Voltti

SI-järjestelmän mukainen jännitteen yksikkö
Tämä artikkeli käsittelee jännitteen yksikköä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Voltti (tunnus V) on SI-järjestelmän johdettu jännitteen yksikkö.[1][2] Se on nimetty italialaisen fyysikon Alessandro Voltan mukaan. Yksikkö on määritelty siten, että jos johteessa syntyy watin tehohäviö ja siitä kulkee läpi ampeerin virta, sen yli on yhden voltin jännite.[1]

Käytännön tarpeita varten voltti on vuodesta 1990 lähtien standardoitu niin kutsuttua Josephsonin ilmiötä apuna käyttäen.

Voltteina mitataan myös sähköistä potentiaalia: sähköinen potentiaali on sähkökentän potentiaalienergia sähkövarausta kohden.

1 V = 1 W/A = 1 J/C.[1] [3]

SI-kertoimet muokkaa

Kerroin Nimi Tunnus Kerroin Nimi Tunnus
100 voltti V      
101 dekavoltti daV 10−1 desivoltti dV
102 hehtovoltti hV 10−2 senttivoltti cV
103 kilovoltti kV 10−3 millivoltti mV
106 megavoltti MV 10−6 mikrovoltti μV
109 gigavoltti GV 10−9 nanovoltti nV
1012 teravoltti TV 10−12 pikovoltti pV
1015 petavoltti PV 10−15 femtovoltti fV
1018 eksavoltti EV 10−18 attovoltti aV
1021 tsettavoltti ZV 10−21 tseptovoltti zV
1024 jottavoltti YV 10−24 joktovoltti yV

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät, s. 7-11. Moniste 381. Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2.
  2. Young & Freedman: University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 878. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7. (englanniksi)
  3. Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 4.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Arkistoitu 31.8.2012. Viitattu 18.12.2011.