Pauli Rautiainen

suomalainen oikeustieteilijä

Pauli Rautiainen (s. 1981) on suomalainen valtiosääntöasiantuntija ja tutkija. Hänet valittiin joulukuussa 2020 Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajaksi[1]. Aiemmin hän on toiminut Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorina (2016, 2019-2020) johtamisen ja talouden tiedekunnassa ja kunta-alan lahjoittamana oikeustieteen professorina Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella (2017-2018). Hänelle on myönnetty valtiosääntöoikeuden dosentin arvo Turun yliopistossa ja hyvinvointioikeuden dosentin arvo Itä-Suomen yliopistossa.[2][3]

Rautiainen on tutkinut valtiosääntöoikeuden yleisiä kysymyksiä, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, yhdenvertaisuus- ja syrjintäjuridiikkaa, ihmisoikeuspolitiikan seurantaan käytettäviä indikaattoreita, opetus- ja kulttuuritoimen lainsäädäntöä, oikeuden ja politiikan suhdetta, hallintokokeiluihin liittyvää lainsäädäntöä, oikeutta yhteiskunnallisena ilmiönä sekä suomalaista taidepolitiikkaa ja valtion taiteilijatukea.[2][3][4]

Rautiainen on väitellyt hallintotieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2012 valtiosääntöoikeudellisella väitöskirjalla kuvataiteilijan oikeusasemasta. Hän on opiskellut oikeustieteiden lisäksi muun muassa historiatieteitä, kasvatustiedettä, kulttuurintutkimusta, sosiaalitieteitä ja taiteiden tutkimusta valmistuen Helsingin yliopistosta ensin filosofian maisteriksi (teatteritiede) ja sitten valtiotieteiden maisteriksi (sosiaalipolitiikka / kriminologia). Hän on suorittanut lisäksi Helsingin yliopistossa aineenopettajan pedagogiset opinnot sekä opetushallinnon tutkinnon.[2][3]

Rautiainen on toiminut myös taidepolitiikan ja -hallinnon opettajana Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Taideyliopistossa[2] sekä tutkijana Taideyliopiston ArtsEqual-hankkeessa[5], Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia harvaan asutulla maaseudulla tarkastellessa tutkimushankkeessa, taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikössä (vuosina 2006-2009) ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa (vuonna 2015).[2]

Rautiainen toimi Eurooppanuorten pääsihteerinä vuosina 2004–2005. Hän on toimittanut tämän jälkeen yhdessä kirjailija Ville Hytösen kanssa eurooppalaisuutta analysoivia esseekokoelmia[6] ja kirjoittanut lehti- ja verkkoartikkeleita, joissa pohditaan Euroopan kehitystä[7]. Vuonna 2012 hän oli perustamassa Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seuraa, jonka puheenjohtajana hän on myös toiminut.[8] Hän on ollut Kulttuuria kaikille -palvelua ylläpitävän Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n puheenjohtaja[9] sekä Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran Perustuslakiblogin vastaava toimittaja[10].

Pauli Rautiaisen veli on kuvataiteilija Taneli Rautiainen.

JulkaisujaMuokkaa

  • Hoikka, Mikko, Neuvonen, Riku & Rautiainen, Pauli (2016): Viestintämarkkinaoikeus. Kauppakamari: Helsinki.
  • Neuvonen, Riku & Rautiainen, Pauli (2013): Perusoikeuskonkurrenssi Suomen perusoikeusjärjestelmässä. Lakimies 6/2013.
  • Rautiainen, Pauli & Hyvärinen, Anna (2013): Näkökulmia demokratian tulevaisuuteen. Artikkeli teoksessa Uusi ja vanha demokratia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta: Helsinki.
  • Rautiainen, Pauli (2013): Perusoikeuden heikennyskielto. Oikeus 3/2013.
  • Rautiainen, Pauli (2012): Kuvataiteilijan oikeudellinen asema. Ammattimaista taiteellista toimintaa rajoittava ja edistävä oikeussääntely. Tampere University Press: Tampere. Väitöskirja.
  • Rautiainen, Pauli (2011): Moninaisuudessaan yhtenäinen Eurooppa: konsensusperiaate ja valtion harkintamarginaalioppi. Lakimies 6/2011.
  • Rautiainen, Pauli (2011): Taiteellinen alibi: ilmaisurikoksen taiteellinen luonne sen rangaistavuuden poistavana tekijänä. Oikeus 2/2011.
  • Rautiainen, Pauli (2010): Suomen taidepolitiikka ja perusoikeusargumentaatio. Synteesi 3/2010.
  • Rautiainen, Pauli (2010): Taiteen vapaus Euroopassa. Niin & Näin 2/2010.
  • Hoikka, Mikko & Rautiainen, Pauli (2009): Neitsythuorakirkko ja taiteilijan ilmaisuvapaus. Lyhyempi kirjoitus. Defensor Legis 4/2009.
  • Rautiainen, Pauli (2008): Suomalainen taiteilijatuki. Valtion suora ja välillinen taiteilijatuki taidetoimikuntien perustamisesta tähän päivään. Taiteen keskustoimikunta: Helsinki.
  • Rautiainen, Pauli (2007): Taiteen vapaus perusoikeutena. Taiteen keskustoimikunta: Helsinki.

LähteetMuokkaa

  1. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajaksi on valittu apulaisprofessori Pauli Rautiainen Kalevi Sorsa -säätiö. 17.12.2020. Viitattu 17.12.2020.
  2. a b c d e Rautiainen Pauli www.uta.fi. 25.12.2018. Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu. Viitattu 29.9.2019.
  3. a b c Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopiston kunta-alan lahjoitusprofessuuriin Itä-Suomen yliopisto. 14.7.2016. Viitattu 29.9.2019.
  4. Artsequal - ArtsEqualin tutkijaesittelyssä Pauli Rautiainen - Lue sisältö www.artsequal.fi. Viitattu 3.10.2019.
  5. Artsequal - ArtsEqualin tutkijaesittelyssä Pauli Rautiainen - Lue sisältö www.artsequal.fi. Viitattu 3.10.2019.
  6. Päivän mietelause | Outi Nyytäjän essee teoksessa Uusi Atlantis: Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista areena.yle.fi. Viitattu 4.10.2019.
  7. Pauli Rautiainen Alusta! 18.7.2014: Eurokriisin korjaustoimet loivat ihmisoikeuskriisin Eurooppaan Maailma.net. Viitattu 4.10.2019.
  8. Teatterin tiedotuskeskus TINFO | TINFO-tiedote 23 / 7.6.2012 www.tinfo.fi. Viitattu 4.10.2019.
  9. Kulttuuria kaikille - Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry www.kulttuuriakaikille.info. Viitattu 3.10.2019.
  10. Blogin toimitus: Viestikapula vaihtuu: Pauli Rautiainen perustuslakiblogin päätoimittajaksi Perustuslakiblogi. 3.12.2019. Viitattu 3.12.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa