Suomen Lukiolaisten Liitto
Suomen Lukiolaisten Liitto, (lyh. Lukiolaiset, ruots. Finlands Gymnasistförbund, eng. The Union of Upper Secondary School Students in Finland),[4][5] on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen lukiolaisten etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö.[6]
| Suomen Lukiolaisten Liitto | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 13. huhtikuuta 1985 |
| Toimiala | Lukiolaisten etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö |
| Kotipaikka |
 Helsinki, Suomi |
| Jäsenmäärä | noin 50 000 (2018)[1] |
| Pääsihteeri | Matti Mannonen[2] |
| Puheenjohtaja | Ella Siltanen[3] |
| Liittohallitus |
|
| Jäsenlehti | Improbatur |
| Aiheesta muualla | |
| www.lukio.fi | |
SLL perustettiin vuonna 1985 koululaislakon yhteydessä Mikkelissä aktivoimaan opiskelijakuntatoimintaa sekä edistämään ja valvomaan lukiolaisten etuja.
Jäsenmaksutuottojen perusteella liitolla oli vuonna 2015 noin 50 000 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, mikä kattaa noin puolet kaikista Suomen lukiolaisista.[7][8]
Toiminta muokkaa
Suomen Lukiolaisten Liiton järjestön tehtävä on edistää opiskelijakuntatoimintaa, lukio-opiskelun edellytyksiä sekä ajaa lukiolaisten etuja kaikissa koulutus-, sosiaali- ja nuorisopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.[6] Liitto antaa kannanottoja ja lausuntoja, kirjoittaa mielipidekirjoituksia ja kouluttaa lukioiden opiskelijakuntia. Se on myös säännöllisesti kuultavana koulutuskysymysten asiantuntijana opetusministeriössä ja eduskunnassa. SLL:lla on edustus jokaisessa keskeisessä opetushallituksen ja opetusministeriön työryhmässä. Lisäksi liiton johto tapaa päättäjiä ja virkamiehiä sekä lobbaa lukiolaisten mielipiteitä.[9] Järjestö tekee yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa ja on jäsenenä lukuisissa sitoutumattomissa järjestöissä. SLL vaikuttaa kansainvälisesti opiskelija- ja koulutusasioissa sekä itsenäisesti että kattojärjestönsä OBESSU:n kautta.
Ylintä päätäntävaltaa SLL:ssä käyttää edustuksellinen liittokokous. Vuosittaiseen kokoukseen osallistuu noin 300 lukiolaista. Liittokokouksessa päätetään muun muassa tavoiteohjelmasta ja toimintasuunnitelmasta ja valitaan liittohallitus, joka johtaa järjestöä kokouksen päätösten mukaisesti. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kuudesta kymmeneen liittohallituksen jäsentä. Liittohallituksen puheenjohtaja on myös liiton puheenjohtaja, vuonna 2023 puheenjohtajana toimii Ella Siltanen.[10]
Suomen Lukiolaisten Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Töölönkatu 35 B.[11] Liitolla on puheenjohtajiston lisäksi noin kymmenen palkattua työntekijää.[10] Liiton piirijärjestöjen lukiolaistoimijat kiertävät Suomen lukioissa kertomassa liitosta ja tapaamassa opiskelijakuntia, opiskelijakuntien ohjaavia opettajia sekä rehtoreita.
SLL:llä on 11 piirijärjestöä, jotka ovat Helsingin Lukiolaiset, Hämeen lukiolaiset, Itä-Suomen lukiolaiset, Järvi-Suomen lukiolaiset, Kaakkois-Suomen lukiolaiset, Lapin lukiolaiset, Lounais-Suomen lukiolaiset, Pirkanmaan lukiolaiset, Pohjanmaan lukiolaiset, Pohjois-Suomen lukiolaiset ja Uudenmaan lukiolaiset.[12] Piirit toimivat yhteistyössä liiton toimiston sekä liittohallituksen kanssa. Piirejä johtavat piirihallitukset. Liitolla on myös yksi jäsenjärjestö, FIBS.[13] Piiri- ja jäsenjärjestöjä johtavat vuosittain valittavat puheenjohtajistot. Piiri- ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajistot muodostavat piiritoimikunnan, joka on puheenjohtajistojen vertaistukiryhmä sekä liiton toimielin.
Jäsenilleen liitto tarjoaa palveluja, kuten opiskelijakortin, lukiolaisten aikakausilehti Improbaturin sekä neuvontapalvelua kaikissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Lukiolaisten liitto valvoo opiskelijoiden etuja ja on ollut esimerkiksi mukana ajamassa ilmaista toista astetta. [14]
Liitto on yksi Talousguru-kilpailun sekä Studia-messujen järjestäjistä.
Puheenjohtajistot muokkaa
| Vuosi | Puheenjohtaja | 1. Varapuheenjohtaja | 2. Varapuheenjohtaja |
|---|---|---|---|
| 1985 | Päivikki Jäppinen | Juha Koponen | - |
| 1986 | Pasi Rinne | Virve Tavaila | - |
| 1987 | Petri Lahesmaa | Antti Vuolanne | - |
| 1988 | Petri Lahesmaa | Antti Vuolanne | - |
| 1989 | Ville Elonheimo | Kari Jääskeläinen | - |
| 1990 | Repe Harmanen | Petra Kosonen (30.4. saakka) | Jussi Lankinen |
| 1991 | Pasi Laitala | Ritva Korhola | Henri Korpi |
| 1992 | Henri Korpi | Antero Eerola | Oula Järvinen |
| 1993 | Oula Järvinen | Masi Lohisalo | Tero Meltti |
| 1994 | Antti Mäkinen | Jussi Kekkonen | Janne Valtonen |
| 1995 | Jussi Kekkonen | Henrik Söderman | Antti Lemberg |
| 1996 | Jussi Kekkonen | Henrik Söderman | Jarkko Sorvanto |
| 1997 | Jarkko Sorvanto | Laura Räty | Eija Kumpu |
| 1998 | Elinor Bradshaw | Timo Salmi | Nádor Tamás |
| 1999 | Kai Mykkänen | Johanna Lehtinen | Heikki Uusitalo |
| 2000 | Marja Koskela | Niilo Mustonen | Konsta Saarela |
| 2001 | Niilo Mustonen | Elina Laavi | Pauli Rautiainen |
| 2002 | Teemu Koivisto | Kai-Verneri Kaksonen | Mica Virtanen |
| 2003 | Heikki Siljamäki | Sanni Grahn-Laasonen | Noora Nykänen |
| 2004 | Petja Orre | Liisa Lähteenaho | Joonas Turunen |
| 2005 | Joonas Turunen | Lasse Leponiemi | Milla Halme |
| 2006 | Tiina Niemi | Olli Enlund | Aaro Kauppinen |
| 2007 | Antti Melander | Fatim Diarra | Mikko Hagelberg |
| 2008 | Niklas Huotari | Anni Kosunen | Jussi Mäkinen |
| 2009 | Ville Virtanen | Jyri Rasinmäki | Elina Uutela |
| 2010 | Teppo Säkkinen | Mikko Martikkala | Turkka Sinisalo |
| 2011 | Valtteri Aine | Risto Lahti | Janika Kallio |
| 2012 | Veera Svahn | Kristian Kyllönen | Emma-Stina Vehmanen |
| 2013 | Daniel Sazonov | Joel Kontiainen | Vihtori Suominen |
| 2014 | Otto Ahoniemi | Rami Laitila | Riikka Tähkävuori |
| 2015 | Tatu Koivisto | Henni Roini | Juuso Kurttila |
| 2016 | Elli Luukkainen | Auli Piiparinen | Matin Moradi |
| 2017 | Pietu Heiskanen | Niko Ylä-Poikelus | Venla Kinnunen |
| 2018 | Alvar Euro | Jesse Saapunki | Mikael Lehtonen |
| 2019 | Roosa Pajunen | Kia Katjos | Antti Kivi |
| 2020 | Adina Nivukoski | Emmi Söderholm | Juho Leskelä |
| 2021 | Emilia Uljas | Hugo Paananen | Tua Halen |
| 2022 | Lukas Virtala | Vilhelm Vähäsilta | Emmiina Kuisma |
| 2023 | Ella Siltanen | Patrik Wilska | Hugo Pylkkö |
Talous muokkaa
Rahoitus muokkaa
| Rahoituksen lähde | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[15] | 410 000 € | 395 000 € | 395 000 € | 395 000 € | 395 000 € | 380 000 € | 370 000 € | 340 000 € | 340 000 € | 335 000 € | 339 500 € |
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Mitä SLL tekee 6.1.2018. lukio.fi. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 6.1.2018.
- ↑ Matti Mannonen on Lukiolaisten uusi pääsihteeri 24.8.2021. Suomen Lukiolaisten Liitto. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ Ella Siltanen suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi lukio.fi. 6.11.2022. Viitattu 17.2.2023.
- ↑ Finlands Gymnasistförbund - Lukiolaiset Lukiolaiset. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 24.11.2017. (ruotsiksi)
- ↑ The Union of Upper Secondary School Students in Finland - Lukiolaiset Lukiolaiset. Viitattu 24.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Suomen Lukiolaisten Liitto: Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n säännöt (PDF) lukio.fi. Viitattu 20.11.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Liittokokousasiakirjat 2011 (PDF) (Liite 4 (Tilinpäätös 2010), sivu 36) dropbox.com. Viitattu 3.4.2014.
- ↑ Liity joukkoon! (Mitä maksaa?) Internet Archive. 8.9.2010. Suomen lukiolaisten liitto. Arkistoitu 8.9.2010. Viitattu 3.4.2014.
- ↑ Vaikuttaminen Lukio.fi. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ a b Suomen Lukiolaisten Liiton työntekijät lukio.fi. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Yhteystiedot - Lukiolaiset Lukiolaiset. Viitattu 24.11.2017.
- ↑ Piirit lukio.fi. Viitattu 10.01.2020.
- ↑ Piirit Suomen Lukiolaisten Liitto. Arkistoitu 31.10.2011. Viitattu 20.11.2011.
- ↑ Lukiolaisten Liitto Lukio. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Nuorisojärjestöt Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 7.12.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen Lukiolaisten Liiton kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ella Siltanen Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaksi Lukio. 6.11.2022. Viitattu 11.11.2022.