Kai Mykkänen

suomalainen poliitikko

Kai Aslak Mykkänen (s. 31. heinäkuuta 1979 Espoo) on suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja ekonomisti. Hän on toiminut ympäristö- ja ilmastoministerinä Orpon hallituksessa 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[1] Aiemmin Mykkänen on toiminut Sipilän hallituksen sisäministerinä vuosina 2018–2019 ja ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä vuosina 2016–2018. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 2015 lähtien.

Kai Mykkänen
Mykkänen kesäkuussa 2023.
Mykkänen kesäkuussa 2023.
Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri
Orpon hallitus
20.6.2023–
Edeltäjä Maria Ohisalo
Suomen sisäministeri
Sipilän hallitus
12.2.2018–6.6.2019
Edeltäjä Paula Risikko
Seuraaja Maria Ohisalo
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Sipilän hallitus
22.6.2016–12.2.2018
Edeltäjä Lenita Toivakka
Seuraaja Anne-Mari Virolainen
Kansanedustaja
22.4.2015–
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt31. heinäkuuta 1979 (ikä 44)
Espoo
Asuinpaikka Espoo
Puoliso Anna Mykkänen
Lapset 2
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus Valtiotieteiden maisteri
Sotilaspalvelus
Sotilasarvo yliluutnantti
Joukkoyksikkö Kaartin jääkärirykmentti
Aiheesta muualla
Kotisivu

Mykkänen on toiminut Espoon kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2017 lähtien.[2]

Elämäkerta muokkaa

Nuorena Mykkänen kampanjoi ympäristön puolesta ja johti Espoon nuorten ympäristönsuojelijoiden yhdistystä. Mykkänen on toiminut 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Espoon Nuorisovaltuuston, Suomen Lukiolaisten Liiton ja Kokoomusnuorten puheenjohtajana.[3] Mykkänen oli Espoon kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 2001–2008, joista kaupunginhallituksessa vuosina 2005–2006.[4] Hän työskenteli europarlamentaarikko Alexander Stubbin avustajana vuosina 2004–2006.[4]

Mykkänen opiskeli taloustiedettä ja valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006[5], jonka jälkeen hän työskenteli Venäjällä Pietarissa Sampo Pankin palveluksessa vuosina 2006-2008.[6] Hän on myös työskennellyt BearingPoint Finlandin seniorikonsulttina vuosina 2008-2009 ja Suomen suurimpien yritysten muodostaman yhteenliittymän East officen ekonomistina vuosina 2009–2011.[7]

Mykkänen toimi elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen erityisavustajana vuosina 2011–2013.[4] Vuosina 2013–2015 Mykkänen toimi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtoryhmän jäsenenä sekä johtajana vastuualueenaan keskeiset vaikuttamishankkeet ja uudistuminen.[8]

Eduskuntaan Mykkänen valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä.[9] Vuonna 2017 hänet valittiin uudelleen Espoon kaupunginvaltuustoon, suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä.[10]

Mykkänen nousi ulkomaankauppa -ja kehitysministeriksi Sipilän hallitukseen Lenita Toivakan tilalle kesäkuussa 2016.[11] Mykkäsestä tuli sisäministeri helmikuussa 2018.[12]

Eduskuntavaaleissa 2019 Mykkänen sai 14 226 ääntä Uudenmaan vaalipiirissä ja tuli valituksi.[13] Hänet valittiin kesäkuussa 2019 Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[14]

Mykkänen ei haastanut Kokoomuksen nykyistä puheenjohtajaa Petteri Orpoa vuoden 2020 puoluekokouksessa.[15]

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Mykkänen valittiin eduskuntaan kolmannelle kaudelle 15 072 äänellä.[16]

Näkemyksiä muokkaa

Mykkänen on profiloitunut politiikassa talous-, ympäristö- ja energia-kysymyksissä sekä Venäjä-politiikassa.[17] Mykkänen on kertonut pyrkineensä muun muassa liikenteen ja energiatuotannon haittaverojen korottamiseen.[18] Hän on kannattanut hiilivoimasta luopumista.[19] Vuonna 2018 Mykkänen ilmaisi, että Suomen pitää ryhtyä entistä tehokkaammin houkuttelemaan ulkomailta työntekijöitä.[20] Sisäministerinä Mykkänen kannatti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden siirtämistä pois Suomesta.[21] Mykkänen kehotti vuoden 2021 lopussa hallitusta harkitsemaan aidan rakentamista Suomen itärajalle.[22] Huhtikuussa 2022 Mykkänen vaati Suomea irtautumaan välittömästi venäläisestä sähköstä, maakaasusta ja öljystä.[23] Maaliskuussa 2023 Mykkänen ehdotti, että hallitus siirtäisi valtion sijoitusyhtiön Solidiumin omistamat osakkeet suomalaisille korkeakouluille.[24]

Yksityiselämä muokkaa

Mykkänen kasvoi Espoon Tapiolassa. Hän kävi Tapiolan lukion ja opiskeli pitkänä kielenä venäjää.[25] Mykkänen on sotilasarvoltaan yliluutnantti.[7][26]

Kai Mykkäsen isä on entinen Yleisradion ohjelmajohtaja ja entinen kansanedustaja Jouni Mykkänen[27] ja äiti venäjän kielen tulkkina Suomen Moskovan-suurlähetystössä ja Yleisradiossa uransa tehnyt Maria Mykkänen (o.s. Sokolow). Kai Mykkäsen äidinpuoleisen isoäidin lapsuudenperhe pakeni vallankumousta Pietarista Suomeen.[25]

Mykkänen on naimisissa eläinlääkäri Anna Mykkäsen kanssa, ja parilla on kaksi lasta.[6]

Lähteet muokkaa

  1. Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 20.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
  2. Espoo, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 9.3.2024.
  3. hannu: Vaikuttajatarina: Sisäministeri Kai Mykkänen aloitti poliitikon uransa nuorisovaltuuston puheenjohtajana Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. 6.6.2019. Viitattu 28.3.2023.
  4. a b c Kai Mykkänen lokakuussa ministeri Häkämiehen erityisavustajaksi 6.9.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 14.12.2012.
  5. Kai Mykkänen www.eduskunta.fi. Viitattu 12.5.2017.
  6. a b Kuka ihmeen Kai Mykkänen? Tällainen on uuden ministerin tausta Aamulehti. 21.6.2016. Arkistoitu 18.11.2018. Viitattu 17.11.2018.
  7. a b Kai Mykkänen www.eduskunta.fi. Viitattu 28.3.2023.
  8. Lasse Laatunen EK:n työmarkkinajohtajaksi 14.12.2012. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 14.12.2012. [vanhentunut linkki]
  9. Vaalit 2015, Valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2015.
  10. Espoo - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu | Yle Vaalien tulospalvelu. Viitattu 28.3.2023.
  11. Yllätysministeri Mykkänen tunnetaan Venäjä-osaamisestaan www.iltalehti.fi. Viitattu 21.6.2016. fi-FI
  12. Ministerinimitykset valtioneuvostossa 12. helmikuuta 12.2.2018. Valtioneuvosto. Arkistoitu 13.2.2018. Viitattu 12.2.2018.
  13. https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/2/ehdokkaat/214?lang=fi-FI
  14. Helsingin Sanomat hs.fi.
  15. Uusi Suomi uusisuomi.fi.
  16. Eduskuntavaalit 2023: Uudenmaan vaalipiiri, valitut 5.4.2023. OIkeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  17. Ulla Janhonen: Ministeri Kai Mykkänen: Suomen energiariippuvuutta Venäjästä liioitellaan Seura.fi. 28.12.2016. Viitattu 28.3.2023.
  18. Sinivihreä maailmanparantaja ja Venäjän tuntija | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 28.3.2023.
  19. Lauantaivieras | Ministeri Kai Mykkänen on vihreä kokoomuslainen, joka vaatii perustuloa ja hiilivoimasta luopumista – ”Meidän pitää iskeä käpertymistä ja trumpismia vastaan” Helsingin Sanomat. 27.5.2017. Viitattu 28.3.2023.
  20. Suomeen työn perässä tuleville pitää saada luvat kuntoon päivässä ja EU:n ulkorajoille pystyttää keskuksia, vaatii sisäministeri Mykkänen Helsingin Sanomat. 17.11.2018.
  21. "Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitää pystyä siirtämään pois Suomesta" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.3.2023.
  22. Kai Mykkänen: Hallituksen harkittava aidan rakentamista Suomen itärajalle siirtolaiskriisin vuoksi www.iltalehti.fi. Viitattu 28.3.2023.
  23. Markus Mäki: Kai Mykkänen Ylellä: Suomen pitäisi irtautua heti Venäjän energiasta Verkkouutiset. 26.4.2022. Viitattu 28.3.2023.
  24. Korkeakoulut | Kokoomuksen Mykkänen siirtäisi kahdeksan miljardin osakesalkun valtiolta korkeakouluille Helsingin Sanomat. 14.3.2023. Viitattu 29.3.2023.
  25. a b Janhonen, Ulla: Ministeri Kai Mykkänen: Suomen energiariippuvuutta Venäjästä liioitellaan Seura.fi. 28.12.2016. Viitattu 26.8.2018.
  26. Satu Äijälä: Katso, kenellä ministereistä on korkein sotilasarvo – yhdellä unohtumaton muisto tykistön talvileiriltä Ilta-Sanomat. 11.7.2023. Viitattu 6.10.2023.
  27. Metelinen, Sami: Pääministeri­peliä Uudella­maalla Nykypäivä. 13.2.2015. Arkistoitu 10.5.2015. Viitattu 5.5.2015.

Aiheesta muualla muokkaa

Edeltäjä:
Maria Ohisalo
Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri
2023
Seuraaja:
Edeltäjä:
Paula Risikko
Suomen sisäasiainministeri
20182019
Seuraaja:
Maria Ohisalo