Mikrotietokone

Mikrotietokone tarkoittaa tietokonetta, jonka toiminta perustuu mikroprosessoriin ja joka on kooltaan pienempi kuin minitietokone.[1] Mikrotietokoneet ovat neljännen sukupolven tietokoneita.[2] Kolmannen sukupolven tietokoneet perustuivat erillisiin mikropiireihin.[3] Ensimmäisenä kaupallisena mikrotietokoneena pidetään Micral N -tietokonetta.[4] Termi mikrotietokone on esiintynyt painettuna ensimmäisen kerran liittyen Micral N -tietokoneeseen.[4] