Islamofobia

Islamofobia tai islamkammo on kiistelty käsite, jolla viitataan islamiin ja islaminuskoisiin kohdistuvaan vihamielisyyteen, ennakkoluuloisuuteen tai pelkoon.[1][2] Käsite syntyi ilmeisesti Britanniassa ja yleistyi vuoden 1997 jälkeen, kun Runnymede Trust - ajatushautomo julkaisi dokumentin "Islamophobia: A Challenge for Us All "(1997).[3][4] Ennen vuotta 1990 sanaa käytettiin harvoin.[5]

Länsimaissa islamofobia ja muslimivastaisuus ovat lisääntyneet länsimaihin kohdistuneen islamilaisen terrorin myötä. Islamilaisten terroristijärjestöjen tekemät terrori-iskut syyskuun 11. 2001 Yhdysvalloissa sekä Madridin ja Lontoon pommi-iskut 2005, aiheuttivat pelkoa ja epäluuloa muslimeja kohtaan.[6] Esimerkiksi Australiassa kaksi kolmasosaa muslimeista kertoi kärsineensä lisääntyneestä rasismista New Yorkin terrori-iskun jälkeen.[7]

Islamilaisen yhteistyöjärjestön OIC:n johto vaati vuonna 2019 islamofobian kriminalisoimista ja maailmanlaajuista tehoiskua niitä yksilöitä ja järjestöjä vastaan, jotka loukkaavat uskontoja tai profeettoja.[8]

Islamofobia ei ole Suomessa sairaus eikä rikos, sillä sitä ei löydy rikoslaista tai WHO:n ICD-tautiluokituksesta. Arvostelijat pitävät islamofobiaa propagandistisena terminä ja pilkkanimenä, jolla islamin arvostelu leimataan mielenterveyden häiriöksi. Tapaa, jolla käsitettä käytetään, on moitittu halusta tukahduttaa islamiin kohdistuva kritiikki. Arvostelun mukaan käsite yhdistää toisiinsa muslimeihin kohdistuvan katuväkivallan ja islamin ihmisoikeusrikkomuksiin kohdistuvan asiallisen arvostelun. [9][10][11][12][13][14]

MääritelmiäMuokkaa

BritanniaMuokkaa

Monikulttuuristista ja monietnistä Britanniaa ajava[15] Runnymede Trust -ajatushautomo julkaisi vuonna 1997 dokumentin "Islamophobia: A Challenge for Us All ".[3] Julkaisu sisälsi uudissanan "islamofobia", ja Runnymede Trustin on väitetty olleen yksi tärkeimmistä käsitteen esille tuojista.[15] Ajatushautomon mukaan islamofobian tunnusmerkeiksi voitiin luokitella seuraavat piirteet:[16]

  1. Islamia pidetään yhtenäisenä ilmiönä, joka on muuttumaton, taantumuksellinen ja paikalleen pysähtynyt.
  2. Islamia pidetään erillisenä ja ”toisena”. Islamin arvot eivät ole samanlaisia kuin muiden kulttuurien ja uskontojen, se ei omaksu vaikutteita niistä eikä anna vaikutteita niille.
  3. Islamilaista kulttuuria pidetään omaan kulttuuriin verrattuna huonompana tai alempiarvoisena. Islam nähdään raakana, järjettömänä, alkukantaisena ja sukupuolisyrjintää harjoittavana.
  4. Islamia pidetään väkivaltaisena, hyökkäävänä, sotaisana, terrorismia tukevana ja valloituksenhaluisena, maailmanvaltaan pyrkivänä uskontona.
  5. Islamia pidetään poliittisena aatteena, jota käytetään poliittisiin ja sotilaallisiin tarkoituksiin.
  6. Koetaan, että islam ei hyväksy arvostelua eikä huumoria, vaan vastaa väkivaltaisesti kaikkeen muualta tulevaan arvosteluun.
  7. Vihamielisyyttä islamia kohtaan käytetään oikeutuksena muslimeihin ja islamilaisiin maihin kohdistuvaan syrjintään ja kaiken islamilaisen torjuntaan.
  8. Islaminvastaista vihamielisyyttä pidetään luonnollisena ja normaalina asiantilana.

