1950-luku
1950-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1950 ja päättyi 31. joulukuuta 1959. Vuosikymmen oli 1900-luvun kuudes vuosikymmen.
Tapahtui vuosikymmenen aikanaMuokkaa
- 1950: Ensimmäiset Formula 1 -ajot ajettiin Englannin Silverstonessa 13. toukokuuta.[1][2]
- 1952: Helsingin olympialaiset pidettiin.
- 1952: Elisabet II nousi valtaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa isänsä, kuningas Yrjö VI:n, kuoleman jälkeen.
- 1952: Suomi maksoi viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliitolle.
- 1955: Suomi liittyi Yhdistyneiden kansakuntien ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
- 1956: Suomen presidentiksi tuli Urho Kekkonen.
- 1957: Aasialainen influenssa levisi useisiin maihin aiheuttaen pandemian.
TekniikkaMuokkaa
- 1951: Ferranti Mark 1 ja UNIVAC I, ensimmäiset kaupalliset yleiskäyttöiset elektroniset tietokoneet.
- 1952: De Havilland Comet aloitti matkustajaliikenteen ensimmäisenä kaupallisena suihkumatkustajalentokoneena.
- 1952: ORDVAC saadaan valmiiksi
- 1952: Yhdysvallat räjäytti ensimmäisen vetypommin Enewetakin atollilla.
- 1953: Charles Townes rakensi ensimmäisen maserin.
- 1955: Citroën DS esitellään.
- 1957: Sputnik 1, ensimmäinen satelliitti, laukaistiin 4. lokakuuta.
- 1957: Ensimmäinen todellinen korkean tason ohjelmointikieli Fortran julkaistaan
- 1958: Suomen ensimmäinen tuotannollisissa tehtävissä käytetty tietokone käynnistettiin Postipankissa (IBM 650).
- 1958: Jack Kilby esittelee ensimmäistä toimivaa mikropiiriä.[3]
TiedeMuokkaa
- Alkuaineita löydetään: kalifornium 1950, einsteinium 1952, fermium 1953, nobelium 1958.
- 1952: Jonas Salkin keksimää poliorokotetta testattiin ensimmäisen kerran. Rokote yleistyi vuosikymmenen puolenvälin jälkeen.
- 1953: DNA:n rakenne selvitettiin.
- 1954: Ensimmäiset elinsiirrot suoritettiin Bostonissa ja Pariisissa.
Sota, rauha ja politiikkaMuokkaa
- 1950–1953: Korean sota.
- Joseph McCarthyn kommunismin vastaiset vainot ja kuulustelut Yhdysvalloissa (mccarthyismi).
- 1956–1957: Suezin kriisi.
- Euroopan talousyhteisö (EEC eli ETY) perustettiin vuonna 1957.
- Varsovan liitto perustettiin vuonna 1955.
- Suurin osa ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista suoritettiin.
- Neuvostojoukot ja Varsovan liitto tukahduttivat Unkarin kansannousun vuonna 1956.
- Fidel Castro nousi valtaan Kuubassa 1959.
- Siirtomaiden itsenäistyminen: Algerian itsenäisyyssota ja ensimmäinen Indokiinan sota.
TalousMuokkaa
- Länsi-Saksan ja Italian talousihmeet.
KulttuuriMuokkaa
- Yhdysvalloissa ja Euroopassa ammattiyhdistysliikkeeseen osallistuminen, hallituksen sosiaalimenot ja verot olivat suhteellisen korkealla tasolla. Suurimmaksi osaksi länsimaissa oli liberaaleja tai maltillisia hallituksia, vaikkakin kommunismi ja kylmä sota vaikuttivat politiikkaan.
- Televisio korvasi radion teollisuusmaiden tärkeimpänä joukkotiedotusvälineenä.
- Perinteinen popmusiikki saavutti lakipisteensä. Varhainen rock and roll -musiikki (Elvis Presleyn johdolla) oli nuorison suosiossa (nuorisokulttuurin merkityksen kasvu) ja sai edeltävien sukupolvien tuomion tai sitten siihen ei kiinnitetty huomiota.
- Brylcreem ja muut hiusrasvat olivat jonkin aikaa suosittuja.
- Länsimaissa lamakauden ja toisen maailmansodan traumatisoiman sukupolven kehittämä kulttuuri korosti tavanomaisuutta ja tyyntä mukautuvaisuutta.
- Beatnik-kulttuuri (”beat-sukupolvi”).
- Optimistisia näkemyksiä puoli-utooppisesta teknologian tulevaisuudesta, kuten esimerkiksi lentoauto.
- Graffiti kehittyi taidemuotona varsinkin afroamerikkalaisen kaupunkinuorison keskuudessa. Lause ”Kilroy was here” (”Kilroy oli täällä”) yleistyi graffiteissa kautta Yhdysvaltojen.
- The Twilight Zonesta tuli ensimmäinen merkittävä television tieteissarja.
KirjallisuusMuokkaa
- Ray Bradbury: Marsin aikakirjat (1950)
- Jack Vance: Iltaruskon maa (1950)
- J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa (1951)
- Marguerite Yourcenar: Hadrianuksen muistelmat (1951)
- Isaac Asimov: Säätiö-trilogia (1951–1953)
- Ernest Hemingway: Vanhus ja meri (1952)
- Ralph Ellison: Näkymätön mies (1952)
- Samuel Beckett: Huomenna hän tulee (1953)
- Saul Bellow: Augie Marchin kiemurat (1953)
- Ray Bradbury: Fahrenheit 451 (1953)
- Arthur Miller: Noitavaino (1953)
- William Golding: Kärpästen herra (1954)
- J. R. R. Tolkien: Taru sormusten herrasta (1954–1955)
- Aldous Huxley: Tajunnan ovet (1954)
- Kingsley Amis: Onnellinen Jim (1954)
- Juan Rulfo: Pedro Páramo (1955)
- Vladimir Nabokov: Lolita (1955)
- Tennessee Williams: Kissa kuumalla katolla (1955)
- Eugene O’Neill: Pitkän päivän matka yöhön (1956)
- Allen Ginsberg: Huuto (1956)
- Italo Calvino: Paroni puussa (1957)
- Jack Kerouac: Matkalla (1957)
- Boris Pasternak: Tohtori Živago (1957)
- Max Frisch: Homo Faber (1957)
- Chinua Achebe: Kaikki hajoaa (1958)
- William S. Burroughs: Alaston lounas (1959)
- Günter Grass: Peltirumpu (1959)
- Heinrich Böll: Biljardia puoli kymmeneltä (1959)
- Eugène Ionesco: Sarvikuonot (1959)
ElokuvaMuokkaa
- Laulavat sadepisarat
- Ensimmäinen matka
- Kalpean kuun tarinoita
- Loma Roomassa
- Täältä ikuisuuteen
- Johnny Guitar
- Rififi
- Seitsemän samuraita
- Tie
- Yö ja usva
- Etsijät
- Jättiläinen
- Mansikkapaikka
- Kunnian polut
- Kurjet lentävät
- Kwai-joen silta
- Seitsemäs sinetti
- Valamiesten ratkaisu
- Tuhkaa ja timanttia
- Vertigo
- Apu-trilogia
- Hiroshima, rakastettuni
- Piukat paikat
- Prinsessa Ruusunen
Suomalainen kulttuuriMuokkaa
Suomen kulttuurielämää 1950-luvulla leimasi korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin vastakkainasettelu. Tunnetuimpia kiistanaiheita olivat rillumarei-elokuvat, joita kriitikot paheksuivat, mutta kansa rakasti. Eräässä rillumarei-elokuvassa myös suoranaisesti pilkattiin korkeakulttuuria. Samalla linjalla jatkoi vuonna 1958 alkanut, Aune Haarlan ja Antero Alpolan käsikirjoittama ja ohjaama radiohupailu Kankkulan kaivolla, joka laukaisi myös humppavillityksen. Suomalaisessa kevyessä musiikissa kuplettiperinnettä pitivät yllä etenkin Reino Helismaa, Jorma Ikävalko, Esa Pakarinen ja Veikko Lavi. Suosituimpia iskelmälaulajia olivat vuosikymmenen alkupuolella Henry Theel, Veikko Tuomi ja Erkki Junkkarinen; Olavi Virran ura saavutti huippunsa vuosikymmenen puolivälissä. Suosituimpia lauluyhtyeitä olivat Metro-tytöt ja Kipparikvartetti. Ensimmäiset nimekkäät naiset iskelmälaulajina olivat Annikki Tähti ja Brita Koivunen; hieman myöhemmin uransa aloittivat muun muassa Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Eila Pellinen ja Eila Pienimäki.
Niin sanotuista savikiekoista siirryttiin vuosikymmenen puolivälissä vinyylilevyihin ja käännösiskelmien osuus kasvoi voimakkaasti. Ulkomaisia iskelmiä käänsivät suomeksi ahkerimmin Sauvo Puhtila, Kullervo (Tapio Lahtinen) ja Kari Tuomisaari. Myös Reino Helismaa suuntautui rillumarei-villityksen hiipumisen jälkeen yhä enemmän ulkomaisten iskelmien suomentamiseen.
Nuorisokulttuuri saapui Suomeen 1950-luvulla. Se ei kuitenkaan varsinaisesti edennyt suurimpia kaupunkeja pidemmälle ennen seuraavaa vuosikymmentä. Suomessa rock and roll saavutti 1950-luvun aikana lähinnä vain helsinkiläiset ja turkulaiset nuoret. Kanadalaisen Paul Ankan esiintyminen Helsingin Linnanmäellä elokuussa 1959 oli ensimmäinen suuri nuorisomusiikin tapahtuma Suomessa.[4]
HenkilöitäMuokkaa
.jpg)
MuusikoitaMuokkaa
- Chuck Berry
- Dave Brubeck
- Maria Callas
- Johnny Cash
- Ray Charles
- Petula Clark
- Patsy Cline
- Nat King Cole
- John Coltrane
- Miles Davis
- Fats Domino
- Duke Ellington
- Ella Fitzgerald
- Dizzy Gillespie
- Benny Goodman
- Bill Haley
- Buddy Holly
- John Lee Hooker
- Mahalia Jackson
- B. B. King
- Jerry Lee Lewis
- Charles Mingus
- Thelonious Monk
- Roy Orbison
- Édith Piaf
- Little Richard
- Frank Sinatra
- Joan Sutherland
- Muddy Waters
- Hank Williams
- Howlin’ Wolf
SäveltäjiäMuokkaa
TaiteilijoitaMuokkaa
ElokuvantekijöitäMuokkaa
- Michelangelo Antonioni
- Ingmar Bergman
- Luis Buñuel
- Jean Cocteau
- Walt Disney
- Federico Fellini
- John Ford
- Howard Hawks
- Alfred Hitchcock
- John Huston
- Elia Kazan
- Stanley Kubrick
- Akira Kurosawa
- Fritz Lang
- David Lean
- Joseph L. Mankiewicz
- Jean-Pierre Melville
- Kenji Mizoguchi
- Yasujirō Ozu
- Otto Preminger
- Roberto Rossellini
- Vittorio De Sica
- Andrzej Wajda
- Orson Welles
- Billy Wilder
- Robert Wise
- William Wyler
NäyttelijöitäMuokkaa
- Lauren Bacall
- Lucille Ball
- Brigitte Bardot
- Ingrid Bergman
- Humphrey Bogart
- Marlon Brando
- Yul Brynner
- Gary Cooper
- Doris Day
- James Dean
- Kirk Douglas
- Henry Fonda
- Cary Grant
- Alec Guinness
- Setsuko Hara
- Audrey Hepburn
- Katharine Hepburn
- Danny Kaye
- Grace Kelly
- Jerry Lewis
- Gina Lollobrigida
- Sophia Loren
- Ida Lupino
- Jayne Mansfield
- Jean Marais
- Dean Martin
- Giulietta Masina
- Marcello Mastroianni
- Toshirō Mifune
- Marilyn Monroe
- Jeanne Moreau
- Laurence Olivier
- Gregory Peck
- Anthony Quinn
- Jane Russell
- Peter Sellers
- Barbara Stanwyck
- James Stewart
- Elizabeth Taylor
- Spencer Tracy
- John Wayne
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ The dawn of a new era ESPN. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
- ↑ 1950 Race Results Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Jack S. Kilby computer.org. Viitattu 8.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Nyman, Jake: Suomi soi 4: suuri suomalainen listakirja, s. 89. Helsinki: Tammi, 2005.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Hytönen, Kirsi-Maria ja Rantanen, Keijo (toim.): Onnen aika? Valoja ja varjoja 1950-luvulla. Jyväskylä: Atena, 2013. ISBN 978-951-796-924-6.
- Zetterberg, Seppo (toim.): Muutosten vuosisata 6, 1946–1960. (History of the 20th Century). WSOY, 1995. ISBN 951-0-18423-3.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1950-luku Wikimedia Commonsissa
