Sähkötekniikka

Sähkötekniikka (engl. Electrical engineering) on sähköä ja sähkömagnetismia hyödyntävä ja tutkiva tekniikan haara. Sähkötekniikka on myös teollisuudenala. Nykyään sähkötekniikka on pirstoutunut useiksi teollisuuden-, tieteen- ja tekniikanaloiksi ja on merkittävä tekijä nykyaikaisessa teollisessa yhteiskunnassa.

Sähkötekniikan historia

Pääartikkeli: Sähkön ja elektroniikan historia

Sähkön historia alkaa noin 1600-luvun alusta. Ensimmäiseksi sähköinsinööriksi on kutsuttu englantilaista William Gilbertiä, joka tutki sähköä ja magnetismia. Hän käytti kirjassaan De Magnete vuodelta 1600 ensimmäisen kerran sanaa ”electricity” eli sähkö. ^lähde? Sähkötekniikan tutkimus alkoi kehittyä enemmän vasta 1800-luvulla, ja vuosisadan tunnettuja kehitysaskelia olivat Georg Simon Ohmin tekemä ero sähkövirran ja jännitteen välille vuonna 1827, Michael Faradayn vuonna 1831 keksimä sähkömagneettinen induktio ja James Clerk Maxwellin kehittämät Maxwellin yhtälöt.

Vuonna 1882 Thomas Edison rakensi ensimmäisen laajamittaisen sähköjakeluverkoston, joka tuotti sähköä 59 kotiin Manhattanilla. Nikola Tesla jätti vuonna 1887 useita patenttihakemuksia uudesta sähkövirran jakelutavasta, jota hän kutsui vaihtovirraksi. Tesla myös työskenteli radioelektroniikan parissa, jonka uranuurtaja Heinrich Hertz pystyi vuoden 1888 kokeissaan lähettämään ja vastaanottamaan radioaaltoja rakentamallaan laitteistolla. Vuonna 1897 Karl Ferdinand Braun esitteli katodiputken, jonka sovellus, katodisädeputki, mahdollisti myöhemmin kuvaputken ja näin ollen myös televisio toteuttamisen. Englantilainen John Ambrose Fleming keksi ja patentoi vuonna 1904 ensimmäisen elektroniputken, jota Robert von Lieben ja Lee De Forest myöhemmin kehittivät eteenpäin. Britannian sotavoimat ryhtyivät kehittämään 1930-luvulla tutkaa, ja ensimmäinen tutka-asema käynnistettiin Bawdseyssa Englannissa, vuonna 1936.

Saksalainen Konrad Zuse julkisti vuonna 1941 maailman ensimmäisen tietokoneen, jota kutsuttiin nimellä Z3. Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1946, esiteltiin ENIAC, joka oli yhdysvaltalainen täysin elektroninen tietokone. Transistorin kehittäminen vuonna 1947 toi Nobelin fysiikanpalkinnon William Bradford Shockleylle, John Bardeenille ja Walter Houser Brattainille.^[1] Transistori mahdollisti mikropiirin keksimisen, minkä tekivät Jack Kilby ja Robert Noyce vuosina 1958 ja 1959: Kilby ja Noyce jakavat kunnian keksinnöstä nykyään.^[2] Mikroprosessorin kehitys johti mikrotietokoneiden vallankumoukseen.^[3]

Alahaarat

Elektroniikka – sähkölaitteiden suunnittelu, valmistus ja käyttö
- Mikroelektroniikka – pienten sähkölaitteiden suunnittelu, valmistus ja käyttö
- Piiriteoria – virtapiirien suunnittelu, simulointi ja teoreettinen tutkimus
- Radioelektroniikka – sähkömagneettiseen säteilyyn perustuvaan tiedonsiirtoon liittyvä tutkimus
- Tietotekniikka – koneellinen, yleensä sähköinen, tietojenkäsittely ja -siirto
Sähkövoimatekniikka – sähkön tuottaminen, käsittely, siirto ja käyttö
Mittaustekniikka – myös muita tapoja kuin sähkö
Säätötekniikka – myös muita tapoja kuin sähkö