Britanniassa parlamentin komitea määritteli käsitteen seuraavasti: "Islamofobian juuret ovat rasismissa. Se on rasismin laji, jonka kohteena ovat muslimiuden tai sellaiseksi ymmärretyn osoitukset."[17] Komitean mukaan islamofobian määritelmällä ei pyritä suojelemaan islamia asialliselta ja perustellulta arvostelulta, vaan ainoastaan tunnistamaan ja huomioimaan rasistinen viha, jonka uhriksi moni brittimuslimi joutuu. Britannian hallitus torjui määritelmän sillä perusteella, että sen hyväksyminen voisi johtaa sananvapauden kapenemiseen. Myös Britannian poliisijohto varoitti, että määritelmä saattaisi vaikeuttaa esimerkiksi terrorisminvastaisia toimia.[1]

YhdysvallatMuokkaa

Yhdysvalloissa toimiva muslimien suurin kansalaisoikeusjärjestö CAIR määrittelee islamofobian seuraavasti: [18]

Islamofobia on muslimien vastaista rasismia. Islamofobia on pelkoa, vihaa tai ennakkoluuloisuutta islamia ja muslimeja kohtaan, mikä johtaa muslimien syrjintään ja sortoon. Islamofobia luo vääristyneen käsityksen islamista ja muslimeista. Se kaventaa islamin uskonnollisen perinteen ja muslimien rikkaan kulttuurisen ja etnisen monimuotoisuuden joukoksi stereotypioita, joissa keskeistä on väkivalta, alistaminen ja muista poikkeava toiseus. Islamofobia on sekä uskonnollista että rodullista vihamielisyyttä, jota esiintyy sekä yksilötasolla että kulttuurin ja politiikan rakenteissa.

CAIR katsoo, että organisaatio tai yksilö kuuluu islamofobiaverkostoon, jos se harjoittaa jotain seuraavista:

  • Väittää, että islam ja muslimit ovat luonnostaan tai ainoastaan väkivaltaisia, naisvihamielisiä, muita huonompia, suvaitsemattomia, alkeellisia, pysähtyneitä, autoritaarisia, homofobisia, manipuloivia, omahyväisiä, vilpillisiä tai että islam on sivistyksen vastakohta;
  • väittää, että islam on uhka Yhdysvalloille tai ”lännelle” ja että muslimit juonittelevat niiden kaatamiseksi;
  • tukee islamin tai muslimien eriarvoista kohtelua;
  • väittää, että väkivaltaisilla ryhmillä, jotka nurinkurisesti hakevat tukea uskonnosta, olisi oikea käsitys islamista.[19]

SuomiMuokkaa

Suomessa valtioneuvosto hyväksyi 19.12.2019 väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelman.[20] Muistion mukaan antisemitismin ohella myös islamofobia on Suomessa lisääntynyt. Se määritellään muistiossa seuraavasti:

"Islamofobialla tarkoitetaan islaminuskoisiin kohdistuvaa vihamielisyyttä, ennakkoluuloisuutta tai syrjintää. Islamofobiaa käytetään usein välittäjänä antisemitismin levittämiseen".[20]

ECRIMuokkaa

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI määritteli vuonna 2000 rasismin periaatteeksi, jonka mukaan rotu, ihonväri, kieli, uskonto, kansalaisuus, tai kansallinen tai etninen alkuperä oikeuttaisi henkilön tai ihmisryhmän halveksunnan tai käsityksen henkilön tai ihmisryhmän ylemmyydestä toisiin nähden. ECRI on korostanut suosituksissaan islamin myönteistä vaikutusta eurooppalaisten maiden jatkuvaan kehitykseen. Se on myös esittänyt joukon suosituksia muslimeihin kohdistuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamiseksi. Niihin kuuluu muun muassa kouluille ja yliopistoille annettu neuvo poistaa historian opetuksesta vääristyneet tulkinnat, joissa islam esitetään vihamielisenä tai uhkaavana voimana. [21]

Euroopan neuvostoMuokkaa

Euroopan neuvoston suosituksessa 1927 (2010), jossa käsitellään islamofobiaa, kehotetaan Sveitsiä kumoaaman sen asettama minareettien rakentamiskielto. Euroopan neuvosto suosittelee myös, etteivät jäsenmaat kieltäisi kasvot kokonaan peittävän huivin eli niqabin käyttämistä.[22] Neuvosto hyväksyy Britanniassa toimivat shariatuomioistuimet mutta kehottaa varmistamaan, että ne toimivat lakien rajoissa etenkin mitä tulee naisten oikeuksiin.[23]

SETAMuokkaa

Turkkilainen, osin Euroopan Unionin rahoituksella toimiva islamilainen ajatuspaja SETA julkaisee vuosiraportteja islamofobian esiintymisestä Euroopassa. Islamofobiaksi katsotaan muun ohella islamilaisiin tapoihin kohdistuvat rajoitukset. Niiden kohteena voivat olla oikeus käyttää kasvot peittävää huivia eli niqabia tai säkkimäistä burkaa, oikeus teurastaa islamilaisen lain mukaan (halal-teurastus), käyttää minareettia rukouskutsun kuuluttamiseen, oikeus tyttöjen ja poikien ympärileikkaukseen ja oikeus eri ammateissa rukoilla viisi kertaa päivässä.[24]

Islamofobia ja rasismiMuokkaa

Jotkut kirjoittajat pitävät islamofobiaa rasismin alalajina. Tutkijat Steve Garner ja Saher Selod perustelevat käsitystä, että islamofobia on rasismia eli rotusyrjintää seuraavasti:

  1. "Rotu" on todellisuudessa aina käsitetty sekä biologisena että kulttuurisena käsitteenä.
  2. "Rodullistetut" ihmisryhmät on pantu paremmuusjärjestykseen. Rodullistaminen sisältää erilaisten biologisten ja kulttuuristen ominaisuuksien tulkitsemista ryhmän muuttumattomiksi, luonnollisiksi ominaisuuksiksi. Sellaisia ovat biologisten ominaisuuksien ohella myös kulttuuriset asiat kuten kieli, pukeutuminen tai uskonnolliset tavat.
  3. Muslimit ovat historiallisesti ryhmä, joka on kokenut tällaista rotusyrjintää uskontonsa ja kulttuurinsa, kuten pukeutumisensa perusteella.
  4. Muslimeja on mahdollista rodullistaa yllä kuvatulla tavalla, ja tätä toimintaa voi kuvata sanalla islamofobia.
  5. Islamofobia on sen takia rotusyrjinnän erityinen muoto.[5]

Islamofobiaan yhdistettyjä tapauksiaMuokkaa

  • BBCn tutkimuksessa kesäkuussa 2004 havaittiin, että muslimityönhakijat (nimeltään Fatima Khan ja Nasser Hanif) pääsivät huomattavasti muita henkilöitä harvemmin työhaastatteluun. Tutkimus tehtiin käyttäen kuvitteellisia työnhakijoita, joilla oli täsmälleen sama koulutus ja ansiot, mutta joiden työhakemuksista paljastui heidän taustansa. Tutkimuksessa todettiin, että kun henkilöiltä, joilla oli valkoisen eurooppalaisen nimi (Jenny Hughes tai John Andrews) 23 % pääsi työhaastatteluun, vain 9 % musliminimisten hakijoiden (Abu Olasemi tai Fatima Khan) hakemuksista johti haastatteluun.[25] Britannian muslimineuvoston mielestä tämä oli todiste yhä laajemmalle levinneestä islamofobiasta.[26]
  • Amanda Wisen ja Ghali Hassanin mukaan Cronulla Beachin mellakat vuonna 2005 olivat yksi seuraus Australian islamofobisesta ilmapiiristä.[27]
  • Vuonna 2006 The Guardian raportoi Ceutassa Espanjassa tapahtuneesta moskeijan tuhopoltosta, joka kytkeytyi lehden mukaan islamofobiaan.[28]

Mahdollisia tapauksia SuomessaMuokkaa

  • Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli Suomessa 14 rikosepäilyä, joiden motiivina tutkimusraportin kirjoittaja piti islamofobiaa. Näissä tapauksissa epäilty oli sanonut uhrille ennen pahoinpitelyä vihaavansa muslimeja tai muslimeja ja islamia oltiin solvattu yleisesti. Seitsemässä tapauksessa oli kyseessä pahoinpitely, yhdessä lievä pahoinpitely, kolmessa tapauksessa oli kyse kunnianloukkauksesta, yhdessä uskonrauhan rikkominen ja yhdessä tapauksessa rikosnimikkeenä oli vaaran aiheuttaminen. Viimeksi mainitussa tapauksessa epäilty oli heittänyt avoimesta ikkunasta ilotulitteen islamilaisen seurakunnan rukous- ja opetustiloihin. Yhdessä epäilyssä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli epäilty ripustanut lyhtypylväisiin islamia herjaavia julisteita. Raportissa luetellut epäilyt islamofobisista rikoksista olivat kirjoittajan tulkintoja, sillä käsite ei esiintynyt rikosnimikkeenä. Tiedossa ei ole kuinka moni epäillyistä tapauksista johti tuomioon.[29]
  • Vuonna 2018 poliisille tehtiin yhteensä 53 rikosilmoitusta islaminuskoon tai muslimeihin kohdistuvista epäillyistä viharikoksista. Epäilyjä oli 100 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna.[30]
  • Suomessa asuva irakilaistaustainen kirjailija Hassan Blasim pi­tää islamofobiaa ra­sis­min ala­laji­na. ”Vaik­ka olen ateis­ti, jou­dun usein tä­män en­nak­ko­kä­si­tyk­sen uh­rik­si, sil­lä mi­nua pide­tään ulkonäköni tai nimeni perusteella muslimina”, hän sanoo. Kun Blasim on esimerkiksi lukenut metrossa Franz Kafkaa arabikäännöksenä, häneltä on tultu kyselemään, lukeeko hän Koraania. [1]
  • Euroopan Unionin rahoittaman SETA -ajatushautomon raportissa esitellään Suomessa vuonna 2018 tapahtuneita islamofobisia tekoja.[31] Niihin kuuluivat muiden ohella suunitteilla ollut eläinsuojelulain tiukennus, pyrkimykset kieltää burkan käyttö julkisilla paikoilla ja Suomen Diakoniaopiston antama kielto käyttää niqabia tai burkaa. Helmikuussa poliisi ja terveystarkastajat tekivät muslimien suosimassa Puhoksen ostoskeskuksessa pistokokeita, jonka yhteydessä kysyttiin henkilöllisyystodistuksia, vaikka poliisi kielsi profilointia tapahtuneen. Marraskuussa 30 Odinin soturia provosoi Puhoksessa asiakkaita läsnäolollaan. Tiedotusvälineet, kuten Helsingin Sanomat, levittivät vuonna 2018 stereotyyppistä kuvaa muslimeista. Entinen sisäministeri Kaj Mykkänen lausui, että Oulun seksuaalirikostapausten valossa valtiolla tulisi olla oikeus peruuttaa kansalaisuus, jos henkilö on tuomittu terrorismista tai vakavista rikoksista kuten seksirikoksista.[31] Valtaosa Oulun seksuaalirikostapausten yhteydessä tuomituista on muslimeja.

Käsitteen arvosteluaMuokkaa

Islamofobia -käsitteen arvostelijat syyttävät käsitettä toisiinsa yhteenkuulumattomien asioiden sekoittamisesta.

  • Brittiläinen kirjailija ja tutkija Kenan Malik väittää, että islamofobian käsite sekoittaa islamin arvostelun henkilöihin kohdistuvan syrjinnän kanssa, vaikka ne ovat eri asioita. Islamia on voitava arvostella siinä missä muitakin oppeja, kuten konservatismia tai kommunismia. Malikin mukaan käsitesekaannuksella halutaan hiljentää islamin arvostelijat, mukaan lukien ne muslimit, jotka haluavat uudistaa uskontoaan. Malik väittää myös, että muslimien syrjintä ei ole Britanniassa yleistä. [9]
  • Islamilaisen vallankumouksen jälkeen maapaossa elävä Iranin kommunistisen työväenpuolueen johtaja ja ihmisoikeusaktivisti Maryam Namazie on sanonut puheessaan sananvapauden puolesta, että ”islamofobia ei ole rasismia, koska uskontojen, aatteiden ja uskomusten sekä uskomuksista seuraavien käytäntöjen arvostelu ei ole rasismia. Myöskään uskomuksia kohtaan tunnetulla pelolla ja vihalla ei ole mitään tekemistä oikeisiin eläviin ihmisiin kohdistuvan rasismin kanssa.”[32]
  • Esseistin ja uskontokriitikon Christopher Hitchensin mukaan syytöksessä ”muslimeihin kohdistuvasta rasismista” näkyy ”vapaavalintaisen uskonnollisen uskon ja ei-vapaavalintaisen etnisyyden tahallinen ja typerä sekoittaminen”.[33]

Aiheeseen liittyvääMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Enes Bayrakli & Farid Hafez (toim.): European Islamophobia Report 2018. SETA - Foundation for Political, Economic and Social Research, 2019. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Huusko, Jukka: Islamofobia on tulenarka sananvapauskysymys Euroopassa – Kaksi entistä muslimia kertoo, miten islamia pitää voida arvostella Helsingin Sanomat. 10.6.2019. Viitattu 2.1.2020.
  2. Timo Makkonen ym.: Syrjinnän vastainen käsikirja, s. 18. Helsinki: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto, 2003. ISBN 92-9068-168-3. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Islamophobia: A Challenge for Us Allrunnymedetrust.org. 1997 Islamophobia: A Challenge for Us All. 1997. Runnymede Trust's Commission on British Muslims and Islamophobia.
  4. Google Books Ngram Viewer books.google.com. 18.2.2020.
  5. a b Steve Garner & Saher Selod: The Racialization of Muslims: Empirical Studies of Islamophobia. Critical Sociology, Volume: 41 (1) s. 9–19, 2014. Artikkelin verkkoversio.
  6. Dominic Casciani: 'Islamophobia' rises after 11 September news.bbc.co.uk. Thursday, 29 August, 2002. Viitattu 14.6.2007. (englanniksi)
    'Islamophobia' on the rise in Europe, report says International Herald Tribune. Viitattu 14.6.2007. (englanniksi)
  7. Brigid Delaney & Cynthia Banham: Muslims feel the hands of racism tighten around them. Sydney Morning Herald, 2004, nro June 17. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. OIC chief demands international law to criminalize Islamophobia 22.11.2019. Arab News.
  9. a b Malik, Kenan: Islamophobia myth 20.2.2005. Prospect. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  10. Douglas Murray: Forget "Islamophobia" – Let's Tackle Islamism Standpoint magazine. (englanniksi)
  11. Tanya Basu: What Does 'Islamophobia' Actually Mean? A brief history of a provocative word The Atlantic. (englanniksi)
  12. Shawn Moksvold: Dear Liberals: Being Critical of Islam Is Not Racism Huffington Post. (englanniksi)
  13. Jackson Doughart & Faisal Saeed al-Mutar: Opinion: Stop calling criticism of Islam ‘Islamophobia’ National Post. (englanniksi)
  14. Robert Spencer: UK: More than 100 mosques demand watchdog probe Conservative Party for “Islamophobia” Juhad Watch. 26.5.2020.
  15. a b http://blogs.telegraph.co.uk/news/edwest/100072712/baroness-warsi-the-best-way-to-counter-islamophobia-is-to-stop-talking-about-it/
  16. Islamophobia: A Challenge for Us All (PDF) 1997. Runnymede Trust. Viitattu 12.2.2008. (englanniksi)
  17. Report on the inquiry into a working definition of Islamophobia / anti-Muslim hatred ("Islamophobia is rooted in racism and is a type of racism that targets expressions of muslimness or perceived muslimness.") squarespace.com.
  18. Islamophobia 101 13.5.2019. http://www.islamophobia.org/research/islamophobia-101.html.
  19. CAIR islamophobia.org.
  20. a b Sisäministeriö: Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma 2019–2023 intermin.fi. 19.12.2918.
  21. ECRI General Policy Recommendation No. 5 On Combating Intolerance and Discrimination against Muslims Adopted on 16 March 2000, s. 3 2000. European Commission against Racism and Intolerance (ECRI).
  22. Council of Europe: Islam, Islamism and Islamophobia in Europe. Recommendation 1927 (2010) Final version Parlamentary Assembly. 23.6. 2010.
  23. Council of Europe: Sharia, the Cairo Declaration and the European Convention on Human Rights. Resolution 2253 (2019). 22.1.2019.
  24. Enes Bayrakli & Farid HAfez (toim.): European Islamophobia Report 2018 2019. SETA - Foundation for Political, Economic and Social Research.
  25. Five Live survey suggests ethnic minority applicants still discriminated against in UK job market July 12, 2004. BBC News, Press Office. Viitattu 14.6.2005. (englanniksi)
  26. Is Islamophobia a myth? January 2005. Prospect. Arkistoitu . Viitattu 14.6.2005. (englanniksi)
  27. Racial unrest offers opportunity for discussion December 20, 2005. Australian Broadcasting Corporation. Viitattu 14.6.2005. (englanniksi)
    The Rise of Islamophobia in ‘White Australia’ 14.12.2005. Global Research. Viitattu 14.6.2005. (englanniksi)
  28. Burning of sanctuary stokes fears of Islamophobia in Spain April 18, 2006. The Guardian. Viitattu 14.6.2005. (englanniksi)
  29. Joronen, Mikko: Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus Suomessa 2007 (PDF) (Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 72/2008) theseus.fi. Viitattu 5.1.2020.
  30. Jenita Rauta: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 15/2019, 2019. Teoksen verkkoversio.
  31. a b SETA, 2019, s. 296–317
  32. Namazie, Maryam: Sananvapaus: ei jossittelua. Rationalist International Uutiskooste 2006. Rationalist International. Viitattu 13.6.2007.
  33. Lehtinen, Aki Petteri: Sanasota pahaa ja pyhää vastaan Helsingin sanomat. 29.8.2010. Viitattu 2.9.2010.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa