Pätöteho

Vaihtovirtapiireissä pätöteho (tunnus P) on piirissä todellisuudessa kulutettu teho. Pätöteho on varsinainen työtä tekevä, eli esimerkiksi vastuskuormassa lämmöksi muuttuva teho. Sen SI-yksikkö on watti. Jos vaihtovirran jännite ja virta eivät ole samassa vaiheessa, pätöteho on pienempi kuin näennäisteho. Pätötehon ja näennäistehon suhde on tehokerroin.

Sinimuotoisille jännitteille ja virroille pätee $$S^{2}=P^{2}+Q^{2},$$ missä $S$ on piirin näennäisteho, $P$ on sen pätöteho ja $Q$ on sen loisteho.

Pätöteho voidaan myös laskea tehollisen jännitteen $U_{\rm {rms}}$, tehollisen virran $I_{\rm {rms}}$ ja tehokertoimen $\cos \phi$ tulona: $$P=U_{\rm {rms}}I_{\rm {rms}}\cos \phi .$$

Kirjallisuutta

• Voipio, Erkki: Virtapiirit ja verkot. Helsinki: Otatieto, 2001 (1976). ISBN 951-672-082-X

Aiheesta muualla

• Loisteho, mitä se on? STEK