi-idässä vaan lähinnä mustan Afrikan, Sudanin ja Egyptin muslimien parissa, sekä saman alueen muiden uskontojen piirissä. Hämeen-Anttilan mukaan on silti mahdollista, että tapaa esiintyy rajoitetusti islaminuskoisilla Aasian puoleisilla alueilla ja Pohjois-Afrikassa. [128] Ympärileikkausta vastustavan Sahiya-järjestön aktivisti Mariya Taher toteaa, että jos ympärileikkausta yleensä esiintyy islamilaisissa yhteisöissä, kyse on hyvin pienestä vähemmistöstä.[124]

KunniaväkivaltaMuokkaa

Toinen myös islamiin yhdistetty tapa on niin sanottu kunniaväkivalta, johon voivat kuulua myös kunniamurhat. Tavallisimmin niillä tarkoitetaan epäsiveellisyydestä epäillyn naisen murhaamista perhepiirissä.[129] Tavan katsotaan heimokulttuureissa puhdistavan miehen ja suvun kunnian. Sosiaaliantropologi Philip Carl Salzman katsoo kunniaväkivallan kuuluvan klaanikulttuuriin. Paimentolaiselämässä valtiovalta on kaukana ja sosiaalisten normien noudattamista valvoivat sen takia perheet ja suvut itse. Perheenjäsenen syyllistyminen normien rikkomiseen katsottiin koko perheen tai suvun häpeäksi. Perhettä tai sukua painostettiin siten puuttumaan asiaan. [130]

Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan kunniamurha on heimoperinnettä ja islamin kannalta yksiselitteisesti rikos, sillä islamin laki kieltää murhaamisen ylipäänsä ja erityisen jyrkästi toisen muslimin murhaamisen. On siis yhteensattumien tulosta, että kunniamurhia esiintyy muslimien keskuudessa. [131] Vaikka islam kieltää murhaamisen, se ei toisaalta kiellä ihmisen surmaamista, jos siihen on lallinen syy. Joissakin tapauksissa, kuten kostona, surmatyö voi olla jopa pakollinen.[132] Velvoite sisältyy hyvään kehottamisen ja pahan kieltämisen periaatteeseen (Koraani 3:104), joka on yhteinen koko islamille. [133][134] Se tarkoittaa jokamiehen oikeutta puuttua toisten tekemisiin, jos šarian sääntöjä rikotaan. Michael Cookin mukaan periaate velvoittaa lähinnä aikuisia tai aikuisuuden kynnyksellä olevia vapaita muslimimiehiä, mutta periaatteessa jokaista muslimia.[135] Orientalisti Patricia Crone on todennut, että "islamilainen laki velvoittaa noudattajiaan puuttumaan tilanteeseen, jos he näkivät muiden uskovien olevan mukana syntisessä toiminnassa ja suostuttelemaan tai jopa pakottamaan heidät lopettamaan."[136] Ayaan Hirsi Ali katsoo, että juuri tämä on perustelu perheissä harjoitettavalle kunniaväkivallalle.[137]

Michael Cook on julkaissut periaatteesta laajan tutkimuksen (Forbidding the Wrong in Islam).[138] Periaate esiintyy Koraanissa ja hadith -kirjallisuudessa, mutta vasta al-Ghazali antoi sille 1000-luvulla klassisen muotoilun.[138] Hän esitti väliintulolle kahdeksan askelmaa. Ensimmäinen on rikkomuksen luotettava todistaminen, viides aste on jo käsiksi käyminen esimerkiksi rikkomalla luvattomat musiikki-instrumentit, seitsemäs aste on lyöminen ja potkiminen, ja kahdeksas aste aseiden käyttö, mikä saattoi merkitä synnintekijän tappamista.[139]

PukeutuminenMuokkaa

 
Indonesialaisia naisia joista vasemmalla seisova on pukeutunut valkoiseen hijabiin.

Islamin sharia-lainsäädäntö edellyttää hyvin peittävää pukeutumista naisilta.[4][140][141] Shafi'i -koulukunnan mukaan naisten ja tyttöjen tulee peittää kodin ulkopuolella koko kehonsa mukaan lukien kasvot ja kädet. Hanafi-koulukunnan mukaan kädet ja kasvot voivat olla kodin ulkopuolella näkyvissä.[142] Aina kun toisen henkilön kehonosan katsominen on laitonta, laitonta on myös koskeminen. Mies ei voi kätellä ketään naista vaimoaan ja aviokelvottomia sukulaisiaan lukuun ottamatta, ja tämä koskee kaikki lakikoulukuntia, myös hanafia.[143]

Uskonoppineiden enemmistö, poikkeuksena jotkut hanafit, katsoo, että nainen ei saa poistua kotoa peittämättä kasvojaan olipa mahdollisuus kiusaukseen tai ei. Jos kiusauksen vaara on olemassa, kaikki uskonoppineet ovat yksimielisiä siitä, että kasvojen peittäminen on pakollista. [140] Jos nainen pelkää herättävänsä houkutusta tai tulevansa houkutelluksi, hänen velvollisuutensa on peittää hunnulla kätensä ja kasvonsa.[144] 1000-luvulla elänyt suufi ja shafi'i -imaami al-Ghazali katsoikin, että huivin käyttö on Jumalan rangaistus naisille siitä, että Eeva teki syntiä syödessään Paratiisissa kielletyn hedelmän.[145]

Naisen on myös laitonta näyttää mitään osaa kehostaan murrosikäiselle pojalle tai toiselle naiselle, joka ei ole muslimi. [146] Tämän takia Suomessa on musliminaisille ollut joissakin uimahalleissa omia uintivuoroja.[147]

Vaikka šarian ohjeet ovat melko yhdenmukaiset ja koulukuntien välillä on vain vähän eroja, musliminaisten pukeutuminen vaihtelee käytännössä paljon. Vähiten peittävä erikoisvaate on hiukset ja kaulan kätkevä hijab,[148][149] joka on Koraanin ja sunnan mukaisesti pakollinen.[141] Maallistuneet muslimit, kuten monet Balkanin maiden muslimit ja Suomen tataarit ovat kuitenkin luopuneet jopa sen käytöstä.[147] [39] Jos myös kasvot peitetään, kyseessä on niqab.[150] Pitkää huntua nimitetään jilbabiksi, ja sitä käytetään yhdessä niqabin kanssa. Kaikkein peittävin asu on burka, jota käytetään muun muassa Afganistanissa.[39]

Toiset musliminaiset käyttävät peittävää vaatetusta uskonnollisista syistä,[151][152] ja toiset tekevät sen pakosta.[153][152] Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan noin puolet muslimeista Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä Aasiassa (53–56 %) katsoi, että nainen saa itse päättää, käyttääkö huivia. Vähäisintä vapaaehtoisuuden kannatus oli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (40 %) ja suurinta Balkanin muslimiväestöissä (88 %). [38]

PerheMuokkaa

 
Étienne Dinetin maalaus Femmes traversant le lit asséché de l'oued Bou-Saâda 1800-luvulta.

Šarialaki sisältää runsaasti perhettä koskevia ohjeita. Muslimin ei ole pakollista puolustaa omaisuuttaan, mutta perheen naisten puolustaminen hyökkääjää vastaan on pakollista. Jos uskoo, ettei hyökkääjää voi muuten hillitä, hänet on šarian mukaan luvallista tappaa ilman, että siitä seuraisi rankaisua uskonnossa. [154] Ystävälliset ja huolehtivat välit sukuun ovat islaminuskossa tärkeitä, ja niiden rikkominen on synti. Tässä vedotaan sekä Koraaniin (47:22) että Profeetan sunnaan. Muhammedin kerrotaan sanoneen: "Se, joka vahingoittaa perhesiteitään, ei astu Paratiisiin".[155]

Kun mies on huolehtinut omista välittömistä tarpeistaan, hänen on seuraavaksi huolehdittava taloudellisesti vaimostaan, sitten isästään, isoisästään ja niin edelleen, äidistään ja äidinäideistään, lapsistaan ja heidän lapsistaan, kaikista näistä niissä tapauksissa, joissa nämä eivät muuten tule toimeen köyhyyden tai kyvyttömyyden takia. Lapsi on velvollinen tukemaan isänsä vaimoa, jos isä ei siihen pysty. Jos avuntarvitsijoita on paljon, avun antamisen järjestys on: mies itse, hänen vaimonsa, miehen äiti, miehen isä, nuori poika (tai tytär) ja viimeksi aikuiset lapset. [156]

Islamilaisen lain mukaan naisella voi olla omaa omaisuutta, ja omaisuuttaan hän hallitsee itsenäisesti. [157]

AvioliittoMuokkaa

Muslimien avioliitot ovat suurelta osin järjestettyjä,[158] sillä sharialain mukaan nainen ei voi solmia avioliittoa ilman holhoojansa (miespuolisen muslimin) lupaa.[159] Islamilainen avioliitto, nikah, on kahden suvun välinen sopimus. Se on myös miehen ja naisen välinen sopimus. Musliminainen voi mennä naimisiin ainoastaan muslimimiehen kanssa.[160] Muslimimies voi mennä naimisiin myös juutalaisen tai kristityn kanssa, mutta ei ateistin tai monijumalaisen.[161] Hänen on myös kiellettyä avioitua zarathustralaisen, islamista luopuneen tai sellaisen naisen kanssa, jonka toinen vanhemmista on kristitty tai juutalainen ja toinen zarathustralainen.[162]

Suhteeseen ei saa pakottaa, vaan siihen vaaditaan molempien puolisoiden suostumus. Naisen suostumus tosin tarvitaan vain, jos hän on neitsyt.[158] Muussa tapauksessa häntä on ainakin kuultava, sillä hadithin mukaan "neitsyttä ei tule antaa avioliittoon ilman hänen suostumustaan." [163] Naisen on kuitenkin saatava suostumus avioliittoon myös holhoojaltaan (wali)[158], joka on hänen isänsä, veljensä tai muu miespuolinen täysivaltainen muslimisukulainen.[164] Jumalan lähettilään kerrotaan sanoneen: "Ei ole avioliittoa ilman walia". [165]

TutustuminenMuokkaa

Jotkut avioliitot solmitaan lyhyen tapaamisen jälkeen tai ilman tapaamista, mutta saattavat silti olla menestyviä.[166] Avioliittoa harkitsevien tapaaminen toteutuu muiden läsnä ollessa. Profeetta on kehottanut seuralaisiaan katsomaan naista ennen avioitumispäätöksen tekemistä. Profeetta on myös itse katsonut tarkkaan häntä kosimaan tullutta naista. Tämä katse voi olla toistuva, eikä siihen tarvita naisen holhoojan lupaa.[167] Miehen on lupa katsoa morsianehdokkaansa kasvoja ja käsiä.[168] Abu Hanifan mukaan kasvojen ja käsien lisäksi myös naisen jalkojen katsominen on sallittua.[167] Näissä tutustumismuodoissa on kuitenkin oltava tarkkana siitä, etteivät ne riistäydy käsistä ja muutu sisällöltään romanttisiksi.[167] Ajatollah Khomeinin mukaan naisella ja miehellä ei ole oikeutta katsella toisiaan ennen kuin heidät on uskonnollisin menoin naitettu.[169] Ohje vastaa myös sunnalaisuuden vahvistamaa sääntöä: Miehelle on laitonta katsoa naista, joka ei ole hänen vaimonsa.[170]

On suositeltavaa, että morsian on neitsyt ja lisääntymiskykyinen.[171] Nykyisin tehdään myös gynekologisia leikkauksia ”neitsyyden palauttamiseksi”.[172] Tärkein hyvän morsiamen ominaisuus on kuitenkin uskonnollisuus.[171]

Avioliittosopimus ja häätMuokkaa

Avioliiton muodollinen solmiminen vaatii, että luetaan vihkikaava todistajien läsnäollessa ja mieluiten arabiaksi.[173] Morsiamen holhooja lausuu morsiamen puolesta: "Minä nain sinut". Tähän sulhanen vastaa: "Minä nain hänet". Tilaisuudessa täytyy olla vähintään kaksi todistajaa, joiden tulee olla miespuolisia, oikeamielisiä muslimeja, joilla on hyvä näkö ja kuulo ja jotka ymmärtävät vihkikaavassa puhuttua kieltä.[174] Avioliittosopimus ei ole pätevä ellei morsiamella ole paikalla holhoojaa, joka on miespuolinen, oikeamielinen muslimi varustettuna terveellä harkintakyvyllä.[175] Holhoojaksi nimeämisen järjestys on seuraava: Isä, isoisä jne., veli, veljenpoika, setä.[176]

Hääjuhlan järjestäminen on islamissa sunna eli suositeltavaa. Al-Bukahrin ja Muslimin hadithien mukaan profeetta sanoi: "Pidä hääjuhlat vaikka tarjoamalla yksi lammas".[177] Hääjuhla ei oikeuta miehiä ja naisia seurustelemaan keskenään tai kuuntelemaan kielletyksi luokiteltavaa musiikkia tai tanssimaan. Suositeltavaa onkin, että miesten ja naisten juhlat järjestetään erikseen.[178]

Islamilaisen avioliiton monimuotoisuusMuokkaa

Šiialaisuus tuntee väliaikaisen avioliitoliiton (mut'a). Se on voimassa ainoastaan etukäteen sovitun ajan. Šiialaisuuden arvovaltaisin oppinut 1900-luvulla oli Ajatollah Khomeini. Hän kirjoitti, että "Nainen voi kuulua miehelle laillisesti kahdella tavalla: jatkuvassa tai tilapäisessä avioliitossa -- jälkimmäisessä se sovitaan, esimerkiksi tunniksi, päiväksi, kuukaudeksi, vuodeksi taikka useammaksi vuodeksi."[179] Imaamin johdolla solmittavaan mut'a -avioliittoon kuuluu, että naiselle tai tytölle annetaan sovitun suuruinen lahja, jonka hän saa pitää. Arvostelijoiden mielestä mut‘a-avioliittot ovat islamin hyväksymään prostituutiota.[180] Sunnit eivät sitä hyväksy.[181] Professori Jaakko Hämeen-Anttila on nähnyt siinä hyviä puolia: tavalliseen prostituutioon verrattuna mut'a antaa naiselle huomattavasti vahvemman oikeudellisen aseman.[182] Johtava šiialainen teoreetikko Tabataba'i on suositellut sitä mm. opiskelijoille.[183]

Islam hyväksyy lapsiavioliitot, mistä todisteena Muhammed avioitui 6-vuotiaan tytön kanssa. Lapsiavioliitot ovat yleisiä joissakin muslimimaissa, missä jopa yli puolet tytöistä voidaan naittaa ennen 18 vuoden ikää. Tällaisia maita ovat ainakin Bangladesh (64 %), Guinea (63 %), Mali (71 %), Niger (75 %) ja Tshad (72 %). [184] Lapsiavioliitto kuuluu myös šiialaisuuteen, jossa se voi olla myös esimerkiksi vain tunnin pituinen mut'a-avioliitto (نكاح المتعة eli "nautintoavioliitto"). Isällä tai isänpuoleisella sukulaisella on oikeus naittaa edustamansa lapsi tai mielipuoli. Aikuisena lapsi ei voi tällaista avioliittoa purkaa. [185]

Useimmissa muslimimaissa kirjattu alhaisin sallittu naimisiinmenoikä vaihtelee 16 ja 21 vuoden välillä. Avioliiton solmimisikä on noussut islamilaisissa maissa. Syitä tähän ovat asuntopula, elintason nousu, sulhasten perheiden morsiusrahat sekä kouluttautuminen.[172] Egyptissä on nykyisin yleistynyt niin kutsuttu nikah urfi ( نكاح العرفي‎) eli "tapaan" perustuva liitto. Se on epävirallinen liitto ilman maallisen lain hyväksyntää, mutta siihen vaaditaan kaksi todistajaa. Nämä epäviralliset liitot ovat suosittuja kaupungeissa muun muassa taloudellisista syistä.[186]

Islam hyväksyy miesten moniavioisuuden, jossa miehellä saa olla enintään neljä vaimoa.[187] Melkein kaikissa islamilaisissa maissa moniavioisuutta on rajoitettu maallisella lainsäädännöllä. Se on kielletty Tunisiassa ja Turkissa ja tehty käytännössä mahdottomaksi Marokossa. Moniavioisuus on käymässä harvinaisemmaksi.[188]

Aviolliset oikeudetMuokkaa

IQRA-islamyhdistyksen avioliitto-oppaan mukaan aviollisen elämän säännöt ovat islamissa "selkeät ja sopusoinnussa oikeamielisen ihmisluonnon kanssa". [161] Šarian nojalla on pakollista, että mies ja vaimo kohtelevat toisiaan hyvin; miehen tulee kohdella vaimoaan ystävällisesti, ja vaimon tulee palvella miestään ja kohdella häntä hyvin.[161] Mies on naisen johtaja, jolla on "auktoriteetti hänen ylitsensä ja se henkilö, joka korjaa häntä, jos hän kallistuu pois siitä, mikä on oikein". Vaimon tulee totella miestään kaikessa, mikä on islamin lakien mukaan sallittua. [161]

Aviomiesten on pakollista elättää vaimojaan sillä ehdolla, että nämä ovat miehensä saatavilla eivätkä kapinoi.[161][189] Elatusvelvollisuus perustuu siihen, että naisen tulee olla miehensä saatavilla. Helsinki Islam Keskuksen sovittelijan mukaan "Miehen kuuluu maksaa ruoka, lääkkeet, vaatteet, kaikki mitä perhe tarvitsee. Naisen kuuluu huolehtia miehen omaisuudesta."[190] Šarialaki sisältää luettelon naiselle kuuluvasta elatuksesta.[189] Naisella on oikeus myötäjäisiin (mahr), jotka aviomies antaa avioliittosopimuksen tekohetkellä tai kun avioliitto on pantu täytäntöön. Se voi sisältää esimerkiksi rahaa tai myös aineettomia hyödykkeitä, kuten tiedon opettamista.[191] Miehellä ei ole oikeutta ottaa myötäjäisiä tai muutakaan naiselle antamaansa häneltä pois.[192]

Vaimolla ei ole oikeutta poistua asunnosta ilman miehen lupaa. Luvan aiheena voi olla islamin opiskelu, osallistuminen rukoushetkeen (dhikr), naisystävien tapaaminen tai joku muu asia. Nainen ei saa poistua kaupungista ilman miehensä tai miespuolisen sukulaisen seuraa ellei matka oli pakollinen, kuten pyhiinvaellus. Tästä poikkeuksena koulukunnista Hanbali sallii naisen matkustaa yksin korkeintaan 77 kilometrin päähän. [193]

Vaimo ei saa ottaa vastaan vieraita kotiin ilman miehen lupaa. Ulkoinen kaunistautuminen kuuluu vain miehelle. Vaimon tulee osoittaa kiitollisuutta miehelleen velvollisuuksien täyttämisestä. Jos vaimo kokee, että hänen oikeutensa ovat puutteellisia, hänen tulee kääntyä ensisijaisesti itseensä ja miettiä, ovatko omat velvollisuudet suoritettu ihanteellisesti ja missä kohtaa niitä voisi vielä parantaa. Lasten kasvatus ja kodinhoito ovat vaimon vastuulla.[161]

Islam hyväksyy ainoastaan avioliitossa tapahtuvan seksin miehen ja naisen (tai tytön) välillä. Sen sijaan homoseksuaaliset, esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyjä.[194] Kiellettyä on myös masturbaatio.[195] Naisen on pakollista suostua seksiin, kun mies pyytää edellyttäen, että myötäjäiset on maksettu.[196] Ajatollah Khomeinin mukaan miehen on harjoitettava yhdyntää vaimonsa kanssa vähintään joka neljäs kuukausi.[197] Imaami al-Ghazalin mukaan miehen on oltava sukupuoliyhteydessä vaimonsa kanssa joka neljäs yö ottaen huomioon, että miehellä voi olla neljä vaimoa. Useammat tai vähemmät kerrat ovat myös mahdollisia, kunhan vaimo pidetään tyytyväisenä. [198] Kotitöiden, töiden tai lapsen aiheuttama väsymys ei ole riittävä tekosyy puolison seksuaalisten tarpeiden laiminlyömiseen. Miehen tulee jakaa aikansa tasaisesti vaimojensa välillä lukuun ottamatta häiden jälkeistä viikkoa. [161] Ehkäisymenetelmänä on lupa käyttää keskeytettyä yhdyntää, vaikka se ei ole suositeltavaa.[199] Mies voi vaatia, että nainen ajelee häpykarvansa eikä ole likainen.[200]

