Ominaisvastus

aineen sähkönvastus

Ominaisvastus eli ominaisresistanssi eli resistiivisyys (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta. Ominaisvastuksen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Ominaisvastuksen käänteisarvo on sähkönjohtavuus.

Ominaisvastus voidaan esittää yhtälöllä

missä on sähkökenttä ja virtatiheys. Ominaisvastuksen esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto

missä on vastus, poikkipinta-ala ja johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä . [1][2]

Aineiden resistanssi riippuu lämpötilasta.[3] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.

Aineiden ominaisvastusarvojaMuokkaa

Yleisimpien metallien ominaisvastuksia pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20 °C, 10−6  Ωm vastaa arvoa 1 Ω·mm²/m):

Aineiden ominaisvastuksia
Aine Ominaisvastus (20 °C) Ominaisvastuksen
lämpötilakerroin (20 °C)
Hopea 0,0159·10−6 Ωm 4,0·10−3 /K
Kupari 0,01678·10−6 Ωm[4] 3,9·10−3 /K[5][6]
Kulta 0,024·10−6 Ωm 3,4·10−3 /K
Alumiini 0,0265·10−6 Ωm 4·10−3 /K
Messinki 0,070·10−6 Ωm 1,5·10−3 /K
Rauta 0,097·10−6 Ωm 6·10−3 /K
Teräs (arvo vaihtelee laadun mukaan) 0,8·10−6 Ωm 3·10−3 /K

Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20 °C):

Aineiden ominaisvastuksia
Aine Ominaisvastus (20 °C) Ominaisvastuksen
lämpötilakerroin (20 °C)
Konstantaani 0,50·10−6 Ωm 0,03·10−3 /K
Kanthal-lanka (eri seoksia) 1,4·10−6 Ωm 0,06·10−3 /K

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa