Pohjois-Tapiola
Pohjois-Tapiola (ruots. Norra Hagalund) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee Tapiolan pohjoispuolella. Pohjois-Tapiolan itäpuolella sijaitsee Otaniemi, pohjoisessa Laajalahti ja lännessä Mankkaa.
| Pohjois-Tapiola | |
|---|---|
| Norra Hagalund | |
 Kaupungin kartta, jossa Pohjois-Tapiola korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Tapiola |
| Kaupunginosa nro | 16[1] |
| Pinta-ala | 2,2 km² [2] |
| Väkiluku | 7 029[3] (31.12.2023) |
| Postinumero(t) | 02130 |
| Lähialueet | Tapiola, Laajalahti, Mankkaa, Niittykumpu, Otaniemi |
Pohjois-Tapiolan keskus on Louhentiellä sijaitseva Louhentori. Tätä suurempi ostoskeskus on Pohjantori Kalevalantien ja Pohjantien kulmassa. Pohjois-Tapiolaa rajaa etelässä Kalevalantie, jonka eteläpuolelta vielä Tuohimäki urheilupuiston reunalla kuuluu alueeseen. Lännessä aluetta rajaa Koivumankkaan-Mankkaanlaaksontiet ja niistä erkaneva Turveradantie, joka johtaa Sinimäen-Turvesuontielle. Pohjoinen rajalinja kulkee suunnilleen Kyyrölänkujan linjaa.[4]
Nimi
muokkaaPohjois-Tapiola on saanut nimensä viereisen Tapiolan kaupunginosan mukaan, jonka pohjoinen osa Pohjois-Tapiola on. Pohjois-Tapiola vahvistettiin itsenäisen kaupunginosan nimeksi vuonna 1976.[5]
Historia
muokkaaPohjois-Tapiolan itärajan muodostava Kehä I:n osuus Länsiväylältä Leppävaaraan rakennettiin 1960-luvulla yleiseksi tieksi.[6]
1960-luvulla rakennetut kerrostalovaltaiset alueet Pohjantorin ympärillä (Ukonvaaja ym), Keijumäki ja Sepontien ympäristö liittyvät historialtaan alkuperäiseen Tapiolaan, ja ne on rakennuttanut Asuntosäätiö. Keijumäen pohjoispuolinen omakotitaloalue Valkjärventiestä Kyyrölänkujalle on Etelä-Laajalahtea.[4]
Tämän alueen historiallinen tausta on sama kuin Laajalahden. Valkjärventien pohjoispuolinen Laakakiven alue on tiiviisti rakennettua pientaloaluetta. Tämän pohjoispuolisella Pyhäristi-nimisellä alueella sijaitsee suurempi yhtenäinen metsä, jota Laajalahteen menevä ajorata ja bussilinja kiertävät.
Visamäki on 1980-luvulla rakennettu alue Pohjois-Tapiolan länsiosassa, jonne kulkuyhteydet ovat Koivuviidantien (Mankkaan puolelta Vanhan Mankkaantien) kautta. Aiemmin (nimistön mukaisesti) Visamäkeä ja Koivumankkaatakin pidettiin Mankkaaseen kuuluvana. Lukuun ottamatta Visamäen kerrostaloja Pohjois-Tapiolan länsiosa on pientaloaluetta.
Pohjois-Tapiolan itäosassa on paljon Otaniemen ympärille laajentunutta tietotekniikkateollisuutta, kuten Kehä I:n varrella sijaitsevassa toimistokiinteistö Spektrissä toimivat yritykset. Keijumäen ja Kalevalantien välissä Louhentien itäpuolella on asukaspuisto ja laaja ruohokenttä, joka on joskus ollut yhteydessä Silkkiniittyyn ja ulottunut Tapiolan keskukseen asti, mutta nykyään niityt erottaa Kalevalantie, jossa on alikulkutunneli ja sen jälkeen pieni metsäkaistale ennen silkkiniittyä. Pohjois-Tapiolassa sijaitsee Sepon koulu (alakoulu), joka toimii tällä hetkellä entisissä Pohjois-Tapiolan koulun (yläkoulu) tiloissa. Puretun Sepon koulun rakennuksen tilalle rakennetaan uusi sekä ala- että yläkoulun käsittävä Pohjois-Tapiolan yhtenäiskoulu, joka valmistuu vuonna 2022. Pohjois-Tapiolan, Laajalahden ja Mankkaan välisellä entisen kaatopaikan alueella sijaitsee Tapiola Golf -niminen golfkenttä.
Pohjois-Tapiolan asunnoista suurin osa on rakennettu 1960- ja 1990-lukujen välillä. Alueen asunnot ovat jakautuneet melko tasaisesti eri talotyyppien välille, yleisimmän tyypin ollessa asuinkerrostalot.[7]
Väestö
muokkaaYLE:n tulokoneen mukaan vuoden 2013 verotietojen perusteella Pohjois-Tapiolassa asuu Suomen korkeimmin koulutettu väestö. Tutkijakoulutuksen on suorittanut 5.6% väestöstä.[8]
Väkiluvun kehitys
muokkaaLiikenneyhteydet
muokkaaLänsimetron aloitettua liikennöinnin Pohjois-Tapiolan liikenneyhteydet muuttuivat (tilanne tammikuu 2019):
- 111 Otaniemestä Pohjois-Tapiolan kautta Tapiolaan, Haukilahteen, Matinkylään ja päättyy Hyljelahteen[10]
- 113 Tapiolasta Pohjois-Tapiolan läpi pohjoiseen Laajalahteen ja Leppävaaraan.[11]
Kehä I:tä pitkin kulkevat bussit kuten runkolinja 550 palvelevat myös Pohjois-Tapiolan itäreunan asukkaita.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b Espoon kartta, opaskartta, kaupungin osat http://kartat.espoo.fi/
- ↑ Ukskoski, Laura: Pohjois-Tapiolan nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Maatilojen Espoo, s. 23. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Pohjois-Tapiolan asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 1.2.2015.
- ↑ YLE: Tulokone 2013 lokakuu 2014. Yleisradion uutistoimitus. Viitattu 1.11.2014.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Reittiopas linja 111 reittiopas.hsl.fi. Viitattu 20.1.2019.
- ↑ Reittiopas 113 reittiopas.hsl.fi. Viitattu 20.1.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa- Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio (Arkistoitu – Internet Archive)
- Toimistopalvelukeskus Spektri
- Laajalahti ry
- Tapiolan Kilta
- Tapiola Golf