Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee Espoon kaupunginosaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Tapiola (ruots. Hagalund) on kaupunginosa Espoon kaakkoisosassa. Tapiola on Suur-Tapiolan keskus ja yksi suurimmista Espoon aluekeskuksista. Tapiola on Espoon merkittävin kulttuurin, tieteen ja liike-elämän keskittymä.

Tapiola
Hagalund
Espoon Tapiola kesällä.jpg
Kaupungin kartta, jossa Tapiola korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Tapiola korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Tapiola
Kaupunginosa nro 12[1]
Pinta-ala 3,5 km² [2]
Väkiluku 21 390 [3] (31.12.2016)
Osa-alueet Itäkartano, Länsikorkee, Otsolahti, Tapiolan keskus
Postinumerot 02100, 02120, 02110
Lähialueet Haukilahti, Niittykumpu, Otaniemi, Pohjois-Tapiola, Westend

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Pääartikkeli: Tapiolan syntyvaiheet
 
Ilmakuva Tapiolasta vuodelta 1965.
 
Tapiolan liikekeskustaa joulukuussa 2004. Nykyinen Stockmann toimii kokonaan uusissa tiloissa, ja Sokoksen tilalla toimii osa kauppakeskus Ainoasta.

Tapiolan rakennutti pääosin Asuntosäätiö 1950- ja 1960-luvulla puutarhakaupungiksi. Alueen alkuperäisen asemakaavan laati Otto-Iivari Meurman. Myöhemmin Asuntosäätiö teetti asemakaavaan huomattavia muutoksia ja antoi suunnittelun arkkitehtiryhmälle, jota johti Aarne Ervi. Kukin ryhmän jäsen suunnitteli alueen osan ja sen rakennukset. 1960-luvun puoliväliin mennessä rakennettiin moderni puutarhakaupunki, joka nosti suomalaisen kaupunkisuunnittelun maailmanmaineeseen.lähde?

Tapiola sai nimensä Asuntosäätiön järjestämässä nimikilpailussa. Ruotsinkielinen nimi Hagalund johtuu Hagalundin kartanosta, jonka maihin nykyisen Tapiolan aluekin aikaisemmin kuului, joskin kartanon päärakennus sijaitsee nykyisen Otaniemen alueella, jonka Kehä I erottaa Tapiolasta. Alkuperäisen Tapiolan pohjoisin osa on myöhemmin erotettu omaksi kaupunginosakseen, jonka nimi on Pohjois-Tapiola.

Tapiola on Espoon kulttuurinen keskus, sillä Espoon kulttuurikeskus (jossa muun muassa Tapiola Sinfonietta toimii), Espoon kaupunginmuseo (WeeGee-talossa) sekä Espoon Kaupunginteatteri sijaitsevat Tapiolassa. Kulttuurikeskuksen yhteydessä toimii Tapiolan kirjasto.

Museovirasto määritteli inventoinnissaan vuonna 2009 Tapiolan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[4] Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Tapiolan vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 1990. Tapiola on myös yksi ympäristöministeriön vuonna 1994 valitsemasta Suomen 27 kansallismaisemasta.lähde?

TulevaisuusMuokkaa

 
LähiTapiola toimistorakennus

Tapiolan liikekeskustaa on myöhemmin huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan. Liikekeskuksen kehittäminen jatkuu edelleen.lähde? Uutta tilaa toimistoille, kulttuurille ja palveluille saadaan, kun pysäköinti ja huolto siirretään maan alle 3 000 auton pysäköintilaitokseen. Myös kaupunginteatteri siirtyy uusiin tiloihin liikekeskustan tuntumaan. Uudistus liittyy Länsimetroon, jonka 2017 käyttöön otettu Tapiolan metroasema sijaitsee kalliopysäköintiluolan alapuolella.

Myös Tapiolan asuntokantaa ja ympäristöä korjausrakennetaan. Tärkeimpinä peruskorjaamishankkeina ovat Mäntyviidan julkisen kaupunkitilan ilmeen parantaminen ja nykyisen asuntokannan peruskorjaaminen.lähde?

PalvelutMuokkaa

Tapiolan keskustassa on monipuolinen palveluvalikoima. Tapiolassa on kaksi kauppakeskusta (vuonna 1968 avattu Heikintori ja vuonna 2013 avattu Ainoa) sekä Stockmannin Tapiolan tavaratalo. Tapiolassa on myös ruokakauppoja (K-Supermarket, Food Market Herkku), kirjakauppa (Akateeminen), Alko, posti, pankkien konttoreita, Forex, pesuloita, urheiluliikkeitä, valokuvausliikkeitä, parturi-kampaamoja sekä muita pienehköjä kauppaliikkeitä.

Julkisia palveluita alueella ovat muiden muassa Tapiolan terveyskeskus, kirjasto, Kela ja maistraatti.

OppilaitoksetMuokkaa

Tapiolassa toimii kolme suomenkielistä peruskoulua, joista Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulut ovat alakouluja ja Tapiolan koulu on yläkoulu. Alueella on myös ruotsinkielinen alakoulu Vindängens skola. Lisäksi Tapiolassa toimii kolme lukiota: Tapiolan lukio, Etelä-Tapiolan lukio ja Espoon aikuislukio. Aivan Tapiolan naapurissa Otaniemessä toimii Aalto-yliopiston insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut.

LiikuntapalvelutMuokkaa

Tapiolan keskustassa sijaitsevat Tapiolan uimahalli sekä keilahalli. Keskustan tuntumassa on lisäksi Tapiolan tennispuisto. Tuulimäen väestönsuojassa voi harrastaa painia, judoa, ammuntaa (ilma-aseet ja jousi), pöytätennistä, telinevoimistelua ja miekkailua. Väestönsuojassa on myös skeittihalli ja kuntosalin yhteydessä on nyrkkeilykehä. Läntisessä Tapiolassa sijaitsee Tapiolan urheilupuisto, jossa on muun muassa jääkiekkoseura Espoo Unitedin kotihalli Espoo Metro Areena sekä palloilu- ja kuntoilukeskus Esport Center.

RakennuksetMuokkaa

 
Espoon kulttuurikeskus, edustalla Tapiolan keskusallas.
 
Viljo Revellin ns. taskumattitaloja.

Tapiolan keskustan keskusallas ympäristöineen on suurelta osin Aarne Ervin suunnittelemaa. Ervin käsialaa ovat 1960-luvun aikana valmistuneet Tapiolan uimahalli ulkoaltaineen, Heikintori, Tapiolan keskustorni ja sen viereinen Tapiontorin ostoskeskus, sekä vuonna 1974 valmistunut Tapiola Garden -hotelli.[5]

Tapiolaan valmistui eniten asuntoja 1950- ja 1960-luvuilla. Alueen asunnot ovat enimmäkseen asuinkerrostaloja.[6] Puistokaupunkina maineensa luoneesta Tapiolasta löytyy myös useita viheralueita, kuten Tapiolan keskuksesta pohjoiseen sijaitseva Silkkiniitty, laaja ruohokenttä, joka ulottuu Pohjois-Tapiolaan asti. Keskustan itäpuolella Otsolahden pienalueella on myös viheralueita sekä venesatama.

Itäkartanon alue Tapiolan keskuksesta itään on kuuluisa 1950-luvulla rakennetuista kerrostaloistaan, joihin arkkitehdit ympäri maailman käyvät tutustumassa.lähde? Itäkartanon osakeskus toimi koko Tapiolan keskuksena ennen nykyisen keskusalueen rakentamista. Tästä muistona alueen pääkadun Mäntyviidan varrella on edelleenkin muun muassa elokuvateatteri Kino Tapiola ja liikehuoneistoja. Alue kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alueen korkein ja vanhin talo on 11-kerroksinen, valkoinen Mäntytorni. Liikekeskustan itäpuolella sijaitsee myös vuonna 1965 valmistunut Tapiolan kirkko.

Tapiolan keskustan länsipuolella sijaitsee Länsikorkee, joka voidaan edelleen jakaa Hakalehdon ja Jousenkaaren pienalueisiin. Hakalehdon alueella on 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja ja matalia atriumtaloja. Jousenkaaressa sijaitsevat muun muassa Viljo Revellin suunnittelemat, vuodesta 1959 vuoteen 1961 valmistuneet taskumattitalot. Jousenkaaressa on myös matalampia asuintaloja sekä pieni Oravannahkatorin ostoskeskus.

Tapiolassa sijaitsevat muun muassa Metsä Groupin sekä LähiTapiolan pääkonttorit. Etelä-Tapiolaan Länsiväylän varrelle valmistui syksyllä 2005 Euroopan korkein puurakenteinen toimistorakennus, Modular-officeksi nimetyn rakennuksen ensimmäisenä käyttäjänä toimi Finnforest vuoden 2012 loppupuolelle, jolloin Sito-yhtiöt Oy siirtyi käyttäjäksi.lähde?

LiikenneMuokkaa

Tapiolan liikennettä palvelevat pääosin Kehä I, Länsiväylä sekä lukuisat pienemmät pääkadut itse Tapiolassa.

Tapiola sijaitsee marraskuussa 2017 valmistuneen Länsimetron varrella. Tapiolan metroasema palvelee Tapiolan keskustaa ja Urheilupuiston metroasema läntistä Tapiolaa. Aiemmat Espoon suorat Länsiväylää kulkevat seutulinjat korvautuivat eri puolille Espoota päättyvillä liityntälinjoilla. Samalla myös Tapiolan keskustan läpi kulkevia kevyen liikenteen väyliä parannetaan uusilla pyöräily- ja kävelyteillä.

KuviaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2016/2017 (PDF) (Sivu 2) Espoon Kaupunki. Viitattu 20.12.2017.
  4. Tapiola Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Espoo.fi, Asianro 161 / 503 / 2002, Suunnittelualue ja nykytilanne
  6. Tapiolan asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 1.2.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa