Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto (ISY[1], engl. University of Eastern Finland, lyhenne UEF[2]) on Joensuussa ja Kuopiossa toimiva yliopisto.[3]
| Itä-Suomen yliopisto | |
|---|---|
 Joensuun kampuksen päärakennus, Carelia-sali. |
|
|
engl. University of Eastern Finland
|
|
| Perustettu | 2010 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori |
Jukka Mönkkönen (julkisoik.) Tapio Määttä (akat.) |
| Dekaani | Janne Pietarinen, Jukka Jurvelin, Jussi Pihlajamäki ja Sari Rissanen |
| Henkilökunta | 2 500 |
| Opiskelijoita | 15 500 |
| Sijainti | Itä-Suomi, Suomi |
| Kampus | Joensuu ja Kuopio |
| Sivusto | www.uef.fi |
Yliopisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010, kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät. Yliopistossa on noin 15 500 opiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Opetusta tarjotaan 13 koulutusalalla ja noin sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa.[4][3][5][6]
Tiedekunnat ja kampuksetMuokkaa
Itä-Suomen yliopistossa on neljä tiedekuntaa:[7]
- Filosofinen tiedekunta (Joensuu)
- Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta (Joensuu, Kuopio)
- Terveystieteiden tiedekunta (Kuopio)
- Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta (Joensuu, Kuopio)
Tiedekunnista erillisiä yliopisto-organisaation osia ovat apteekki, kielikeskus ja kirjasto sekä Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.[7]
Itä-Suomen yliopiston kampukset ovat Joensuussa ja Kuopiossa.
Hallinto ja organisaatioMuokkaa
Itä-Suomen yliopisto on julkisoikeudellinen laitos, jonka hallinnosta vastaavat hallitus, rehtorit, yliopistokollegio, tiedekuntaneuvostot ja dekaanit.
Käytännön hallintotehtäviä hoitavat yliopistopalvelut.
HallitusMuokkaa
Hallitus päättää yliopiston toiminnan keskeisistä tavoitteista ja strategiasta. Hallitus valitsee myös yliopiston rehtorit.
Itä-Suomen yliopiston hallituksessa on 10 jäsentä, joista neljä yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Nykyisen hallituksen toimikausi on 1.1.2018–31.12.2021.
Yliopiston sisäiset jäsenet:
- Professori Jukka Pelkonen
- Yliopistonlehtori Erkki Pesonen
- Opiskelija Juho Pulkka
- Tietoasiantuntija Tomi Rosti
- Opiskelija Olli Siirola
- Professori Matti Tolvanen
Ulkopuoliset jäsenet:
- Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen (hallituksen puheenjohtaja)
- Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander (hallituksen varapuheenjohtaja)
- Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen
- Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen
RehtoritMuokkaa
Itä-Suomen yliopistossa on kaksi rehtoria: rehtori Jukka Mönkkönen (2015–2019, 2020–2024)[8] ja akateeminen rehtori Tapio Määttä (1.1.2020–).[9][10] Rehtori hoitaa uuden yliopistolain tarkoittamia rehtorin tehtäviä. Akateeminen rehtori vastaa opetukseen, tutkimukseen, tutkimusrahoitukseen ja kansainvälisiin asioihin liittyvistä tehtävistä. Rehtorien toimikausi on viisi vuotta.
YliopistokollegioMuokkaa
Yliopistokollegio on yliopistoyhteisöstä muodostuva toimielin, johon kuuluu 24 jäsentä. Sen tärkeimpänä tehtävänä on päättää hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta. Se valitsee myös hallituksen niin sanotut ulkopuoliset jäsenet, vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja rehtoreille. [11]
Opetus ja tutkimusMuokkaa
Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen monialaisimmista yliopistoista. Opetusta tarjotaan 13 koulutusalalla ja noin sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Yliopistoon valitaan vuosittain noin 3 000 uutta opiskelijaa.[6][3]
Vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentajana Itä-Suomen yliopisto hakee ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin monitieteisen tutkimuksen ja työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen avulla. Tieteidenvälisiä ratkaisuja -strategiassaan yliopisto on määritellyt neljä tutkimuksen profiilialuetta, jotka ovat
- Ikääntyminen, elintavat ja terveys
- Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa
- Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat
- Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys
Kunkin profiilialueen ydin muodostuu tutkimuksen fokusalueista, joiden vahva osaaminen ja vahvistettavan osaamisen tarpeet on tunnistettu.[12]
Kansainvälinen toimintaMuokkaa
Yliopistolla on yhteistyösopimuksia johtavien yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa eri puolilla maailmaa. Strategisia yhteistyöalueita ovat erityisesti Eurooppa ja Pohjois-Amerikka sekä nousevat taloudet, erityisesti Kiina ja Venäjä.
Yliopistolla on Nanjingin yliopiston kanssa yhteinen ympäristötutkimuskeskus, The Sino-Finnish Environmental Research Centre (SFERC). Se keskittyy ympäristötieteiden tutkimukseen. SFERC on ensimmäinen suomalaisten yliopistojen Kiinaan perustama etäkampus.[13]
Kansainväliset vertailutMuokkaa
Itä-Suomen yliopisto on toimintansa käynnistymisestä alkaen päässyt vuosittain mukaan useille ranking-listoille, joilla noteerataan maailman parhaat yliopistot. Vuosina 2018–2019 Itä-Suomen yliopisto oli maailman 400–500 parhaan joukossa Academic Rankings of World Universities -, Times Higher Education World University Rankings - ja QS World University Rankings -listoilla.
Tieteenalakohtaisessa vertailussa Itä-Suomen yliopisto on sijoittunut useilla aloilla maailman parhaiden yliopistojen joukkoon. Yliopisto on listattu maailman parhaisiin myös alle 50 vuotta toimineiden yliopistojen vertailuissa.[14]
LaatutyöMuokkaa
Laatutyö ja kestävä kehitys ovat osa yliopiston jokapäiväistä toimintaa.
Itä-Suomen yliopisto läpäisi auditoinnin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) arviointijaoston kokouksessa 21.4.2017 ja yliopisto sai laatuleiman, joka on voimassa seuraavat kuusi vuotta. Yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia.[15]
HistoriaMuokkaa
Yliopistot Joensuussa ja KuopiossaMuokkaa
Itä-Suomen yliopiston perustamisesta keskusteltiin jo 1950-luvun puolivälissä. Aikeena oli perustaa yliopisto Lappeenrantaan, mutta lopulta sinne perustettiin teknillisiin tieteisiin keskittynyt Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. Joensuuhun, jossa vuodesta 1953 oli toiminut vuonna 1880 perustettu Sortavalan seminaari, päätettiin perustaa humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloilla toimiva Joensuun korkeakoulu, Kuopioon lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen keskittynyt Kuopion korkeakoulu. Lait Joensuun ja Kuopion korkeakoulujen perustamisesta vahvistettiin vuonna 1966, ja Joensuun korkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1969. Kuopion korkeakoulu perustettiin 1972, ja samana vuonna Kuopion keskussairaalasta tuli Kuopion yliopistollinen sairaala. Vuonna 1984 korkeakoulujen nimet muutettiin Joensuun yliopistoksi ja Kuopion yliopistoksi.[16][17]
Uusi Itä-Suomen yliopistoMuokkaa
Itä-Suomen yliopiston valmistelu käynnistyi helmikuussa 2007, kun professori Reijo Vihkon johtama työryhmä luovutti opetusministeri Antti Kalliomäelle ehdotuksensa Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteistyön tiivistämiseksi. Alkuperäisenä tavoitteena oli yliopistojen muodostama liitto, mutta sittemmin tavoitteeksi otettiin yhdistyminen, jonka myötä entiset yliopistot lakkautettaisiin.[18] Valmistelun alkuvaiheessa käytetty nimi "Itä-Suomen liittoyliopisto" tarkentui syksyllä 2007 Itä-Suomen yliopistoksi.[19]
Itä-Suomen yliopiston suunnitteluhanketta rahoitettiin yhtenä opetusministeriön korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen kärkihankkeista. Rahoituksella käynnistettiin muun muassa yhteisiä uusia tutkimushankkeita. Helmikuussa 2008 varmistui tutkinnonanto-oikeus kauppatieteessä[20] ja maaliskuussa 2009 vahvistui hammaslääkärikoulutuksen saaminen uuteen yliopistoon.[21]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Lyhenneluettelo: I Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.3.2016.
- ↑ Lyhenneluettelo: U Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.3.2016.
- ↑ a b c Esittely | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ uef » UEF strategia.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Itä-Suomen yliopiston historiaa | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ a b Koulutustarjonta Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 15.10.2014.
- ↑ a b Itä-Suomen yliopiston organisaatio Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 15.4.2014.
- ↑ Markku Malinen: Jukka Mönkkönen jatkaa Itä-Suomen yliopiston rehtorina – hänen työparinsa eli akateemisen rehtorin haku alkaa kesäkuussa 21.5.2019. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Marja-Liisa Kämppi: Tapio Määtästä yliopiston akateeminen rehtori 1.10.2019. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Rehtorit ja johtoryhmä Itä-Suomen yliopisto, uef.fi. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Hallinto ja organisaatio Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 16.6.2011.
- ↑ Avoin tiede ja innovaatioekosysteemit vahvistavat yliopiston vaikuttavuutta - Uutiset | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Kansainväliset verkostot ja kumppanuudet | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Kansainväliset vertailut | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Laatu | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Historiaa Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 13.12.2012.
- ↑ LTKY:n historia LTKY. Viitattu 13.12.2012.
- ↑ Prof. Juhani Laurinkari: Konsortio ja liittoyliopisto – henkilöstöä unohtamatta: Itä-Suomi – kierroksella ohi. Acatiimi, 2007, nro 6. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.10.2007.
- ↑ Hallintojohtaja Päivi Nergin haastattelu Radio Kantti. Viitattu 13.8.2007.
- ↑ Manninen, Kari & Patrakka, Jukka & Vuorio, Kaija: "Kauppatiede ohitti hampaan", Pääkirjoitus: "Kauppatiede jää, hammas hävittiin", "Rossi raivostui Uusituvalle", "Hammaslääkärikoulutusta lisätään nykyisissä yksiköissä", "Kauppatiede vei koko potin" ja "Hammasta ajanut Katainen yllättyi". Savon Sanomat, 16.2.2008, 101. vsk, nro 46, s. 1, 2, 8-9.
- ↑ Hammaslääkärikoulutus käynnistyy Kuopiossa 24.3.2009. Kuopion yliopisto. Viitattu 15.4.2009.
