1900-luku

vuosisata
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

1900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 19001999. 1900-luvulla mullistui lähes jokainen elämän osa-alue: tiede, teknologia, ajattelu, kulttuuri ja yhteiskunta. Vuosisadan tärkeitä ilmiöitä olivat esimerkiksi kolonialismin huipennus ja siirtomaavallan purkautuminen, ensimmäinen ja toinen maailmansota, ydinvoima, avaruustutkimus, kylmä sota, globalisaatio, väestönkasvu, ympäristöongelmat ja digitaalinen vallankumous.

Imperialismi ja Euroopan hegemoniaMuokkaa

Pääartikkeli: Imperialismi
 
Eurooppalaiset siirtomaavallat hallitsivat 1900-luvun alussa 85 % maailmasta: lisäksi Yhdysvallat ja Japani liittyivät joukkoon merentakaisilla omistuksillaan, ja Kiinakin hallitsi oman ydinalueensa reunoilla monia alueita, joiden väestö ei ollut han-kiinalaista.

1900-luvun alussa eurooppalaiset suurvallat hallitsivat lähes koko maailmaa. Merkittävimmät näistä siirtomaavalloista olivat Britannia, Ranska, Saksa, Itävalta-Unkari ja Venäjä, jotka olivat kilpailijoita niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin poliittisestikin. Vuonna 1914 eurooppalaisten hallussa oli 85 % maapallosta. Imperialistista ulkopolitiikkaa perusteltiin näkemyksellä, jonka mukaan siirtomaiden alistettu väestö olisi jotenkin eurooppalaisia alempiarvoista.[1]

Yhdysvallat oli laajentunut joukosta brittiläisiä siirtokuntia 1800-luvun mittaan koko Pohjois-Amerikan levyiseksi; voitokkaat sodat ennen vahvaa Meksikoa vastaan ja uudisasutuksen leviäminen länteen olivat tehneet siitä mantereen kiistattoman valtiaan,[2] joka alkoi itsekin hankkia siirtomaita ja laajentaa vaikutuspiiriään. Vuoteen 1902 mennessä Yhdysvallat oli lyönyt Espanjan aiemmin laajan siirtomaaimperiumin ja ottanut sen alusmaat haltuunsa nousten merkittävimpien imperialististen valtojen joukkoon.[3]

Japani oli Meiji-restauraation myötä modernisoinut nopeasti itsensä vaikka säilyttikin oman kulttuurinsa. Näin Japani vältti monen muun Aasian maan kohtalon eikä joutunut länsimaiden siirtomaaksi. Sen sijaan se itse laajeni suurvallaksi miehittäen vuoteen 1910 mennessä Korean ja Formosan eli Taiwanin.[4]

Muista siirtomaavalloista poiketen Venäjä ei hankkinut itselleen alueita merten takaa vaan laajeni maateitse itään, Keski-Aasiaan turkkilaisten heimojen alueelle[5] ja lopulta aina kaukoitään Tyynenmeren rannoille asti. Samoin Itävalta-Unkari oli laajentunut Balkanille, ja siihen kuuluneet olivat kaikki Euroopassa. Siten valtakunnan maa-alue oli näennäisen yhtenäinen, mutta sen alaisuudessa asui useita kansallisuuksia, ja niiden väliset ristiriidat tekivät etnisesti kirjavasta Balkanista epävakaan.[1]

Kiina joutui 1800-luvun myötä yhä enemmän alistetuksi läntisille siirtomaavalloille. Keisarinna Cixin johdolla Kiina yritti vuonna 1900 pyristäytyä eroon ulkomaalaisista, mutta tämä niin sanottu boksarikapina päättyi kiinalaisten kannalta epäonnisesti. Qing-dynastia kaatui vuonna 1911, minkä seurauksena Kiina julistettiin tasavallaksi ensimmäistä kertaa historiansa aikana.[6]

Politiikka, aatteet ja liikkeetMuokkaa

1900-luvulla syntyneitä tai vuosisadan aikana merkittävästi vaikuttaneita yhteiskunnallisia aatteita ja liikkeitä olivat muun muassa sosialismi, työväenliike, kommunismi, fasismi, nationalismi, liberaali demokratia, eugeniikka, feminismi, kansalaisoikeusliike ja ympäristöliike.

Politiikan saralla sosialismi alkoi vaikuttaa entistä merkittävämmin. Karl Marx oli julkaissut Kommunistisen manifestinsa jo 1848, mutta vasta 1900-luvun alkuvuosina kommunismi todella nousi merkittäväksi tekijäksi, varsinkin Venäjällä.[7] Siellä levottomuudet olivat jo johtaneet vallankumoukselliseen liikehdintään 1905, ja maahan oli perustettu sosiaalidemokraattinen puolue 1903. Puolueen merkitys vuoden 1905 vallankumouksessa oli kuitenkin vähäinen, sillä Venäjällä toimi myös monia muita liikkeitä ja puolueen johtohenkilöt olivat useimmat maanpaossa Sveitsissä.[8] Muualla maailmassa perustettiin myös työväenpuolueita, esimerkiksi Suomessa 1899 ja Britanniassa 1900.[9] Esiintyi myös useita demokratiaa ja tasa-arvoa edistämään pyrkineitä liikkeitä, liberalismi levisi, ja naisten äänioikeus nousi keskustelun aiheeksi. Ensimmäisenä maailmassa he saivat äänioikeuden Uudessa-Seelannissa 1893 ja ennen 1900-luvun alkua myös eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa ja suurimmassa osassa Australiaa ja Mansaarta.[10] Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa 1906.[9]

Yhdistyneet kansakunnat perustettiin maailmanlaajuiseksi hallitusten väliseksi yhteistyöjärjestöksi vuonna 1945. Järjestö julkaisi vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

KonfliktitMuokkaa

1900-luvulla käytiin kaksi maailmansotaa ja suoritettiin useita kansanmurhia. Sodissa kuolleiden ihmisten määrä vuosisadan aikana oli 60 ihmistä jokaista sataatuhatta ihmistä kohden. Tämä oli kaikesta huolimatta hiukan vähemmän kuin edellisellä vuosisadalla ja huomattavasti vähemmän kuin sitä edeltäneillä vuosisadoilla.[11]

Ensimmäinen maailmansota 1914–1918Muokkaa

 
Sodan osapuolet Euroopassa.
  ympärysvallat
  keskusvallat
  puolueettomat
 
Eurooppa ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1923.

Ensimmäinen maailmansota oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka tapahtumat kuitenkin keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin. Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat.

Ensimmäinen maailmansota oli laajin siihen mennessä käyty sota. Aiempiin sotiin verrattuna se oli ollut myös paljon intensiivisempi, sillä taisteluja oli 1914–1918 käyty lähes taukoamatta. Sodan aikana mobilisoitiin yhteensä 65 miljoonaa sotilasta. Kuolleita oli yhteensä 8 miljoonaa ja haavoittuneita 21 miljoonaa. Lisäksi 6,6 miljoonaa siviiliä kuoli.[12]

Ensimmäinen maailmansota oli myös historiallisesti erittäin merkittävä: Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarihuoneet kaatuivat, uusia valtioita syntyi ja sodan rauhansopimuksen katsotaan historiankirjoituksessa olevan yhtenä osatekijänä toisen maailmansodan synnylle. Myös läntiset ympärysvallat Britannia ja Ranska olivat kärsineet sodasta pahoin, ja niiden talous oli köyhtynyt merkittävästi. Yhdysvallat sen sijaan aloitti nousun maailmanlaajuiseksi suurvallaksi. Samoin Japani oli noussut ja havitteli laajentumista Tyynellämerellä.[13]

Sodan jälkeen voittajavaltiot yrittivät ratkaista niitä ongelmia, jotka sen olivat aiheuttaneet. Ympärysvalloilla oli kuitenkin myös monia vaatimuksia, joilla he tavoittelivat korvausta sodasta. Rauhansopimukset synnyttivätkin ratkaisujen lisäksi myös joukon uusia ongelmia, jotka aikanaan johtivat toiseen maailmansotaan. Sotaan mahdollisesti johtavien ongelmien ratkaisemiseksi jatkossa perustettiin Kansainliitto vuonna 1920, mutta sen toimivalta osoittautui käytännössä vähäiseksi ja monet suurvalta-jäsenvaltiot haluttomiksi noudattaa sen periaatteita.[13]

Toinen maailmansota 1939–1945Muokkaa

Pääartikkeli: Toinen maailmansota

Eurooppa ajautui toiseen suursotaan vuosina 1939–1945. Toisen maailmansodan pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet. Kansallissosialistisen Saksan laajentumispyrkimyksistä alkanut sota vaati yhteensä 70–85 miljoonaa ihmishenkeä. Toinen maailmansota päättyi liittoutuneiden voittoon.

Nykyajan konfliktitMuokkaa

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi nykyajaksi kutsuttu aikakausi. Kylmä sota oli toisen maailmansodan jälkeen syntynyt vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittolaisineen, kaksi aatesuuntaa, demokratia ja kommunismi, sekä kaksi talousjärjestelmää, lännen markkinatalousjärjestelmä ja kommunistimaiden suunnitelmatalous. Kylmä sota loppui Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1990.

Siirtomaiden vapautuminen alkoi pääosin toisen maailmansodan jälkeen ja huipentui 1950–1960-luvuilla, jolloin suurin osa afrikkalaisista siirtomaista itsenäistyi. Osa itsenäistymisistä tapahtui sotien kautta.

Toisen maailmansodan jälkeen käytyjä merkittävimpiä sotia olivat Korean sota 1950–1953, Vietnamin sota 1959–1975, Afganistanin sota 1979–1989, Irakin–Iranin sota 1980–1988, Persianlahden sota 1990–1991 ja Jugoslavian hajoamissodat 1991–2001.

Tiede ja teknologiaMuokkaa

Länsimaissa 1900-luku oli edistyksen vuosisata. Tätä symboloivat vuonna 1901 ensimmäisen kerran jaetut Nobel-tiedepalkinnot. Samana vuonna tiedonsiirron mullisti Guglielmo Marconi, joka lähetti ensimmäistä kertaa langattomalla lennättimellä viestin Atlantin yli. Kymmenessä vuodessa tiedonsiirron mullistivat Marconin kehittelemät langaton lennätin ja radio. Puhelin yleistyi vähän myöhemmin 1910-luvulla.[14] Wrightin veljesten lentokone lensi ensimmäisen kerran 1903, minkä jälkeen lentokoneet ja ilmailu kehittyivät nopeasti.[15] Ford taas saattoi kuuluisan T-mallin sarjatuotantoon valmistaen ensimmäistä kertaa maailmassa halpoja ja aiempaa paljon useampien saatavilla olevia autoja. Tämä mullisti lopulta liikenteen, ja Ford puolestaan mullisti tuotantomenetelmät liukuhihnatuotannollaan.[16] 1907 kehitetty muovi tulisi mullistamaan synteettiset materiaalit ja Albert Einsteinin vuonna 1905 kehittämä suhteellisuusteoria fysiikan.[9] Kolauksen teknologiausko sai RMS Titanicin upottua 1912 mukanaan yli tuhat matkustajaa.

Tieteen saavutuksiaMuokkaa

Keksintöjä ja tekniikkaaMuokkaa

 
Wrightin veljeksien lentokone vuodelta 1903

Taide ja kulttuuriMuokkaa

KuvataideMuokkaa

 
Abstrakti taide nousi esittävän taiteen rinnalle. Kazimir Malevitš, Suprematismi, 1916.

1900-luvun merkittäviä taidesuuntauksia olivat muun muassa:

ArkkitehtuuriMuokkaa

 
Modernistinen arkkitehtuuri keskittyi rakennusten käyttötarkoitukseen. Einstein-torni, Potsdam, Saksa, Erich Mendelsohn 1920.

Modernistinen arkkitehtuuri syntyi 1900-luvulla edellisen vuosisadan teräsbetonirakenteiden kehittelyn ja suurten liiketalojen myötä. Saksalaisen Walter Gropiuksen perustama taide- ja arkkitehtuurikoulu Bauhaus oli vuosina 1919–1933 yksi uuden arkkitehtuurin syntysijoja. Le Corbusier kehitti idean funktionaalisesta arkkitehtuurista eli talosta asuinkoneena ilman kauneuspyrkimyksiä. Jotkin persoonalliset modernit arkkitehdit, kuten Frank Lloyd Wright ja Alvar Aalto, torjuivat kuitenkin tyyliin kuuluneen puritaanisuuden ja persoonattomuuden. Le Corbusierin rakennusten tuntomerkeiksi tulivat myöhemmin amebamaiset ja biomorfiset muodot ja epäsäännölliset pohjakaavat. Postmodernistinen arkkitehtuuri otti 1970-luvulta alkaen käyttöön modernismin torjumia muotoaiheita esimerkiksi klassisesta arkkitehtuurista ja pyrki leikittelevyyteen ja huomiotaherättävyyteen.[19] Sitä seurasi 1990-luvulla nykyarkkitehtuuri.

Elokuva ja televisioMuokkaa

Elokuva kehittyi 1900-luvulla uudeksi taide- ja viihdemuodoksi. Elokuvat olivat lyhytfilmejä 1910-luvulle asti, jolloin ne alkoivat pidetä, Ranskassa syntyi niin sanottu taide-elokuva, ja ajatus itsenäisestä elokuvadraamasta alkoi hahmottua. Los Angelesiin perustettiin Hollywoodin elokuvakeskus vuonna 1905. Sen jälkeen amerikkalaisen elokuvan vaikutus kasvoi voimakkaasti, ja Hollywood on hallinnut maailman elokuvamarkkinoita ensimmäisestä maailmansodasta alkaen. Saksassa tehtiin 1920-luvulla ekspressionistisia elokuvia, Ranskassa impressionistisia ja avantgardistisia, ja Neuvostoliitossa vallankumouksellisia. Amerikkalaisen mykkäelokuvan suurin tähti oli koomikko Charlie Chaplin. Äänielokuva alkoi syrjäyttää mykkäelokuvia 1920-luvun lopulla, mikä lisäsi käsikirjoituksen merkitystä. Monenlaiset elokuvan lajityypit nousivat kukoistukseen niin Hollywoodissa kuin Euroopassakin. Teatterielokuvien rinnalle tulivat vuosisadan loppupuolella ensin televisio ja sitten video, ja myös digitaalitekniikka ja erikoistehosteiden kehitys muuttivat elokuvaa.[20]

MusiikkiMuokkaa

Länsimainen musiikki uudistui täysin 1900-luvulla, ja populaarimusiikki nousi taidemusiikin rinnalle kulttuuritekijäksi. Romantiikan perinteitä jatkoivat vuosisadan alkupuolella esimerkiksi Richard Strauss, Gustav Mahler ja Jean Sibelius. Toinen musiikin valtavirtaus oli ekspressionismi. Elektronisesti ja tietokoneen avulla tuotettu musiikki laajensi musiikin käsitteen sisältöä vuosisadan loppupuolella. Jazz levisi Yhdysvalloista 1920-luvulla Eurooppaan. Sitä seurasivat nuorisokulttuurin syntyminen ja rock and roll 1950-luvulla. Populaarikulttuurin merkittävä artisti 1960-luvulla oli brittiläinen The Beatles -yhtye.[21]

UrheiluMuokkaa

Kilpaurheilusta tuli suosittua, ja olympialaiset ja jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut nousivat maailman seuratuimmiksi mediatapahtumiksi.

Merkittäviä tapahtumiaMuokkaa

 
Sotilaita juoksuhaudassa ensimmäisessä maailmansodassa.
 
Holokaustissa murhattiin kuusi miljoonaa juutalaista.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Briggs, Asa (päätoim.): Ratkaisun hetket: 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaa. Suomentanut Ovaska, Mervi; Salonen, Kati; Salonen, Sirkka; Valta, Tuulikki (Almagest OY). Helsinki: OY Valitut Palat, 1995. ISBN 951-584-073-2. (suomeksi)
  • Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä. Suomentanut Ahola, Veikko; Ahola, Matti; Kuhlman, Irmeli; Luotio, Jorma. Painettu Thaimaassa 2004: Gummerus Kustannus OY, 2004, alun perin 2000. ISBN 951-20-6624-6. (suomeksi)
  • Newark, Tim: 50 taistelua jotka muuttivat maailmaa. Suomentanut Ahola, Veikko; Kuhlman, Irmeli. Painettu Kiinassa 2005: Gummerus Kustannus OY, 2002, alun perin 2001. ISBN 951-20-6985-7. (suomeksi)
  • Zetterberg, Seppo (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Westwell, s. 6 (Johdanto)
  2. Newark, s. 28, 30 (Ciudad De México, 1847)
  3. Newark, s. 48 (San Juanin kukkula, 1898)
  4. Ratkaisun hetket, s. 242–245 (1853 – Japani kohtaa lännen)
  5. Newark, s. 44 (Geok Tepe, 1881)
  6. Ratkaisun hetket, s. 282–285 (1900 – Boksarikapina)
  7. Ratkaisun hetket, s. 234–237 (1848 – Kommunistinen manifesti)
  8. Ratkaisun hetket, s. 294–297 (1905 – Venäjän verisunnuntai)
  9. a b c Ratkaisun hetket, s. 432
  10. Ratkaisun hetket, s. 302–305 (1913 – Naisten äänioikeus)
  11. Elämme maailmanhistorian rauhallisinta ja väkivallattominta aikaa Yle uutiset. 22.10.2011. Viitattu 9.10.2020.
  12. Westwell, s. 185
  13. a b Westwell, s. 186–189 (Sodan jälkimainingit)
  14. Ratkaisun hetket, s. 286–289 (1901 – Ensimmäiset radiosignaalit Atlantin yli)
  15. Ratkaisun hetket, s. 290–293 (1903 – Ensimmäinen moottorilento)
  16. Ratkaisun hetket, s. 298–301 (1908 – T-mallin Ford)
  17. Neil deGrasse Tyson: The Pluto files : the rise and fall of America's favorite planet. New York : W.W. Norton, 2009. ISBN 0393065200. (englanniksi)
  18. List Of Transneptunian Objects Minor Planet Center. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
  19. Tuominen, Marja (Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006), s. 1035.
  20. Tuominen, Marja (Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006), s. 1046–1051.
  21. Tuominen, Marja (Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006), s. 1058–1066.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Muutosten vuosisata -kirjasarja, osat 1–10, WSOY 1992–1996
  • Guinness-kronikka: 1900-luku. (alkuteos Guinness Book of the 20th Century). Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki Media, 1998. ISBN 9513204928.
  • Ebert, Johannes & Schmid, Andreas & Almagest Oy: Kronikka 1900–1999: Suomen ja maailman tapahtumat. Weilin + Göös, 1999. ISBN 9513565297.

Aiheesta muuallaMuokkaa