Virtageneraattori
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Vakiovirtalähde. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Virtageneraattori (vakiovirtalähde[2], ideaalinen virtalähde[3]) tuottaa vakiovirtaa. Sähköopissa se on ideaalinen aina samaa virtaa kytkentään syöttävä osa.
Vakiovirtalähde on myös sähkölaite tai sähkölaitteiston osa, joka antaa virtapiiriin sähköenergiaa vakiosuuruisella virralla, säätelemällä lähtöjännitettään kuorman muutosten perusteella.
Vakiovirtalähde muokkaa
Ideaalisen virtalähteen läpi kulkee aina jokin määrätty virta, kuormituksesta riippumatta. Mikäli virtalähteen virta on vakio ajan suhteen, kyseessä on vakiovirtalähde. Vakiovirtalähde voi tarjota myös vaihtovirtaa. Piirrosmerkeistä a on Suomessa yleisesti käytetty. Merkki b esiintyy joskus ulkomaalaisessa kirjallisuudessa.
Jännitelähteestä jokapäiväiseksi esimerkiksi käy paristo tai akku, mutta virtalähteelle ei ole olemassa yhtä arkipäiväistä vastinetta. Virtalähde voidaan kuitenkin helposti rakentaa elektronisista komponenteista. Muun muassa transistorin toimintaa voidaan mallintaa ohjatulla virtalähteellä. Virtalähteestä käytetään kirjallisuudessa myös termiä (vakio)virtageneraattori.
Tasavirtalähde saatetaan sekoittaa vakiovirtalähteeseen, mutta kyseessä on kaksi eri asiaa; tasavirtalähte tarjoaa aina tasavirtaa, eikä sen virtaa ole yleensä vakioitu.
Mikäli virtalähteen arvo on riippumaton piirin muista jännitteistä ja virroista, kyseessä on riippumaton lähde. Jos lähde ei ole riippumaton, puhutaan ohjatusta lähteestä. Ohjattuja virtalähteitä on kahta eri tyyppiä:
- Jänniteohjattu virtalähde, VCCS (engl. voltage controlled current source)
- Virtaohjattu virtalähde, CCCS (engl. current controlled current source)
Esimerkiksi bipolaaritransistorin kollektorivirta riippuu kantavirrasta melko lineaarisesti, ja kollektori-emitteriliitosta voidaankin mallintaa virtaohjatulla virtalähteellä, jonka ohjausvirtana on kantavirta.
Se, että lähteen arvo riippuu ajasta (esimerkiksi ) tai vaikkapa lämpötilasta, ei tee lähteestä piiriteorian kannalta ohjattua lähdettä. Lähteen riippumattomuudella on merkitystä muun muassa Theveninin menetelmää käytettäessä, jossa Theveninin resistanssia laskiessa saa sammuttaa vain riippumattomat lähteet.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
Kirjallisuutta muokkaa
- Voipio, Erkki: Virtapiirit ja verkot. Helsinki: Otatieto, 2001 (1976). ISBN 951-672-082-X.