Elektroniikka

sähkötekniikan osa, joka perustuu elektronien liikkeen ohjaamiseen

Elektroniikka on sähkötekniikan osa, joka perustuu elektronien liikkeen ohjaamiseen. Elektroniikka sisältää sähköisten laitteiden suunnittelua, rakentelua, käyttöä ja tutkimista. Elektroniikan aikakausi alkoi vuonna 1902 John Ambrose Flemingin keksittyä tyhjiödiodin, jolloin hän myös loi elektroniikan käsitteen.[1]

Laajempia määritelmiä ovat antaneet alaa tutkivat insinöörit sekä standardointijärjestö. Suomen Akatemian tieteen keskustoimikunnan elektroniikkajaoston mietintö vuodelta 1974 on seuraavanlainen: ”Elektroniikka on teknologia, jossa puolijohdeainetta, elektroniputkia ja muita elektronisia komponentteja käytetään hyväksi toteutettaessa mitä erilaisimpia järjestelmiä, tiedonsiirtoa ja käsittelyä, koneistojen automaattista valvontaa ja ohjausta ynnä prosessisuureiden niin tieteellistä kuin käytännöllistäkin mittausta varten.

Diodi on yksinkertainen elektroninen komponentti, puolijohteiden liitos päästää elektronien virran lävitseen vain yhteen suuntaan.

Sähköalan kansainvälinen standardisoimisjärjestö International Electrotechnical Commission (IEC) sanoi vuonna 1956, että ”elektroniikka on se tieteen ala, joka käsittelee sähkön johtumista tyhjiössä, kaasussa ja puolijohteessa sekä näihin ilmiöihin perustuvien laitteiden sovellutuksissa.

Yhdysvaltain sähkö- ja elektroniikkainsinöörit taas määrittelevät, että "elektroniikka on se tieteen ja tekniikan ala, joka käsittelee ihmisen aistin ja aivojen korvaamista ja täydentämistä laitteilla, jotka keräävät ja käsittelevät informaatiota, siirtävät sen haluttuun paikkaan, jossa ohjaavat koneita tai esittävät informaatiota ihmisen käytettäväksi."

Sähkövoimatekniikassa elektroniikan sovelluksia ovat muun muassa taajuusmuuttajat ja HVDC-merikaapelit.

Elektroniikka-aloja

muokkaa

Elektroniikan mittaus- ja testauslaitteita

muokkaa
 
Jännitemittaus kahdella jännitemittarilla. Yllä kaupallinen mittari.

Elektroniikassa käytetään monia erityisiä sähköteknisiä mittalaitteita, joilla voidaan mitata ja tarkkailla erilaisia sähköisiä ilmiöitä elektronisissa laitteissa. Useat mittaus- ja testauslaitteet ovat itsekin elektronisia laitteita, vaikka vanhat mittalaitteiden periaatteet saattavatkin olla sähkömekaanisia.

Sähköisten suureiden mittaamiseen käytettyjä laitteita ovat:

Seuraavilla laitteilla voidaan tutkia elektroniikan ilmiöitä ja komponenttien toimintaa:

Seuraavilla laitteilla voidaan tuottaa testaamisessa tarvittavia herätesignaaleita tutkittaville laitteille:

Tutkittavalle laitteelle käyttöjännitettä tuottamaan voidaan käyttää laboratoriovirtalähdettä.

Elektroniikan komponentit

muokkaa

Elektroniikan piireissä käytetään elektronisten, aktiivisten komponenttien lisäksi passiivisia komponentteja, joista osa on toiminnaltaan lineaarisia.

Liitoskomponentit

muokkaa

Johtimet ja kaapelit:

Liittimet:

Passiiviset komponentit

muokkaa
 
Keraamisia kondensaattoreita

Passiivisiksi komponenteiksi kutsutaan komponentteja, jotka kuluttavat energiaa.

Aktiiviset komponentit

muokkaa
 
Elektroniputket olivat ensimmäisiä elektronisia komponentteja, kuuman hehkulangan irrottamat elektronit liikkuvat putken tyhjiössä katodilta anodille.
 
Kaksi kappaletta Maximin DIP-pakattua IC-piiriä sekä kaksi 7 segmentin ledinäyttöä.

Aktiiviseksi komponentiksi kutsutaan komponenttia, joka tuottaa energiaa tai osallistuu aktiivisesti piirin sähköiseen toimintaan. Tyypillisiä esimerkkejä ovat jännite, virta- ja teholähteet, esimerkiksi paristo tai komponentit, joilla saadaan aikaan vahvistusta. Mikropiirit ovat laajoja toimintoja sisältäviä aktiivisia komponentteja.

Aktiiviset puolijohdekomponentit:

Puolijohdekomponentit

muokkaa

Puolijohdekomponentteja ovat mm. aktiiviset puolijohdekomponentit kuten transistorit ja seuraavat komponentit:

Analogiset piirit

muokkaa

Digitaaliset piirit

muokkaa

Piirirakenteita

muokkaa

Elektroniikan käsitteitä

muokkaa

Sähköisiä suureita ja yksiköitä

muokkaa

Sähkövirran tyypit

muokkaa

Kohina

muokkaa

Elektroniikan laitteita

muokkaa

Elektroniikan valmistus

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Macksey, Kenneth & Woodhouse, William: ”Electronics”, The Penguin encyclopedia of modern warfare: 1850 to the present day, s. 110. (The electronics age may be said to have been ushered in with the invention of the vacuum diode valve in 1902 by the Briton John Fleming (himself coining the word 'electronics'), the immediate application being in the field of radio.) Viking, 1991. ISBN 978-0-670-82698-8. (englanniksi)

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Ahoranta, Jukka, Sähkötekniikka. WSOY. 2002. ISBN 951-0-22291-7.
  • Koskinen, Martti: Analogiasuunnittelu. SanomaMagazines. 2002. ISBN 951-832-056-X.
  • Salste, Mikko; Porra, Veikko: Elektroniikka: sovelletun elektroniikan ja digitaalitekniikan perusteet. Otaniemi: Otakustantamo, 1973. ISBN 951-671-053-0.
  • Silvonen, Kimmo: Sähkötekniikka ja elektroniikka. Helsinki: Otatieto, 2003. ISBN 951-672-335-7.
  • Silvonen, Kimmo; Tiilikainen, Matti; Helenius Kari: Analogiaelektroniikka. Helsinki: Edita, 2004 (2002). ISBN 951-37-3839-6.

Aiheesta muualla

muokkaa