Miehen on kohdeltava vaimojaan tasapuolisesti mitä tulee miehen kanssa vietettyyn aikaan ja elatukseen. Jos uusi vaimo on neitsyt, tulee miehen pysyä hänen kanssaan seitsemän vuorokautta häistä. Jos vaimo ei ole neitsyt aika on kolme vuorokautta.[161][201] Jos miehellä on useita vaimoja, hänellä ei ole velvollisuutta viettää öitään jokaisen kanssa järjestyksessä. Jos hän kuitenkin viettää yön yhden kanssa, hänen on vedettävä arpaa siitä, kuka on seuraava, ja annettava kullekin yhtä paljon aikaa. Vähimmäisaika yhdelle vuorolle on yksi yö ja yksi päivä ja enimmäisaika kolme päivää. Viettäessään yötä vaimon kanssa miehelle ei ole pakollista olla tämän kanssa sukupuoliyhteydessä, vaikka se onkin suositeltavaa. Jos mies haluaa matkustaa vaimon kanssa, hänen on vedettävä arpaa kenen kanssa. [201]

PEW-tutkimuskeskuksen kyselyn mukaan islamilaisissa maissa noin 90 % muslimeista katsoi, että vaimon tulee totella miestään. Balkanilla ja Itä-Euroopassa luku oli alempi, vain 43 %.[38] Nykyisin islamilaiset tavat ovat alkaneet käytännössä muuttua, ja naisten töissä käynti kodin ulkopuolella on yleistynyt.[202]

AviorikosMuokkaa
 
Avionrikkojan kivittäminen. Abu'l-Hasan Ghaffarin maalaus 1850-luvun Iranista

Aviorikoksen osalta šaria määrää naimisissa olevalle muslimille kivityskuoleman, mikä on ollut ainakin sunnalaisten pääkoulukuntien yksimielinen näkemys.[203] Naimisissa olevan avionrikkojan tappajaa ei rangaista.[204] Jos avionrikkoja on lapsi, joka ei ole vielä tullut puberteettiin, rangaistuksena on sata ruoskaniskua. [203] Koraanin ohjeiden mukaan vaimo tulee teljetä taloonsa, kunnes kuolema hänet korjaa (4:15)[205] tai avionrikkojalle tulee antaa sata ruoskaniskua (24:2).[206] Myös naisorjaa on rikoksesta ruoskittava.[207] Ruoskimisesta Koraani toteaa: "älkää antako säälin estää teitä [täyttämästä Allahin lakia]".[208]

Kuuluisa filosofi Averroȅs oli Córdobassa šariatuomari eli qadi. Hän kirjoitti, että naimaton nainen, joka syyllistyi aviorikokseen, tuli kivittää kuoliaaksi kaivamatta kuoppaa. Se tarkoitti, että väkijoukko sai ajaa häntä takaa, kunnes tuomittu tuupertui kivisateeseen.[209]

Näitä šariaan sisältyviä rangaistuksia ei muslimimaissa nykyään normaalisti seurata lainsäädännössä. Sen sijaan niiden muslimien keskuudessa, jotka kannattavat šarian käyttöönottoa, myös kivitystuomio on suosittua. PEW-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan sitä kannatti näistä henkilöistä Albaniassa 25 %, Turkissa 29 % ja Pakistanissa 89 %.[210] Šiialaisuudessa kivitystuomio ei sisälly šarialakiin ainakaan ajatollah Khomeinien tulkitsemana.[211]

AvioeroMuokkaa

Islamissa avioeroa pyritään viimeiseen saakka välttämään. Sinänsä sallituista teoista avioero on se, "jota Jumala eniten inhoaa".[212][213] Miehelle eron ottaminen on kuitenkin helppoa, riittää, että mies lausuu yksinkertaisesti, että ottaa eron. [214] Nainen voi erota miehestään vain tämän luvalla. Jumalan profeetta sanoi: “Nainen, joka pyytää mieheltään avioeroa ilman pakottavaa syytä, ei tule tuntemaan Paratiisin tuoksua." [215] Koraanin ohjeen mukaan miehen tulee ensin varoittaa vaimoa, sitten välttää häntä vuoteessa ja viimeisenä keinona lyödä häntä. Kaikki muftit eivät enää suosittele viimeksi mainittua keinoa, [216] mutta on toisia, jotka hyväksyvät sen.[217] Monikulttuurisissa perheissä asia on selvempi. Jos naimisissa oleva nainen kääntyy islamiin, eikä mies ole muslimi, sukupuolielämän tulee lakata välittömästi, ja naisen on haettava eroa.[218]

Avioerot ovat länsimaiden tapaan yleistyneet myös muslimien keskuudessa. Jos sovittelu ei auta, ero on mahdollinen. Silloin suositellaan, että eronnut pari solmisi myöhemmin uudet avioliitot. Islamilaisissa maissa on käytössä erilaisia avioerotyyppejä. Nainen voi hakea eroa tuomioistuimesta, mikäli esimerkiksi mies on väkivaltainen, taloudellisesti kyvytön huolehtimaan perheestä tai impotentti. Islamilainen laki tuntee myös avioerotyypin khul, jossa nainen voi saada eron maksamalla takaisin morsiusmaksut kokonaan tai osittain. Lasten huoltajuus määritellään tuomioistuimessa, mutta yleinen käytäntö on, että pienet lapset jäävät äidin ja isommat lapset isän huoltajuuteen.[160]

PEW-tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tekemän kansainvälisen kyselyn mukaan islamilaisissa maissa muslimien mielipiteet naisten oikeudesta hakea avioeroa vaihtelivat voimakkaasti. Pienintä sen kannatus oli Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa (32 %) ja suurinta Balkanilla (86 %).[38]

LapsetMuokkaa
 
Muslimityttöjä Kashmirin Ladakhissa.

Korkea syntyvyys on monissa muslimimaissa merkittävä sosiaalinen ongelma. Muslimioppineet suhtautuvat ehkäisyyn yleensä sallivasti, sillä jo profeetta Muhammadin kerrotaan hyväksyneen raskauden ehkäisyn. Monet oppineet ovat tulkinneet asian siten, että tämä ulottuu myös moderneihin ehkäisykeinoihin vaikka joidenkin näkemyksien mukaan hormonaaliset ehkäisykeinot eivät ole luvallisia. Väestönkasvun hillitsemiseksi on kampanjoitu monissa maissa, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia.[219] Tietyin ehdoin myös abortti on sallittu. Sosiaalisin syin se on sallittu Turkissa, Tunisiassa ja Bahrainissa. Muissa maissa abortti on sallittu ainoastaan mikäli äidin terveys on vaarassa.[220]

Šariamääräyksen mukaan lasta tulee imettää kaksi vuotta, ja asia vahvistetaan myös Koraanissa (2:223).[221] Aviottomat lapset ovat perinteisesti olleet häpeäksi.[222]

Yhteiskunnallinen elämäMuokkaa

Šaria antaa naisten yhteiskunnallista osallistumista koskevat yleiset määräykset kaikille muslimeille. Käytännössä naisten asema kuitenkin on vaihdellut eri yhteiskunnissa. Rajoittuneinta se on historiallisesti ollut arabimaissa, kun taas turkkilaisten heimojen keskuudessa tai mongolien dynastioissa naisten asema on ollut vapaampi.[223]

Yhteiskunnallinen vaikuttaminenMuokkaa

Muslimiveljeskuntaa lähellä oleva Jamal Badawi katsoo, että naiset eivät suuremman tunneperäisyytensä takia sovi johtajiksi.[224] Jotkut uskonoppineet ovat sitä mieltä, että islam sallii poikkeustapauksessa myös naisen johtajuuden, mutta poikkeuksiin ei kuulu perjantairukouksen johtaminen tai armeijan komentaminen.[225] Uskonnollisiin tehtäviin naisia ei juuri valita.[226] Naispuolisia imaameja on silti ainakin lännessä, sillä imaamin asema perustuu siihen, että henkilö kokoaa ympärilleen uskovien joukon, joka hyväksyy hänet paimenekseen. Esimerkiksi Tanskassa vaikuttaa suomalaistaustainen naisimaami.[227] Nainen ei kuitenkaan saa johtaa miestä rukouksessa eli toimia imaamina, jos paikalla on mies.[228] Nainen voi pätevöityä uskonnolliseksi tuomariksi (qadi), mutta hän ei voi toimia sellaisena.[229]

Muslimienemmistöisissä maissa on ollut myös naisjohtajia. Ensimmäinen nainen islamilaisen maan johdossa oli Pakistanin pääministeri Benazir Bhutto (1953 –2007), joka murhattiin islamilaisessa itsemurhaiskussa.[230] 2000-luvulla Bangladeshin pääministerinä oli Begum Khaleda Zia.[231]

KoulutusMuokkaa

Tyttöjen koulunkäynti on maailmassa nykyisin yhtä yleistä kuin poikien, poikkeuksena eräät islamilaiset maat.[232][233][234] Naisten koulutusta rajoittavat islamissa šarian määräykset: naisen paikka on kotona, mistä hän saa poistua asioille vain miehensä luvalla.[235][193]

Joidenkin lähteiden mukaan koulutuksessa ja tieteessä islam oli tasa-arvoinen jo varhain. Kerrotaan, että eurooppalaiset miehet ovat käyneet opiskelemassa matematiikkaa oppineen musliminaisen Fatima al-Fihrin vuonna 859 perustamassa Al-Karaouinen yliopistossa. Islamin varhaishistorian tutkija Ian D. Morris katsoo, että tarina on keksitty.[236][237] Hän arvelee, että ajatus naisen perustamasta "maailman vanhimmasta yliopistosta" on tullut suosituksi ideologisista syistä. Tarinaa yhdistää muslimien tuntema ahdistus kasvatuksesta ja naisten oikeuksista sekä toive siitä, että islamilaisella sivilisaatiolla olisi länsimaita suurenmoisempi historia. Kertomus korostaa kunnianhimoisesti sukupuolten yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden ja sivistyksen arvoa, mutta ei vastaa tosiseikkoja.[236] Islamin saavutuksia esittelevä "1001 Inventions" -näyttely on tuonut esille keskiajan naispuolisia muslimitieteilijöitä.[238] Jotkut esimerkit, kuten Mariam al-Asturlabi, ovat kuitenkin vahvaa liioittelua.[239]

OrjuusMuokkaa

Keskiaikainen šariakäsikirja Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik) kertoo Muhammedin antamista ohjeista orjuuden suhteen. Kirjan mukaan ”valloitetun maan naiset ja lapset ovat saalista ja orjia”. Kaikki kuuluu ensin imaamille, ja kun hän on ottanut oman viidenneksensä, loput annetaan niille sotilaille, jotka ovat osallistuneet sotaan (k32.1) Jos isä ja äiti on otettu orjiksi, myös lapset ovat orjia, sillä orjuus periytyy. Orjat ja orjattaret ovat heidän isäntänsä omaisuutta, ja hän voi kohdella heitä haluamallaan tavalla. Käsikirja korostaa, että orjan tyytyväisyydestä ei tarvitse välittää (k32.2). Joka omistaa orjattaren voi käyttää häntä mielensä mukaan seksuaaliseen nautintoon. Orjattaren seksuaalinen tyydyttyminen ei ole tärkeää. Isäntä saa myös lainata orjatartaan toiselle miehelle seksuaalista kanssakäymistä varten ilman orjattaren suostumusta (k32.3).[240] Orjuus on nykyisin kielletty kaikissa muslimimaissa, viimeksi Omanissa vuonna 1970[241], mutta ilmiö on satunnaisesti palannut joidenkin islamilaisten liikkeiden mukana, esimerkkinä islamilaiset äärijärjestöt Boko Haram ja ISIS, jotka ovat 2000-luvulla palauttaneet orjuuden hallitsemilleen alueille.[34] Muslimimaailmassa suosittu saarnaaja, kairolainen šeikki Metwali el-Shaarawi julisti Bosnian sodan kestäessä, että muslimeille on luvallista orjuuttaa sotavankinsa ja raiskata vangitut naiset ja lapset.[35]

Lainsäädäntö muslimimaissaMuokkaa

Naisiin kohdistuva syrjintä on lainsäädännössä kaikkein yleisintä islamilaisissa maissa ja sitä suurempaa, mitä enemmän lainsäädäntö perustuu islamiin.[242] Naisten taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat muslimimaissa keskimäärin muuta maailmaa heikompia, mutta suurimmillaan erot ovat poliittisten oikeuksien kohdalla. [242] Maiden välillä on kuitenkin eroja. Hämeen-Anttila mainitsee Iranin maana, missä naisten asema on monta muuta maata parempi.[243] Myös Syyriassa naiset ovat olleet muuta islamilaista maailmaa tasa-arvoisemmassa asemassa. Syyria oli ensimmäinen muslimimaa, jossa naiset saivat äänioikeuden, mikä tapahtui 1949. Syyrialainen psykiatri Wafa Sultan on silti kirjoittanut kriittisesti naisten alistetusta asemasta Syyriassa.[244] Monissa maissa lainsäädännön muutokset ovat vieneet islamilaiseen suuntaan, jolloin naisten asema on heikentynyt.[242] Ehkä kaikkein ankarimmin naisia syrjivässä muslimimaassa eli Saudi-Arabiassa naisia koskevat rajoitukset ovat viime aikoina lieventyneet.[245]

Eri maiden lainsäädäntöä vertailleet tutkijat toteavat, että šaria-laki ei sovi yhteen sukupuolten tasa-arvoisuuden kanssa.[242] Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen ovat vastanneet kritiikkiin toteamalla, että monien islamilaisten maiden perustuslaissa mies ja nainen on määritelty tasa-arvoisiksi. Ongelmana ovat pikemminkin yksittäisten lait ja niiden epätasa-arvoinen soveltaminen käytäntöön eikä islam.[246] Heidän mukaansa yksi suurimmasta syistä epätasa-arvoon on islamin sijaan monien maiden epävakaa poliittinen tilanne, demokratian puute, taloudellinen epävarmuus ja uskonnollisten ääriliikkeiden nousu. Niistä huolimatta joissain muslimimaissa on tehty onnistuneita uudistuksia, kuten Turkissa, Tunisiassa ja Marokossa.[247]

Jos maalliset lait ovat ristiriidassa islamin kanssa, muslimin tulee noudattaa Jumalan lakia, paitsi jos hän voi sen takia joutua vankilaan tai kidutetuksi. [78]

Länsimainen kuva musliminaisistaMuokkaa

 
Anton Hickel, Roxelane ja sulttaani, 1780.

1700-luvulta lähtien länsimaiden kuvaa muokkasi arabiasta ranskaksi käännetty Tuhannen ja yhden yön tarinat, jonka kuvaukset haaremeista loivat seksuaalisävytteisiä näkemyksiä naisten asemasta orientissa. Samalla tulivat muotiin orientaalishenkiset teatteriesitykset ja oopperat. 1800-luvulla Egypti ja Algeria innostivat taidemaalareita ja runoilijoita.[248] 1900-luvun alun naisten aseman parantuminen länsimaissa sai naisliikkeet arvostelemaan muslimimaiden naisten asemaa.[249]

Palestiinalais-yhdysvaltalainen Edward W. Said kirjoitti vuonna 1978 runsaasti huomiota herättäneen kirjan "Orientalismi", jossa hän väitti, että jokainen eurooppalainen itämaista puhuessaan oli rasisti ja imperialisti.[250]

Länsimainen kritiikkiMuokkaa

Islamilainen käsitys naisten asemasta poikkeaa länsimaisista näkemyksistä. Islamilaiset maat tekevätkin yleensä varaumia naisten asemaa koskeviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Esimerkiksi YK:n yleissopimus naisten syrjinnän poistamisesta ei ole sellaisenaan kelvannut kaikille muslimimaille. Kaikkiaan 19 muslimimaata on tehnyt siihen varaumia, jotka muuttavat sopimuksen sisältöä.[251]

Länsimainen arvostelu on nostanut esiin kohtia šariassa, joita se pitää loukkauksina naisten oikeuksia kohtaan. Islamilainen huivi tai sen käyttöpakko on herättänyt kielteisiä tunteita Euroopassa.[252] [253] Muita kohtia ovat lapsiavioliitot[254][255], moniavioisuus[256], tyttöjen sukupuolielinten silpominen[257], naisten alistaminen miehen määräysvaltaan[258][259], seksiorjuus[256], miehen oikeus lyödä naista,[260] perintöoikeuden rajoitukset[261], pakkoavioliitot,[262] naisten heikompi asema todistajana oikeudessa, naisten kivittäminen kuoliaaksi, [263] avioero-oikeuden rajoitukset[264] sekä rajoitukset osallistua julkiseen elämään.

Kritiikkiä naisen asemasta islamissa ovat esittäneet varsinkin islamista luopuneet naiset.[265][244][266] Islamilaiset tavat ovat kuitenkin saaneet myös puolustajia länsimaissa. Ihmisoikeusjärjestöt eivät juuri ole esittäneet arvostelua,[267][268] ja jotkut niistä puoltavat burkan ja niqabin käyttöä.[269] Julkisuuden henkilöt ovat verranneet islamin arvomaailmaa sosiaalidemokratiaan [270][271] tai pitäneet laestadiolaisuutta itselleen vieraampana kuin islamia.[271]

Vastauksia kritiikkiinMuokkaa

Islamilaiset vastaukset länsimaiseen arvosteluun ovat vaihdelleet. Islamiin kääntyneet eurooppalaiset naiset ovat katsoneet, että media antaa väärän kuvan naisen asemasta islaminuskossa. "Nainen on timantti, jota mies haluaa suojella. Mies ei halua kätellä vierasta naista, koska hän kunnioittaa naista niin paljon. Musliminaisena on helppo elää, koska naista arvostetaan niin paljon", toteaa suomalainen islamiin palannut nainen.[272]

Muslimit vetoavat myös miesten ja naisten erilaisiin tehtäviin.[4] Liberaalit muslimifeministit ovat puolestaan katsoneet, että Koraanin määräykset koskevat vain tiettyä historiallista aikaa ja paikkaa tai ovat lievempiä kuin väitetään. Esimerkiksi naisten itsemääräämisoikeuden puute koskisi vain talousasioita.[273][274] Muslimit ovat keskenään eri mieltä monista faktaväitteistä, kuten kuuluuko tyttöjen sukupuolielinten silpominen islamiin tai voidaanko islamissa avioliittoon pakottaa vai ei.

Liberaalit muslimifeministit ovat korostaneet profeetta Muhammedin myönteistä esikuvaa ja islamin kulta-ajan oloja. Naisten asema islaminuskossa olisi heikentynyt vasta myöhemmin.[275] He ovat myös vedonneet siihen, että Koraanin lupa lyödä naista oli tarkoitettu vähentämään väkivaltaa ja saamaan miehet kohtelemaan naisia paremmin kuin ennen islamia, jolloin elettiin "tietämättömyyden aikaa".[274] Toinen esimerkki tietämättömyyden ajasta on tyttölasten hautaaminen elävältä, mistä juuri islam teki lopun. Orientalisti Hans Jansen kuitenkin arvelee, että "tietämättömyyden aika" on teologinen käsite eikä historiallinen fakta.[276]

Suomessa Opetushallitus kertoo oppimateriaaleissaan, että islam on parantanut naisten asemaa. Musliminaiset eivät pidä hijabin käyttöä alistamisena. Eräiden maiden naisia sortavat heimoperinteet kuitenkin jatkuvat islamista huolimatta.[277]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Abu-Sahlieh, Sami A. Aldeeb: Muslims’ genitalia in the hands of the clergy. Religious arguments about male and female circumcision.. Male and Female Circumcision, s. 131–171, 1999. Artikkelin verkkoversio.
  • Abu-Sahlieh, Sami A. Aldeeb: To Mutilate in the Name of Jehovah or Allah: Legitimization of Male and Female Circumcision.. Medicine and Law, Volume 13, Number 7–8, s. 575–622, 1994. Artikkelin verkkoversio.
  • Akar, Sylvia & Tiilikainen, Marja: Katsaus islamilaiseen maailmaan: Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Toimittanut Laura Lipsanen. Väestötietosarja 20. Helsinki: Väestöliitto, 2009. ISBN 978-952-226-044-4. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Anderson, Glaire D.: Concubines, Eunuchs, And Patronagein Early Islamic Córdoba. Teoksessa: Reassessing the Roles of Women as 'Makers' of Medieval Art and Architecture. Toim. Therese Martin, s. 633–670. Brill, 201. ISBN 978 90 04 22828 3. Teoksen verkkoversio.
  • Ayaan Hirsi Ali: Neitsythäkki : islam, nainen ja fundamentalismi. Otava, 2005. ISBN 951-1-20346-0.
  • Ayaan Hirsi Ali: Harhaoppinen. Miksi islam tarvitsee nyt uskonpuhdistusta. Scanria, 2016. ISBN 978-952-5182-42-2.
  • Berg, R. C., & Denison, E.: Does Female Genital Mutilation/Cutting (FGM/C) Affect Women's Sexual Functioning? A Systematic Review of the Sexual Consequences of FGM/C. Sexuality Research and Social Policy 9: 41–56., 2012. doi:10.1007/s13178-011-0048-z. Artikkelin verkkoversio.
  • Brown, Jonathan: Scripture, Legal Interpretation and Social Praxis in the Islamic Tradition: The Cases of Polygamy and Slavery. Teoksessa: Religious Minorities in Christian, Jewish and Muslim Law (5th-15th Centuries) Toim. Nora Berend ym.. Brepols Publishers, 2017. ISBN 978-2-503-56571-2. Teoksen verkkoversio.
  • Cook, Michael: Forbidding Wrong in Islam. Cambridge University Press, 2003. ISBN 978-0-521-53602-8.
  • Duivenbode, Rosie & Padela, Aasim I.: The Problem of Female Genital Cutting: Bridging Secular and Islamic Bioethical Perspectives. Perspectives in Biology and Medicine, Volume 62, Number 2, s. 273–300, 2019. Artikkelin verkkoversio.
  • Fernandez-Morera, Dario: The Myth of the Andalusian Paradise. Muslims, Christians and Jews under Islamic Rule in Medieval Spain. ISI Books, 2016.
  • Gebremariam, Kidanu, Demeke Assefa, & Fitsum Weldegebreal: Prevalence and associated factors of female genital cutting among young adult females in Jigjiga district, eastern Ethiopia: a cross-sectional mixed study.. International Journal of Womens Health, vol. 8: s. 357–365, 2016. Artikkelin verkkoversio.
  • Gouda, Moamen & Potrafke, Niklas: Gender Equality in Muslim-Majority Countries.. Economic Systems, 40(4), s. 683–689, 2016. Artikkelin verkkoversio.
  • Goldziher, Ignaz: Muhammedanische Studien. Zweiter Theil. Niemayer, 1890. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
  • Hasso, Frances: Consuming Desires: Family Crisis and the State in the Middle East. Leland Stanford Junior University, 2011. Teoksen verkkoversio.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin. 2. korjattu p.. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-924-5.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 952-9842-15-5.
  • Hämeen-Antila, Jaakko: Uusi islamin käsikirja. Otava, 2017. ISBN 978-951-1-29827-4.
  • Ibn Warraq: Defending the West. A Critique of Edward Said's Orientalism. Prometheus Books, 2007. ISBN 978-1-59102-484-2.
  • Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biografie. Mûnchen: Velag C.H. Beck, 2008. ISBN 978-3-406-56858-9.
  • Klein, Martin A.: Historical Dictionary of Slavery and Abolition. 2nd edition. Bowman & Littlefield., 2014. ISBN 978-0-8108--5966-1. Teoksen verkkoversio.
  • Kouros, Kristiina: Islam ja naisten ihmisoikeudet. Teoksessa: Kristiina Kouros & Susan Villa (toim.) Ihmisoikeudet ja islam. Like, 2004.
  • Latvio, Riitta, Satu Mustonen & Ilari Rantakari (toim.): Imaamit Suomessa. Imaamikoulutusselvitys 2013. Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry., 2013. Teoksen verkkoversio.
  • Leitziger, Antero: Islamin myyttejä – tarua vai totta? Teoksessa: mitä muslimit tarkoittavat? (Toim Tuomas Martikainen ja Tuula Sakaranaho). Savukeidas, 2011. ISBN 978-952-5500-98-1.
  • Luxenberg, Christoph: Der Koran zum “islamischen Kopftuch. Teoksessa: C. Burgmer (toim.): Streit um den Koran, s. 83–89. Verlag Hans Schiler, 2007.
  • Ohlig, Karl-Heinz & Puin, Gerd-R. (toim.): The Hidden Origins of Islam. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Ohlig, Karl-Heinz: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6. Teoksen verkkoversio.
  • von der Osten-Sacken, Thomas & Uwer, Thomas: Is Female Genital Mutilation an Islamic Problem?.. Middle East Quarterly, 14 (1), s. 29–36, 2007. Artikkelin verkkoversio.
  • Roald, Anne-Sofie: Women in Islam. The Western Experience. Routledge, 2001. Teoksen verkkoversio.
  • Salzman, Philip Carl: Culture and Conflict in the Middle East. Humanity Books, 2008. ISBN 978-1-59102-587-0. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Schacht, Joseph: The Origins of Muhammadan Jurisprudence. Clarendon Press, 1950. ISBN 0-19-825357-5.
  • Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7. (englanniksi)
  • Shabazz, Karim: Jesus and Muhammad 2 Rays Of The Same Light: Profound Similarities, Shared Perspectives, And Congruence In Their Teaching. Bryteminds, 2018. Teoksen verkkoversio.
  • Sookhdeo, Patrick: Understanding Islamic Theology. McLean VA: Isaac Publishing, 2013. ISBN 978-0-9892905-1-7. (englanniksi)
  • Storhaug, Hege: Islam. Yhdestoista vitsaus. Suomentanut Timo Helin. Kiuas, 2017. ISBN 978-952-7197-07-3.
  • Sultan, Wafa: A God who Hates. The Courageous Woman who Inflamed the Muslim World Speaks Out Against the Evils of Islam. St. Martin¨s Griffin, 2011. ISBN 978-0-312-53836-1. Teoksen verkkoversio.
  • Unesco: Gender and EFA 2000-2015: achievements and challenges;EFA global monitoring report 2015; gender summary. Unesco, 2015. Teoksen verkkoversio.
  • Öhrnberg, Kaj: Aleksandrian kirjasto ja arabit. Tieteessä tapahtuu, 5, 2001. Artikkelin verkkoversio.

Islamilaiset lähteetMuokkaa

  • Aboulfaouz, S., Hammoud-Rouhe, M., Onniselkä, S. & Sorsa, H.: Salam – islamin polku 5–6. Opetushallitus, 2015.
  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Ajatollah Khomeini: Ajatollahin ajatuksia. Suomentanut Armas J. Pulla. Karisto, 1980. ISBN 951-23-1655-2.
  • Al-Dhahabi: Suuret synnit (Kitâb al-Kabâ'ir). Satara Establishment Oy, 2012. Teoksen verkkoversio. (suomeksi)
  • Al-Ghazali: Councel for Kings. Translated by F.R.C. Bagley). Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio.
  • al-Tabari: The History of al-Tabari, vol. IX, The Last Years of the Prophet. University of New York Press, 1990. Teoksen verkkoversio.
  • Badawi, Jamal A.: Naisen asema islamissa (Alkuteos: The Status Of Woman In Islam) Islamopas.com. Viitattu 29.10.2020.
  • Faizi, S.F.H.: Sermons of the Prophet. Kitab Bhavan, 1991. ISBN 81-7151-138-4.
  • Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta. Helsinki: Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9.
  • Imam Asim Khan: Who has the right to interpret the Qur’an? Islam21C.com. 22.12.2015.
  • Islamilainen avioliitto. IQRA – Islam yhdistys ry, 2013.
  • Islam uskomme. Suomen islamilainen yhdyskunta, I.I.F.S.O., 1993. ISBN 951-96931-0-5.
  • Islamopas islamopas.com. 2000–2021.
  • Islamweb.net Sivusto on yksi maailman suurimmista fatwa-sivuista. Sitä hallinnoi Qatarin uskonnollisten asioiden virasto. Fatwat laatii asiantuntijaryhmä Abdullaah Al-Faqeehin johdolla..
  • Koraani Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Helsingissä: Basam Books, 1995. ISBN 978-952-5534-22-1.
  • Lehtinen, I., Abdellahi, E. J., & Telaranta, M.: Islam yhteinen uskomme. Opetushallitus, 2011. ISBN 978-952-13-1813-9.
  • Onniselkä, Suaad, Hajjar, Anas & Hammoud-Rouhe, Mariam: Salam – Islamin polku 7–9. Opetushallitus, 2020. ISBN 978-952-13-6026-8.
  • Ouakrim-Soivio, Najat: Nainen ja islam. Helsinki: Naisten kulttuuriyhdistys, 1998. ISBN 951-97930-0-3.
  • Koraani (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1995. ISBN 978-952-5534-22-1.
  • Khomeini, Ruhollah: Ajatollahin ajatuksia. Poliittisia, filosofisia, yhteiskunnallisia ja uskonnollisia kannanottoja. Jean-Marie Xavièren ranskankielisestä tekstivalikoimasta suomentanut Armas J. Pulla. Hämeenlinna: Karisto, 1980. ISBN 951-23-1655-2.
  • Sheriff, Sarah: Naisten oikeudet islamissa Islamopas.com. 2000–2019.
  • Siddiqui, Mona: Kuinka Koraania luetaan. (How to read the Qur’an, 2007.) Suomentanut Petri Stenman. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-984-1.
  • Siddiqui, Mona: My Way. A Muslim Woman's Journey. I.B.Tauris, 2015. Teoksen verkkoversio.
  • Naik, Zakir: The Quran & Moder Science. Compatible or Incompatible?. Darussalaam, 2007. Teoksen verkkoversio.

ViitteetMuokkaa

  1. Naik, 2007, s. 46
  2. Sheriff, Sarah: Naisten oikeudet islamissa 2000–2020 "On kuitenkin tosiasia, että Jumala viisaudessaan on säätänyt, että kaikki elävät olennot on luotu pareittain". Islamopas.com. Viitattu 19.11.2020.
  3. Koraani 36:36 (käännös: Dr. Mustafa Khattab, the Clear Quran): The Noble Quran "Glory be to the One Who created all ˹things in˺ pairs—˹be it˺ what the earth produces, their genders, or what they do not know!". Quran.com.
  4. a b c d Sarah Sheriff: Naisten oikeudet islamissa Islamopas.com. 2000–2019.
  5. Islam uskomme, s. 84. Suomen islamilainen yhdyskunta, 1993 - Yhdyskunta on sunnalainen ja lähellä muslimiveljeskuntaa ilmoittaen edustavansa "keskitien islamilaisia arvoja".
  6. Ihanteellinen musliminainen 2021. Helsingin Muslimit Yhdyskunta.
  7. Lindvall, Jenni: Muutos on mahdollinen Voima. 4.10.2018. Viitattu 19.11.2020.
  8. Brown, 2017, s. 99–113
  9. Mapping the Global Muslim Population 7.10.2009. Pew Research Center. (englanniksi)
  10. Three Points of the Amman Message 2020. The Official Web Page of the Amman Message.
  11. The World’s Muslims: Unity and Diversity 9.8.2012. Pew Research Center.
  12. Siddiqui 2007, s. 98
  13. Hämeen-Anttila, 2004, s. 89
  14. Imam Asim Khan: Who has the right to interpret the Qur’an? Islam21C.com. 22.12.2015.
  15. al-Tirmidhi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (Engl. reference) Vol. 5, Book 44, Hadith 2951.
  16. a b Shirazi, Naser Makarem: Question 54: Interpretation of Qur’an Based On Personal Views Philosophy of Islamic Laws. Al-Ilam.org. Viitattu 19.11.2020 "Muslim scholars and commentator of Qur’an are unanimous on the view that no one has the right to interpret the ayats of Qur’an according to one's personal view and opinion.".
  17. Hämeen-Anttila. 2004, s. 160–161
  18. Leitzinger, 2011, 172
  19. Hämeen-Anttila, 2004, s. 167
  20. Koraani, 1995, s. 69
  21. Koraani – Naisten suura (4:34) Islamopas.com.
  22. How to deal with an ill-conduct wife Fatwa No: 85402. 1.5.2003. Islamweb.net. (englanniksi)
  23. The Noble Quran 2021. Quran.com.
  24. Quran wwpa: Urdun kielinen koraani 2021. 2021. Quran wwpa. Viitattu Suura nro 4.
  25. Hämeen-Anttila, 2004, s. 166
  26. Raamattu, (Jesaja 1:17: "hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa")
  27. Raamattu (2. Moos 21: 10)
  28. Hämeen-Anttila, 2004, s. 168
  29. Koraani, 1995, s. 65 (Suura 4:3)
  30. Lukua neljä pidetään islamissa vaimojen ylärajana, mutta seemiläisissä kielissä se tarkoittaa myös samaa kuin "paljon". Öhrnberg, 2001
  31. Klein, 2014, s. xxiv
  32. al-Tabari, 1990, s. 141
  33. Koraani, 1995, s. 68 (suura 4:24)
  34. a b Wood, Graeme: What ISIS Really Wants The Atlantic. 3/2015. Viitattu 27.2.2015. (englanniksi)
  35. a b Youssef M. Ibrahim: Muslim Edicts Take on New Force. The New York Times, osa 1, sivu 14, 12.2. 1995 "it is legitimate for Muslims to enslave their prisoners and force their wives and daughters to engage in sex". Artikkelin verkkoversio.
  36. Hämeen-Anttila, 2004, s. 164, Koraani 4:11
  37. Muhammed Kutub: Islam ja nainen: Osa 1 Väärinkäsityksiä Islamista Islamopas.com. 2000–2019 - Kutub edustaa sunni-islamia.
  38. a b c d The World’s Muslims: Religion, Politics and Society 30.4.2013. PEW Research Center. (englanniksi)
  39. a b c Akar & Tiilikainen 2009, s. 20–21
  40. Koraani, 1995, s. 260
  41. Luxenberg, 2007, s. 88
  42. Koraani, 1995, s. 313
  43. a b Terence Handley MacMath: Interview: Mona Siddiqui writer and academic Church Times. 10.5.2013 "I have never been asked to speak in a mosque. They would think me far too secular or too liberal.".
  44. Siddiqui, 2015, s. 4
  45. Samalla kannalla on Hämeen-Anttila 2004, s. 165
  46. Siddiqui 2007, s. 99
  47. Siddiqui 2007, s. 106
  48. Ibn Hisham, 1999, s. 255–284
  49. Jansen, 2008, s. 291 (suura 3:121–179)
  50. Siddiqui 2007, s. 107
  51. Imam Asim Khan: Who has the right to interpret the Qur’an? Islam21C.com. 22.12.2015.
  52. Hämeen-Anttila, 2004, s. 163
  53. al-Tirmidhi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (Engl. reference) Vol. 5, Book 44, Hadith 2951. (englanniksi)
  54. Onniselkä ym., 2020, s. 122–123
  55. Hämeen-Anttila, 2004, s. 92
  56. Hämeen-Anttila, 2004, s. 20 "nykyään valtaosa islamin varhaishistorian tutkijoista katsookin, että yksittäisten hadithien kohdalla on lähes mahdotonta sanoa, ovatko ne aitoja"
  57. Goldziher, 1890, s. 263
  58. a b Sahih Bukhari 6:9:301 QuranX.com. (englanniksi)
  59. a b al-Bukhari: Menstrual Periods. Vol. 1, Book 6, Hadith 301 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Haettu 1.3.2020. sunnah.com - "I have not seen anyone more deficient in intelligence and religion than you. ".
  60. al-Bukhari: Menstrual Periods. Vol. 1, Book 6, Hadith 301 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Haettu 1.3.2020. sunnah.com - "Once Allah's Messenger went out to the Musalla (to offer the prayer) of `Id-al-Adha or Al-Fitr prayer. Then he passed by the women and said, "O women! Give alms, as I have seen that the majority of the dwellers of Hell-fire were you (women).".
  61. ay-Tirmidhi: Jami` at-Tirmidhi, Vol. 4, Book 7, Hadith 2262 sunnah.com. Viitattu 3.1.2021.
  62. at-Tirmidhi: 33 Chapters On Al-Fitan, Jami` at-Tirmidhi 2262 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  63. a b Siddiqui 2007, s. 108
  64. Khatib at-Tabrizi.: Mishkat al-Masabih The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  65. Duivenbode & Aasim, 2019, s. 273–300
  66. a b Abu Dawud: 43 General Behavior (Kitab Al-Adab) Sunan Abi Dawud. sunnah.com.
  67. Sahih Muslim: 2 The Book of Menstruation The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  68. Ibn Majah: Sunan ibn Majah The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  69. Abu Isa Muhammad at-Tirmidhi: Jami at-Tirmidhi The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  70. Ibn Anas Ibn Malik: Muwatta Malik The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  71. Anne-Sofie Roald:: Women in Islam: The Western Experience, s. 243. Routledge, 2001. Teoksen verkkoversio.
  72. Roald, 2001, s. 243
  73. al-Bukhari: Sahih al-Bukhari, Book 67, Hadith 69 sunnah.com.
  74. Al-Bukhari: Wedlock, Marriage (Nikaah)- Vol. 7, Book 62, Hadith 64 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Haettu 1.3.2020. sunnah.com.
  75. Sahih Bukhari 6:9:301 QuranX.com. (englanniksi)
  76. Muslim: Sahih Muslim sunnah.com.
  77. Sunan al-Dawud sunnah.com.
  78. a b Marriage laws which contradict Islamic law 3-11-2004 – Ramadan 21, 1425. Islamweb.net.
  79. Shabazz Karim: Jesus and Muhammad 2 Rays Of The Same Light: Profound Similarities, Shared Perspectives, And Congruence In Their Teaching, s. 18. Bryteminds, 2018. Teoksen verkkoversio.
  80. Aboulfaouz, Hammoud-Rouhe, Onniselkä & Sorsa, 2015, s. 86
  81. Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila), s. 449–450. Basam Books, 1999.
  82. Tabari: The History of al-Tabari. Volume IX. The Last Years of the Prophet., s. 113. State University of New York Press, 1990. (englanniksi)
  83. Search results Farewell sermon (The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips) sunnah.com. (englanniksi)
  84. T. Omar Moros: Fraudulent Translation of Muhammad's 'Last Sermon' to Make It Egalitarian Islam Watch. 18.8.2009.
  85. Faizi, 1991 s. 145–148
  86. Schacht, 1982, s. 71 "Virallinen kanta löytyy kirjoista, jotka koulukunnan yleinen mielipide hyväksyy arvovaltaisiksi lähteiksi. Nykyään niitä ovat yleensä myöhäisellä keskiajalla kirjoitetut käsikirjat, ja myöhemmät kirjat saavat arvovaltansa niiden kautta. Tunnustetut käsikirjat sisältävät kunkin lakikoulukunnan opin kaikkein tuoreimman kehitysvaiheen. Totuus ei kuitenkaan löydy näistä koodeista itsessään; islamilainen laki ei ole pelkkä lakikirja, vaan lainopin elävää soveltamista."
  87. a b Ghazali: Councel for Kings (kääntänyt F.R.C. Bagley, s. 164. Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  88. Schacht, 1982, s. 126, 187
  89. Akar & Tiilikainen 2009, s. 30.
  90. Religion or Culture? Stop FGM Middle-East. Viitattu 26.2.2021.
  91. Reliance of the Traveller, 2017, s. 30 (c21-c2.5)
  92. a b c d e f Anne-Sofie Roald: Women in Islam: The Western Experience, s. 243. Routledge, 2001.
  93. a b Abu-Sahlieh, Sami A. Aldeeb: To Mutilate in the Name of Jehovah or Allah: Legitimization of Male and Female Circumcision. Medicine and Law, Volume 13, nro 7–8, s. 575–622, 1994. Artikkelin verkkoversio.
  94. a b c Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 59. amana publications, 2017.
  95. Sami A. Aldeeb Abu-Sahlieh: Muslims’ genitalia in the hands of the clergy. Religious arguments about male and female circumcision. Male and Female Circumcision, 131–171, 1999.
  96. Sami A. Aldeeb Abu-Sahlieh: [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7731348/ To Mutilate in the Name of Jehovah or Allah: Legitimization of Male and Female Circumcision] Medicine and Law, Volume 13, Number 7–8: Pages 575–622. 1994. (englanniksi)
  97. Female circumcision (Answered according to Hanafi Fiqh by Muftionline.co.za) IslamQA. (englanniksi)
  98. Does female circumcision have its place in Islaam (Answered according to Hanafi Fiqh by Muftisays.com) IslamQA. (englanniksi)
  99. Rosie Duivenbode & Aasim I. Padela: The Problem of Female Genital Cutting: Bridging Secular and Islamic Bioethical Perspectives Perspectives in Biology and Medicine, Volume 62, Number 2, s. 273–300 10.1353/pbm.2019.0014. Spring 2019.
  100. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 162. Otava, 2004.
  101. Joseph Schacht: The Origins of Muhammadan Jurisprudence, s. 1. Clarendon Press, 1950. ISBN 0-19-825357-5.
  102. Aldeeb Abu-Salieh, Sami A.: To Mutilate in the Name of Jehovah or Allah: Legitimization of Male and Female Circumcision. Medicine and Law, 1994, 13. vsk, nro 7–8. Artikkelin verkkoversio.
  103. Mary J. Ainslie: The 2009 Malaysian Female Circumcision Fatwa: State ownership of Islam and the current impasse Women's Studies International Forum. 52, 1-9. 2015.
  104. John L- Esposito & Natana J. Delong-Bas: Shariah. What everyone needs to know. 2018, s. 215. Oxford University Press.
  105. Female circumcision Islamweb.net.
  106. Islam does not support female circumcision Ghanaweb. (englanniksi)
  107. Berg, R. C., & Denison, E. (2012). "Does Female Genital Mutilation/Cutting (FGM/C) Affect Women's Sexual Functioning? A Systematic Review of the Sexual Consequences of FGM/C". Sexuality Research and Social Policy 9: 41–56. doi:10.1007/s13178-011-0048-z. 
  108. Islam Uskonnot Suomessa. 2007. Kirkon tutkimuskeskus ym..
  109. Akar & Tiilikainen, 2009, s. 2
  110. Minna Rosvall: Ympärileikattuja synnyttäjiä pelkästään Tyksissä joka viikko Yle Uutiset. 14.10.2018.
  111. Anna-Sofia Berner & Heidi Piiroinen: Klitoriksen korjausleikkaus on silvotuille naisille ”kuin näön palauttaminen sokealle”, sanoo Somalian presidentiksi pyrkivä Fadumo Dayib Helsingin Sanomat, Sunnuntai. 31.10.2016.
  112. Jaakko Hämeen-Anttila: Kulttuurien kollisio (Archive.org) Oikeuslaitospäivä. 19.3.2010. Valtakunnansyyttäjänvirasto.
  113. Jaana Hevonoja: Tyttöjen silpominen on Suomessa rikos Yle uutiset. 18.3.2019.
  114. Sosiaali- ja terveysministeriö: [Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma] Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:1, s. 11. 2019.
  115. Timo Kiiski: Yksi väärinkäsitys ärsyttää sukupuolielinten silpomista vastaan taistelevaa Solomie Teshomea: ”Mikään uskonto ei vaadi tyttöjen ympärileikkauksia” Iltalehti. 7.12.2019.
  116. Reuters: Tyttöjen ympärileikkausten vastustus lisääntyy YLE Uutiset. Ulkomaat. 22.1.2010.
  117. Hämeen-Anttila, 2004, s. 170; Hämeen-Antila, 2017, s. 253
  118. Female Genital Mutilation/Cutting: A global concern 2016. United Nations Children’s Fund.
  119. At least 200 million girls and women alive today living in 30 countries have undergone FGM/C Unicef. (englanniksi)
  120. Country profile: FGM in Ethiopia 2013. 28toomany.org. (englanniksi)
  121. New study in Oman shows high prevalence of FGM all over the country Woman Living Under Muslim Laws. 2014. (englanniksi)
  122. a b c d e Where in Asia is FGM practiced? Stop FGM in Middle East. Viitattu 19.10.2020.
  123. Salim, Mariya: Hiljaisuus intialaisten naisten silpomisen ympärillä murtuu Kansan Uutiset. 21.2.2021.
  124. a b Salim, Mariya: The Struggle to End Female Genital Mutilation: A Dark Secret No More The Struggle to End Female Genital Mutilation: A Dark Secret No More. 28.1.2021.
  125. Osten-Sacken & Uwer, 2007
  126. Gebremariam, Assefa, & Weldegebreal, 2016
  127. http://www.svt.se/nyheter/sverige/konsstympning-utbrett
  128. Hämeen-Anttila, 2004, s. 170; Hämeen-Antila, 2017, s. 253 - "tapa tunnetaan lähinnä vain mustan Afrikan, Sudanin ja Egyptin muslimien parissa, mutta myös saman alueen muiden uskontojen edustajien piiristä. Sen sijaan Aasian-puoleisilla alueilla tai Pohjois-Afrikassa tapaa ei esiinny joko lainkaan tai se esiintyy vain hyvin rajoitetusti."
  129. Akar & Tiilikainen, 2009, s. 22–23
  130. Salzman, 2008, s. 13
  131. Hämeen-Anttila 2004, s. 170–171
  132. Reliance of the Traveller, 2017, s. 583 (o1.0), s. 653 (p2.1)
  133. Reliance of the Traveller, 2017, 714
  134. Cook, 2003, s. 34
  135. Cook, 2003, s. 13
  136. Ayaan Hirsi Ali, 2016, s. 138
  137. Ayaan Hirsi Ali, 2016, s. 136–152
  138. a b Cook, 2003, s. 3–4
  139. Reliance of the Traveller, 2017, s. 720–724
  140. a b Reliance of the Traveller, 2017 , s. 512 (m2.3)
  141. a b What to Do With A Muslim Woman Who Denies Hijaab islamweb.net. 27.8.2020 - Muharram 9, 1442.
  142. Reliance of the Traveller, 2017, s. 899 (w23.1)
  143. Reliance of the Traveller, 2017, s. 513–514 (m2.9)
  144. A woman has to veil her face at times of Fitnah Fatwa No: 61134. 2.9.2015. Islamweb.net.
  145. Ghazali: Councel for Kings (kääntänyt F.R.C. Bagley, s. 164. Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) "The Lord, be He praised, punished women with eighteen things - - 10) The fact that she must keep her head covered inside the house"
  146. Reliance of the Traveller, 2017, s. 513 (m2.7)
  147. a b Ranta, Jarno: Muslimeilta vietiin uimavuoro - Hetemaj: "Suomessa on tietyt säännöt" Ilta-Sanomat. 6.1.2011.
  148. Hijab Merriam-Webster Dictionary.
  149. Lehtinen, I., Abdellahi, E. J., & Telaranta, M.: Islam yhteinen uskomme, s. 103. Opetushallitus, 2011.
  150. niqab Merriam-Webster Ddictionary.
  151. Eve Väyrynen: Musliminaiset kertovat: Tämän takia pidän huivia enkä kättele vieraita miehiä YLE Uutiset. YLEX. 23.11.2015. Viitattu 15.9.2020.
  152. a b Sylvia Akar ja Tuula Sakaranaho, 2004, s. 184
  153. Anu Kerttula: Iranissa tuomioistuin tyrmää naisten huiviprotestit – kuva ilman huivia voi poikia jopa 10 vuoden vankeustuomion YLE Uutiset. Iran. 29.7.2019. Viitattu 15.9.2020.
  154. Reliance of the Traveller, s. 595 (o7.2–3)
  155. Reliance of the Traveller, s. 683 (p43.0–1)
  156. Reliance of the Traveller, s. 547–548 (m12.1–5)
  157. Schacht, 1982, s. 126–127
  158. a b c Akar & Tiilikainen, 2009, 10
  159. Reliance of the Traveller, 2017, s.518 (m3.4)
  160. a b Akar & Tiilikainen 2009, s. 25.
  161. a b c d e f g h Islamilainen avioliitto, s. 47–56. IQRA – Islam yhdistys ry., 2013.
  162. Reliance of the Traveller, 2017, s. 529 (m6.7)
  163. Islamilainen avioliitto, 2013, s. 32–33
  164. Reliance of the Traveller, s. 518–519 (m3.4). amana press, 2017.
  165. Islamilainen avioliitto, s. 30–31. IQRA, Islamilainen yhdistys ry., 2013.
  166. Islamilainen avioliitto, 2013, s. 26
  167. a b c Islamilainen avioliitto, 2013, s. 27
  168. Reliance of the Traveller, 2017, s. 511 (m2.2)
  169. Ajatollah Khomeini, 1980, s. 101
  170. Reliance of the Traveller, s. 512 (m2.3)
  171. a b Reliance of the Traveller, 2017, s. 51o (m1.4)
  172. a b Akar & Tiilikainen 2009, s. 22.
  173. Ajatollah Khomeini, 1980, s. 101–102; Reliance of the Traveller, 2017, s. 517 (m3.1)
  174. Reliance of the Traveller, 2017, s. 517 (m3.3)
  175. Reliance of the Traveller, 2017, s. 518–519 (m3.4)
  176. Reliance of the Traveller, 2017, s. 520 (m3.7)
  177. Islamilainen avioliitto, 2013, s. 43
  178. Islamilainen avioliitto, 2013, s. 43–44
  179. Ajatollah Khomeini, 1980, s. 101
  180. Tim Stickings: Scandal of young Iraqi girls sold for sex in temporary 'pleasure marriages' that can last as little as an hour – as one Shia cleric claims it is 'no problem at all' to wed a nine-year-old MailOnline. 4.10.2019. Daily Mail.
  181. Islamilainen avioliitto, 2013, s. 42
  182. Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, 2004, s. 169
  183. Hämeen-Anttila, 2008, s. 43
  184. Child Marriage is a Death Sentence for Many Young Girls 2012. Unicef.
  185. Ajatollah Khomeini, 1980, s. 102
  186. Hasso, Frances: Consuming Desires: Family Crisis and the State in the Middle East, s. 1, 81. Leland Stanford Junior University, 2011.
  187. Reliance of the Traveller, s. 539 (m6.10)
  188. Akar & Tiilikainen 2009, s. 23.
  189. a b Reliance of the Traveller, s. 542–547
  190. Maria Mustranta: Islamilaista oikeutta Helsingissä Helsingin Sanomat. Sunnuntai. 2.8.2009. Viitattu 7.10.2020.
  191. Islamilainen avioliitto, 2013, s. 39
  192. Nouman Ali khan: Nouman Ali Khanin puhe 2019. 2019. Muslims speakers.
  193. a b Reliance of the Traveller, s. 538 (m10.3–4)
  194. Akar & Tiilikainen 2009, s. 38.
  195. Reliance of the Traveller, s. 932 (w37.1)
  196. Reliance of the Traveller, 2017, s. 525 (m5.1)
  197. Ajatollah Khomeini, 1980, s. 107
  198. Reliance of the Traveller, 2017, s. 525 (m5.2)
  199. Reliance of the Traveller, 2017, s. 526 (m5.5)
  200. Reliance of the Traveller, 2017, s. 526 (m5.6)
  201. a b Reliance of the Traveller, s. 539–540 (m10.5–10)
  202. Akar & Tiilikainen 2009, s. 18.
  203. a b Reliance of the Traveller, s. 619 (012). amana publications, 2017.
  204. Reliance of the Traveller, 2017, 593 (05.4)
  205. Hämeen-Anttila, 2004, 168
  206. Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, s. 164. Gaudeamus, 2006.
  207. Ibn Majah: Sunan Ibn Majah. English reference Vol. 3, Book 20, Hadith 2566 Sunnah.com. The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. (englanniksi)
  208. Al-Dhahabi, 2012, s. 55
  209. Fernandez-Morera, 2016, s. 145
  210. https://www.pewforum.org/2013/04/30/the-worlds-muslims-religion-politics-society-beliefs-about-sharia/ 30.4.2013. PEW Research Center.
  211. Khomeini, 1980, s. 105
  212. Islam uskomme, 1993, s. 81
  213. Ibn Majah: Hadith. English reference: Vol. 3, Book 10, Hadith 2018 Sunnah Ibn Majah. sunnah.com. (englanniksi)
  214. Hämeen-Anttila, 2004, s. 164
  215. Rulings of divorce I Islamweb Ramadan. (englanniksi)
  216. His wife wants to leave him for another man Fatwa No: 350365. 14.11.2017. Islamweb.net. (englanniksi)
  217. Husband must follow steps to discipline wife in order Fatwa No: 357901. 3.1.2018. Islam web.net. (englanniksi)
  218. Islam uskomme, 1993, s. 82
  219. Akar & Tiilikainen 2009, s. 26.
  220. Akar & Tiilikainen 2009, s. 27.
  221. Breast-feeding and relationships. Fatwa Date:25-2-2004 - Muharram 5, 1425 Islamweb.net. Viitattu 22.2.2021.
  222. Akar & Tiilikainen 2009, s. 29.
  223. Anderson, 2012, s. 641
  224. Jamal A. Badawi, Phd: Naisen asema islamissa (Alkuteos: The Status Of Woman In Islam) Islamopas.com. Viitattu 29.10.2020.
  225. Abu Amina Elias: Can women be leaders in Islam? Faith in Allah. 22.8.2013.
  226. Ouakrim 1998, s. 12.
  227. Elina Kervinen: Pohjoismaiden ensimmäinen naisimaami on suomalaistaustainen, ja hän haluaa ravistella miesten valtaa Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 7.5.2016.
  228. [commons.wikimedia.org/wiki/Main_Page Ruling on a woman leading men in prayer] 29.3.2005. Islam Question & Answer. Viitattu 3.1.2021.
  229. Schacht, 1982, s. 188, 198
  230. Pakistanin oppositiojohtaja Bhutto murhattu 27.12.2007. YLE Uutiset.
  231. Zia, Begum Khaleda Banglapedia. National Encyclopedia of Bangladesh. 21.12.2015.
  232. Girls’ education – the facts 2013. Unesco. (englanniksi)
  233. Global education monitoring report 2019: gender report: Building bridges for gender equality 2019. Unesco. (englanniksi)
  234. Gender and EFA 2000-2015: achievements and challenges;EFA global monitoring report 2015;gender summary, s. 10–11. Unesco, 2015. Teoksen verkkoversio.
  235. Akar & Tiilikainen, 2009, s. 9
  236. a b Ian D.Morris: A mosque, a muslimah and a little white lie Tidbits of wisdom on the origins of islam. 28.2.2014. (englanniksi)
  237. Ian D. Morris: Fatima al-Fihri: modern legends, medieval sources iandavidmorris.com. 28.2.2014.
  238. Extraordinary Women from the Golden Age of Muslim Civilisation | 1001 Inventions www.1001inventions.com. Viitattu 5.3.2019.
  239. Wolfsun, Raya: Concerning “Mariam” Al-Asturlabiya rayawolfsun.com. 6.2.2015.
  240. Reliance of the Traveller, 2017, s. 459 (k32.1-4)
  241. Klein, 2014, s. xxiv
  242. a b c d Gouda & Potrafke, 2016, s. 683–689
  243. Hämeen-Anttila 2004, s. 171.
  244. a b Sultan, Wafa: A God who Hates. (Time Magazine valitsi Wafa Sultanin sadan vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon maailmassa vuonna 2006). St. Martin¨s Griffin, 2011. Teoksen verkkoversio.
  245. Saudi-Arabia sallii naisten matkustavan ilman miespuolisen valvojan hyväksyntää Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 2.8.2019.
  246. Akar & Tiilikainen 2009, s. 46.
  247. Akar & Tiilikainen 2009, s. 47.
  248. Ouakrim 1998, s. 18.
  249. Ouakrim 1998, s. 19.
  250. Ibn Warraq: Defending the West. A Critique of Edward Said's Orientalism, s. 409. Prometheus Books, 2007.
  251. Kouros, Kristiina: Islam ja naisten ihmisoikeudet. Teoksessa: Kristiina Kouros & Susan Villa (toim.) Ihmisoikeudet ja islam, s. 173–174. Like, 2004.
  252. Sylvia Akar ja Tuula Sakaranaho: Huivi – naisen alistaja? Teoksessa: Ihmisoikeudet ja islam (toim. Kristiina Kouros ja Susan Villa), s. 188. LIKE, 2004.
  253. Teija Laakso: Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta maailma.net. 19.8.2019.
  254. Mervi Oksanen: Hämeen-Anttila lapsimorsiamista: Perustuu islamin lakiin mtv-uutiset. 12.3.2014.
  255. Storhaug, 2017, s. 209; Latvio, Mustonen & Rantakari, 2013, s. 8
  256. a b Storhaug, 2017, s. 207; Latvio, Mustonen & Rantakari, 2013, s.8
  257. Tomi Ervamaa: Isku islamin ytimeen Armotta kärjistävän Ayaan Hirsi Alin mielestä naisten sorto on osa islamia Helsingin Sanomat. Kirja-arvostelut. 18.9.2005.
  258. Linda Rantanen: 99 raipaniskua Iltalehti. 1.7.2020.
  259. Storhaug, 2017, s. 201–206, 423–424
  260. Storhaug, 2017, s. 202–203; Latvio, Mustonen & Rantakari, 2013, s. 8
  261. Storhaug, 2017, s. 212; Latvio, Mustonen & Rantakari, 2013, s. 8
  262. Latvio, Mustonen & Rantakari, 2013, s. 8
  263. Ayaan Hirsi Ali, 2016, 32
  264. Latvio, Mustonen & Rantakari, 2013, s. 8
  265. Ayaan Hirsi Ali, 2005 (Valitut Palat valitsi Hirsi Alin vuoden eurooppalaiseksi 2006)
  266. Naisten asema Suomen exmuslimit.
  267. Hakusanalla 'islam' löytyi 5 osumaa ihmisoikeusliitto.fi. 2020.
  268. Hakutulokset 2020. Amnesty International.
  269. Johanna Latvala: Mikä burkassa pelottaa? Fingo. Suomalaiset kehitysjärjestöt. 25.5.2010.
  270. Storhaug, 2017, s. 145 ("islamin arvot ovat kuten sosiaalidemokraateilla, kuten eräs ministeri minulle sanoi")
  271. a b Elina Grundström: Islam on hieno uskonto Vihreä lanka, pääkirjoitus. 9.10.2009.
  272. Eve Väyrynen: Musliminaiset kertovat: Tämän takia pidän huivia enkä kättele vieraita miehiä YLE Uutiset YLEX. 23.11.2015.
  273. Hämeen-Anttila 2004, s. 167
  274. a b Maria Manner: Koraani naisten silmin Helsingin Sanomat. 20.9.2019.
  275. Siddiqui 2007, s. 100
  276. Jansen, 2008, s. 97
  277. Perhe-elämä ja tapakulttuuri Ortodoksinen uskontokirja -sarja. Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Manji, Irshad: Islamin kahdet kasvot: Hätähuuto suvaitsevaisuuden ja muutoksen puolesta. (The trouble with Islam: A Muslim's call for reform in her faith, 2004.) Suomentanut Tiina Sjelvgren. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 51-31-3076-2.
  • Swarup, R. (1994). Woman in islam. New Delhi: Voice of India.

Aiheesta muuallaMuokkaa