Yhdysvaltain vedenalainen ydinkoe Bikinin atollilla 1946

Ydinkoe on ydinräjäytys, joka suoritetaan sotilaallisessa tai rauhanomaisessa tarkoituksessa ydinaseen testaamiseksi. Ydinkokeen tekninen tarkoitus on saada tietoa siitä, kuinka hyvin ydinase toimii, kuinka se käyttäytyy erilaisissa olosuhteissa, ja miten ydinräjähdyksen vierellä sijaitseville rakenteille ja eliöille käy. Ydinkokeita on käytetty myös poliittisessa tarkoituksessa esittelemään kansallista, tieteellistä ja sotilaallista voimaa.[1]

Sisällysluettelo

TyypitMuokkaa

 
Neljä ydinkokeen tyyppiä: 1. ilmakehässä, 2. maan alla, 3. avaruudessa, 4. veden alla.

Ydinkokeen voi suorittaa hyvin monenlaisissa paikoissa. Neljäsosa ydinkokeista on tehty ilmakehässä. Tällöin vaarana on ydinlaskeuma, ja ilmakehässä tapahtuvat ydinkokeet kiellettiinkin vuonna 1963. Ilmakehän yläkerroksissa tai avaruudessa, 40 ja 540 kilometrin välissä, ydinkokeita on suoritettu testaamaan ydinaseita ballististen ohjusten torjunnassa tai satelliittien tuhoamiseksi. Myös avaruudessa tapahtuvat ydinkokeet kiellettiin 1963. Vedenalaisia ydinkokeita on suoritettu melko vähän. Niillä on tutkittu ydinaseiden käyttöä sukellusveneitä ja laivoja vastaan. Myös vedenalaiset ydinkokeet kiellettiin 1963. Suurin osa ydinkokeista on tehty maan alla. Niistä ei synny mainittavaa laskeumaa. Maanalaiset ydinkokeet kiellettiin vuoden 1996 ydinkieltosopimuksessa.[2]

HistoriaaMuokkaa

 
Ydinkokeet maittain vuosina 1945–2013

Vuosien 1945–2006 aikana ydinkokeita on tehty kaikkiaan 60 paikassa yli 2000 kertaa.[1] Yhdysvallat suoritti vuosien 1945–1992 aikana 1032 ydinkoetta, Neuvostoliitto vuosien 1949–1990 aikana 715 ydinkoetta, Iso-Britannia vuosien 1952–1991 aikana 45 ydinkoetta, Ranska vuosien 1960–1996 aikana 210 ydinkoetta ja Kiina vuosien 1964–1996 aikana 45 ydinkoetta. Intia on tehnyt kolme ydinkoetta, Pakistan kaksi ja Pohjois-Korea viisi.[1]

Ensimmäisen ydinkokeen, nimeltään Trinity, suoritti Yhdysvallat 16. heinäkuuta 1945 New Mexicon autiomaassa. Neuvostoliitto suoritti ensimmäisen ydinkokeensa Kazakstanissa 1949, Iso-Britannia ensimmäisensä Monte Bello -saarilla Australiassa 1952, ja Ranska ensimmäisensä Algeriassa 1960. Vuonna 1961 Neuvostoliitto räjäytti kaikkien aikojen suurimman ydinpommin Tsar-Bomban Novaja Zemljan yläpuolella.[3]

Vuonna 1963 solmittiin osittainen ydinkieltosopimus. Kiina teki ensimmäisen ydinkokeensa 1964. Vuonna 1970 solmittiin ydinsulkusopimus. Intia teki rauhanomaisen ydinkokeen vuonna 1974. Neuvostoliitto teki viimeisen ydinkokeensa 1990, Yhdysvallat 1992, ja Ranska ja Kiina 1996. Täydellinen ydinkoekieltosopimus solmittiin vuonna 1996.[3]

Täydellisen ydinkieltosopimuksen jälkeen on tehty yhdeksän ydinkoetta. Intia teki kaksi ydinkoetta vuonna 1998, Pakistan kaksi samana vuonna, ja Pohjois-Korea on ilmoittanut tehneensä ydinkokeet vuosina 2006, 2009, 2013 ja kaksi vuonna 2016.[1]

KoealueetMuokkaa

Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Kiina suorittivat ydinkokeensa useimmiten omien rajojensa sisällä. Ranska teki kokeensa Algerian Saharassa ja Ranskan Polynesiassa, ja Iso-Britannia teki kokeita joko yhdessä Yhdysvaltain kanssa tai Australiassa.[1] Eniten ydinkokeita tehtiin Yhdysvaltain Nevadassa, yli 900 kertaa. Neuvostoliitto teki Kazakstanin Semipalatinskissa yli 450 ydinkoetta ja Novaja Zemljassa 130, ja Ranska teki Mururoan atollilla 179 koetta. Kiinan ydinkoepaikka oli Lop Nur maan länsiosissa.[1]

Jotkin koealueet olivat asumattomia, mutta joillain alueilla paikallinen väestö joutui kärsimään ydinlaskeumasta.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Nuclear testing: World overview CTBTO Preparatory Commission. Viitattu 23.8.2017.
  2. Nuclear testing: Types of Nuclear Weapons Tests CTBTO Preparatory Commission. Viitattu 23.8.2017.
  3. a b Ydinaseaikakauden merkittäviä vuosilukuja Helsingin yliopiston seismologian laitos. Viitattu 23.8.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa