Varsovan liitto
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14. toukokuuta 1955 Varsovassa[1][2] Naton vastapainoksi ja nimellisesti uudelleen aseistautuneen Saksan liittotasavallan muodostaman uhan torjumiseksi. Perustaminen ajoitettiin kyseiseen ajankohtaan Saksan liittotasavallan liityttyä edellisenä päivänä Natoon. Vuonna 1989 kommunististen hallintojen sortuessa Itä-Euroopassa sotilasliiton merkitys väheni muodolliseksi, kunnes viimein 1. heinäkuuta 1991 organisaatio lakkautettiin virallisesti Prahassa.
Varsovan liitto | |
---|---|
|
|
![]() |
|
Perustettu | 1955 |
Lakkautettu | 1991 |
Tyyppi | sotilasliitto |
Päämaja |
![]() |
Jäsenet | 8 jäsenvaltiota |
Viralliset kielet | venäjä, puola, saksa, tšekki, slovakia, unkari, romania, bulgaria, albania |
JäsenvaltiotMuokkaa
Liittosopimuksen allekirjoittivat Albania, Bulgaria, Saksan demokraattinen tasavalta, Neuvostoliitto, Puola, Romania, Tšekkoslovakia ja Unkari. Jugoslaviaa lukuun ottamatta siis kaikki Euroopan sosialistiset maat liittyivät sopimukseen. Tšekkoslovakian miehitys 1968 sai Albanian luopumaan lopullisesti Varsovan liiton jäsenyydestä, joskin maa oli vetäytynyt ideologisten erimielisyyksien vuoksi toiminnasta käytännössä jo vuonna 1961.
Samat maat olivat myös talousliiton, SEV:in jäseniä. Myöhemmin SEV:iin, mutta eivät Varsovan liittoon, liittyivät myös muutamat Euroopan ulkopuoliset maat (Mongolia, Kuuba ja Vietnam).
ToimintaperiaateMuokkaa
Sotilasliiton jäsenet sitoutuivat tarvittaessa puolustamaan toisiaan, mikäli yksi tai useampi jäsenvaltio joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Varsovan liittoa johdettiin suurelta osin Moskovasta ja sitä tukemassa olivat Puolaan, Unkariin, Tšekkoslovakiaan ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan sijoitetut neuvostojoukot. Nämä joukot olivat olleet maissa jo toisen maailmansodan päättymisestä asti miehitysjoukkoina. Romaniasta joukot vetäytyivät 1958, Albaniassa tai Bulgariassa merkittäviä joukkoja ei ollut missään vaiheessa. Neuvostoliitto huolehti myös jäsenmaiden armeijoiden varustamisesta.
ToimintaMuokkaa
Vuonna 1956 Unkari yritti julistautua irti liittosopimuksesta Unkarin kansannousun yhteydessä, mutta neuvostojoukot miehittivät maan, kukistivat kansannousun ja pakottivat Unkarin pysymään sotilasliiton jäsenenä. Vuonna 1968 Varsovan liiton joukot tukahduttivat Tšekkoslovakiassa syntyneen demokratisoitumisprosessin (Prahan kevät) lähettämällä miehitysjoukkoja.
Nato ja Varsovan liittoMuokkaa
- Katso myös: Nato
Naton kannalta Varsovan liittoon ja Neuvostoliittoon liittyi varsinkin se uhkakuva, että ylivoimaisten maavoimiensa ansiosta Varsovan liitto olisi hyökätessään pystynyt etenemään melko nopeasti Benelux-maihin saakka. Jos Varsovan liitto olisi miehittänyt Berliinin ja Saksan liittotasavallan, se olisi helposti voinut jatkaa etenemistään Ranskaan saakka. Puolasta löytyneet ja julkistetut asiakirjat kuitenkin viittaavat siihen, ettei Varsovan liitto tavoitellut Ranskan valloittamista, vaan jos se olisi saanut vallattua Saksan kokonaan ja miehittänyt Benelux-maatkin edeten Englannin kanaalin rannikolle, se olisi todennäköisesti neuvotellut Yhdysvaltain kanssa Ison-Britannian tulevaisuudesta ja rauhasta.
Neuvostoliittolaisen kahden iskun doktriinin mukainen ensimmäinen 1 500 000 sotilaan aalto oli Saksan demokraattisessa tasavallassa, ja iskun läpimenon varmistava toinen aalto olisi ollut noin 7 000 000 sotilaan vahvuisena Puolassa. Näin Neuvostoliitto olisi onnistunut pitämään maasodan oman valtioalueensa ulkopuolella.
Pohjois-Euroopassa Nato pyrki pitämään huolen siitä, että Pohjois-Norjaa olisi tarvittaessa voitu puolustaa 60 000 hyökkäävää neuvostoliittolaista vastaan. Tällaisella hyökkäyksellä Neuvostoliitto olisi voinut pyrkiä turvaamaan Muurmanskin laivastotukikohdan toiminnan ja samalla Neuvostoliiton kyvyn ydinvastaiskuun ydinsukellusvenein valtaamalla Pohjois- ja Keski-Norjan.
Suomi, Nato ja Varsovan liittoMuokkaa
Varsovan liiton ja Naton selkkauksessa Suomi ei kenties olisi pystynyt tai halunnut pitää neuvostojoukkoja poissa Suomen Lapista. Natolla oli tätä varten nopean toiminnan pataljoona Keski-Euroopassa. Suomen puolueettomuuden uskottavuuden parantamiseksi ryhdyttiin Lapin puolustusta vahvistamaan perustamalla Sodankylään Jääkäriprikaati, Rovaniemelle Lapin lennosto ja Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo osoitukseksi siitä, että myös Lappia aiottiin puolustaa.
Varsovan liiton ylikomentajatMuokkaa
- marsalkka Ivan Konev (1955–1960)
- marsalkka Andrei Gretško (1960–1967)
- marsalkka Ivan Jakubovski (1967–1976)
- marsalkka Viktor Kulikov (1976–1987)
- kenraali Pjotr Lušev (1987–1991)
Varsovan liiton esikuntapäällikötMuokkaa
- kenraali Aleksei Antonov (1955–1962)
- kenraali Pavel Batov (1962–1965)
- kenraali Mihail Kasakov (1965–1968)
- kenraali Sergei Štemenko (1968–1976)
- kenraali Anatoli Gribkov (1976–1989)
- kenraali Vladimir Lobov (1989–1990)
JäsenmaatMuokkaa
- Albanian sosialistinen kansantasavalta (veti tukensa 1961 ja erosi Neuvostoliiton ja Albanian välirikon jälkeen 1968)
- Bulgarian kansantasavalta[3]
- Tšekkoslovakia[3]
- Itä-Saksa (erosi Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen 2. lokakuuta 1990)[3]
- Unkarin kansantasavalta (erosi väliaikaisesti 1–4. marraskuuta 1956 Unkarin kansannousun aikana)[3]
- Puolan kansantasavalta[3]
- Romanian sosialistinen kansantasavalta[3]
- Neuvostoliitto[3]
TarkkailijajäsenMuokkaa
Mongolian kansantasavalta (Heinäkuussa 1963 Mongolia pyysi että se voisi liittyä Varsovan liittoon artikla 9:n mukaisesti.[4] johtuen Neuvostoliiton ja Kiinan jatkuvasta välirikosta. Mongolia jäi Varsovan liiton tarkkailijajäseneksi, tosin Neuvostoliitto toi maahan joukkoja vuonna 1966 ja veti ne pois 1992.[4] [5]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Układ o przyjaźni, współpracy i pomocy wzajemnej między Ludową Republiką Albanii, Ludową Republiką Bułgarii, Węgierską Republiką Ludową, Niemiecką Republiką Demokratyczną, Polską Rzeczpospolitą Ludową, Rumuńską Republiką Ludową, Związkiem Socjalistycznych Republik Radzieckich i Republiką Czechosłowacką, podpisany w Warszawie dnia 14 maja 1955 roku sejm.gov.pl. 21.5.1955. Sejm. Viitattu 1.12.2014. (puolaksi)
- ↑ Létrejött a Varsói Szerződés (1955) hir24.hu. 13.5.2010. Viitattu 1.12.2014. (unkariksi)
- ↑ a b c d e f g The Warsaw Pact is formed - May 14, 1955 - HISTORY.com history.com. Viitattu 23 August 2018.
- ↑ a b (1 January 2005) A Cardboard Castle?: An Inside History of the Warsaw Pact, 1955-1991. Central European University Press. ISBN 9789637326080. Viitattu 23 August 2018.
- ↑ Soviet Troops to Leave Mongolia in 2 Years articles.latimes.com. 3 March 1990. Viitattu 23 August 2018.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- The Parallel History Project on NATO and the Warsaw Pact Historiaprojekti, joka sisältää runsaasti alkuperäisiä julkistettuja dokumentteja kummankin sotilasliiton toiminnasta.