Sieppari ruispellossa

J. D. Salingerin kirjoittama nuorisoromaani vuodelta 1951

Sieppari ruispellossa (engl. The Catcher in the Rye) on yhdysvaltalaisen J. D. Salingerin kirjoittama nuorisoromaani vuodelta 1951. Englanninkielisen alkuteoksen on kustantanut Little, Brown and Company ja suomeksi sen julkaisi Tammi Pentti Saarikosken suomentamana 1961 sekä Arto Schroderuksen suomentamana 2004.

Sieppari ruispellossa
The Catcher in the Rye
Vuoden 2004 laitoksen kansi
Vuoden 2004 laitoksen kansi
Alkuperäisteos
Kirjailija J. D. Salinger
Genre Kaunokirjallisuus
Kustantaja Little, Brown and Company
Sivumäärä 276
Suomennos
Suomentaja Pentti Saarikoski (1961)
Arto Schroderus (2004)
Kansitaiteilija Markko Taina (2004)
Kustantaja Tammi
Julkaistu 1961
2004
Sivumäärä 296
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Teos käsittelee kapinahenkisen koululaisnuoren Holden Caulfieldin jokseenkin päämäärättömiä seikkailuja 1940-luvun New Yorkissa ja hänen mietteitään elämästä ja maailmasta. Kirjan pääaiheita ovat aikuistumisen vaikeudet ja kaipuu lapsuuteen. Yksinäisyys ja karkaaminen ovat keskeisiä teemoja kirjassa. Kieliasultaan Sieppari ruispellossa on kokonaan paikallisen slangin mukainen.

Päähenkilö Holden Caulfield opiskelee Penceyn poikakoulussa, joka sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa. Hänet on aikaisemmin erotettu jo neljästä koulusta, ja nyt hänet erotetaan Penceystäkin, koska hän läpäisee viidestä oppiaineesta ainoastaan englannin. Muutama päivä ennen joululoman alkua hän lähtee koulusta ja matkustaa New Yorkiin, missä asuvat hänen vanhempansa ja pikkusisar Phoebe.

Holden ei kuitenkaan mene kotiin, koska hän ei halua kohdata vanhempiaan ennen kuin he ovat saaneet koulusta lähetetyn kirjeen, jossa kerrotaan hänen erottamisestaan. Hän päättää kierrellä New Yorkia ja menee mm. hotelleihin, käy baareissa ja vie huoneeseensa prostituoidun, mutta Holden tulee toisiin ajatuksiin ja mitään ei tapahdu. Sitten hän tapaa vanhan ystävänsä Sallyn, he viettävät aikaa yhdessä ja heillä on joitain herkkiä hetkiä. Holden ehdottaa, että he karkaisivat, mutta Sally säikähtää ajatusta ja he eroavat riidoissa. Holden menee baariin ja tapaa Carl Lucen.

Holden haluaa tavata sisarensa ennen karkaamistaan, joten hän jättää sisarensa kouluun kirjeen, jossa hän pyytää tätä tulemaan museolle. Sisar Phoebe tulee museolle matkalaukun kera ja sanoo tulevansa veljensä mukaan. Holden kieltää sisartaan tulemasta mukaan ja sisar suuttuu. Holden yrittää lepyttää sisarensa ja he menevät eläintarhaan. Veljensä pyynnöstä Phoebe menee eläintarhassa karuselliin, josta hän pienenä piti. Alkaa sataa, mutta Holden istuu iloisena sateessa katsellen sisartaan.

Holden ja Phoebe menevät kotiin. Holden sairastuu ja unohtaa pakosuunnitelmansa.

Henkilöt

muokkaa

Päähenkilö Holden Caulfield

muokkaa

Kirjan päähenkilö on Holden Caulfield, joka on 16-vuotias Penceyn poikakoulua käyvä masentunut nuori mies. Hän on kokenut elämässään paljon vastoinkäymisiä. Hänen toinen veljensä on kuollut ja hänet on erotettu monesti koulusta. Kirjan aikana hänet erotetaan koulusta viidettä kertaa. Holden etsii kovasti identiteettiään eikä tunne kuuluvansa minnekään.

Sivuhenkilöt

muokkaa

Kirjassa sivuhenkilöt vaihtuvat vilkkaaseen tahtiin. Esimerkiksi kirjan alussa selkeästi esillä olleista henkilöistä kerrotaan myöhemmin vain takaumia.

Phoebe J. Caulfield

muokkaa

Phoebe on Holdenin kymmenvuotias pikkusisko. Hän lienee yksi kirjan tärkeimmistä sivuhenkilöistä, sillä hän symboloi Holdenin kaipuuta lapsuuteen etenkin kirjan loppupuolella.

Suuressa roolissa ovat Holdenin veljet D. B. ja Allie, jotka eivät kuitenkaan varsinaisesti esiinny kirjassa vaan vain Holdenin ajatuksissa. Veljet ovat aina olleet iso osa Holdenia. Muita sivuhenkilöitä ovat Sally Hayes ja Jane Gallagher, jotka olivat Holdenin naispuolisia ystäviä. Vietettyään aikaansa enemmän Sallyn kanssa, Holdenin romanttinen mielenkiinto syttyi. Seurauksena Sally säikähti tunnetulvaa.

Miljöö

muokkaa

Tapahtumat sijoittuvat kirjan alkupuolella Pennsylvanian kuvitteelliseen Agerstowniin, jossa Holden viettää noin kolmasosan kirjasta. Agerstownissa sijaitsee Penceyn poikakoulu sekä asuntola, jossa Holden kohtaa erimielisyyksiä mm. kämppiksensä Stradlaterin kanssa. Myöhemmin Holden päättää lähteä New Yorkiin saadessaan tarpeeksi näistä erimielisyyksistä. New Yorkissa tapahtumapaikkoja ovat mm. baarit ja hotellit sekä Holdenin koti. Miljöötä ei kuvailla tarkkaan, mutta Holdenin ajatusten perusteella lähes kaikkia paikkoja kuvataan masentaviksi.

Tapahtuma-aika

muokkaa

Tarina sijoittuu 1940-luvulle. Kirjan tapahtumat sijoittuvat joululoman paikkeille. Holden muistelee hänelle tärkeitä muistoja perheestään ja ajasta, kun hänen veljensä Allie vielä oli elossa. Aikeet karkaamisesta länteen ovat viittauksia tulevaan.

Julkaiseminen ja vastaanotto

muokkaa

Englanninkielinen alkuperäisversio on kirjoitettu pääosin slangityylillä, minkä takia sitä kritisoitiinkin. Pentti Saarikosken suomennos vuodelta 1961 sisältää senaikaista stadin slangia.

Romaani on suomennettu kahdesti:

  • Salinger, J. D.: Sieppari ruispellossa. Suomentanut Pentti Saarikoski. Tammi, Helsinki 1961.
  • Salinger, J. D.: Sieppari ruispellossa. Suomentanut Arto Schroderus. Keltainen kirjasto 358. Tammi, 2004 (3. painos 2005). ISBN 951-31-2744-3.

Pentti Saarikosken suomennos herätti aikoinaan suurta huomiota, ja se muodostui monessa suhteessa ratkaisevaksi käänteeksi hänen kirjailijanurallaan. Kiistely suomennoksen virheistä ja ansioista on jatkunut kautta vuosikymmenien. Saarikosken käännöstä on pidetty kirjallisesti ansiokkaana työnä mutta toisaalta epätarkkana. Sitä on pidetty alkuteoksen vapaamuotoisena tulkintana ja sanottu jopa väärennökseksi.[1] Saarikosken käännöstä on väitetty muun muassa "taiteelliseksi tulkinnaksi alkuperäisestä".[2] Monien kirjan suomenkielisten painosten mukana tuli luettelo käännöksessä käytetyistä suomen kielen slangisanoista selityksineen.

Kirjan väitetään kuuluneen muun muassa John Lennonin murhaajan Mark David Chapmanin, Ronald Reaganin salamurhaa yrittäneen John Hinckley Juniorin sekä monien muiden rikollisten kirjakokoelmiin. Teoksen on väitetty sisältävän piilomerkityksiä, jotka viettelevät lukijaa milloin mihinkin laittomuuteen.[3] Kirjaa ovat ylistäneet myös merkittävät poliitikot; esimerkiksi George H. W. Bush mainitsee sen yhdeksi teoksista, jotka innoittivat häntä nuorena.[4] Sieppari ruispellossa mainitaan usein yhdeksi 1900-luvun tärkeimmistä teoksista, ja se oli mukana myös Yleisradion, Suomen Kirjasäätiön ja Kirjakauppaliiton Tuhat vuotta – sata kirjaa -kampanjan luettelossa.[5]

Plagiaatti

muokkaa

Ruotsalainen kirjailija Fredrik Colting kirjoitti kirjailijanimellä "John David California" teokselle "jatko-osan" 60 Years Later: Coming Through the Rye, jonka syksyksi 2009 suunniteltu julkaiseminen kiellettiin Yhdysvalloissa tuomioistuimen päätöksellä, koska sen väitettiin plagioivan Salingerin teosta. Syytettyinä olivat Coltingin lisäksi hänen omistamansa ruotsalainen kustannusyritys Nicotext ja sen brittiläinen tytäryhtiö Windupbird Publishing, joka julkaisi teoksen ensin Britanniassa.[6]

Lähteet

muokkaa
  1. "Pentti Saarikoski: Jumalan onneton narri." Aviisi 14/1996.
  2. TS: Sieppari ruispellossa Turun Sanomat. 24.9.2004. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 12.10.2017.
  3. Doyle, Aidan: When books kill. (Arkistoitu – Internet Archive)
    Weeks, Linton: Telling on Dad. (Arkistoitu – Internet Archive) The Washington Post.
  4. Academy of Achievement: George H. W. Bush Interview (1995).
  5. Vuosituhannen kirjallisuuskampanjan kotisivut. Sata kirjaa (Arkistossa)
  6. Sieppari ruispellossa ei saa jatkoa USA:ssa Yleisradio. Viitattu 2.7.2009.
    Förläggare skrev Salinger-bok själv dn.se. Viitattu 2.7.2009. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
    Kearney, Christine: US judge rules for J. D. Salinger in copyright case 1.7.2009. Reuters. Viitattu 2.7.2009. (englanniksi)

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Saari, Juha: ”Elokuvan mahdottomuus: Sieppari ruispellossa”. Filmihullu 1/2017.

Aiheesta muualla

muokkaa