Resistiivisyys
Resistiivisyys eli ominaisvastus tai ominaisresistanssi (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta.[1] Resistiivisyyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Resistiivisyyden käänteissuure on konduktiivisuus.
Resistiivisyys voidaan esittää yhtälöllä
missä on sähkökenttä ja virtatiheys. Resistiivisyyden esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto
missä on vastus, poikkipinta-ala ja johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä . [2] [3]
Aineen sähkönjohtavuus riippuu sen lämpötilasta.[4] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.
Aineiden resistiivisyyksiä
muokkaaTähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: En-wikin artikkelissa en:Electrical resistivity and conductivity lähteistetyt luvut poikkeavat hieman alla olevasta taulukosta. Teräksen resistiivisyys vaihtelee todella suurissa rajoissa laadun mukaan. |
Yleisimpien metallien resistiivisyyksiä pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20 °C, 10−6 Ωm vastaa arvoa 1 Ω·mm²/m):
Aine | Resistiivisyys (20 °C) | Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C) |
---|---|---|
Hopea | 0,0159·10−6 Ωm | 4,0·10−3 /K |
Kupari | 0,01678·10−6 Ωm[5] | 3,9·10−3 /K[6][7] |
Kulta | 0,024·10−6 Ωm | 3,4·10−3 /K |
Alumiini | 0,0265·10−6 Ωm | 4·10−3 /K |
Messinki | 0,070·10−6 Ωm | 1,5·10−3 /K |
Rauta | 0,097·10−6 Ωm | 6·10−3 /K |
Teräs (arvo vaihtelee laadun mukaan) | 0,8·10−6 Ωm | 3·10−3 /K |
Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20 °C):
Aine | Resistiivisyys (20 °C) | Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C) |
---|---|---|
Konstantaani | 0,50·10−6 Ωm | 0,03·10−3 /K |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Suomen Standardisoimisliitto: SI-opas : 2019 : kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä = international system of quantities and units, s. 46. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2019. ISBN 978-952-242-411-2 Teoksen lataussivu.
- ↑ Resistivity and Conductivity (html) HyperPhysics. (englanniksi)
- ↑ Raimo Seppänen, et al.: ”Fysiikka”, MAOL-taulukot, 2-4 painos, s. 93-95. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto, Otava, 2005. ISBN 951-1-20607-9
- ↑ Stenbackashopyp s. 7 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ United States National Bureau of Standards. Retrieved 3 February 2014 Internet Archive.
- ↑ Copper Wire Tables, sivu 14; National Bureau of Standards Handbook 100, United States Department of Commerce, 1966 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Electrical Conductivity and Resistivity, NDT Resource Center (Arkistoitu – Internet Archive)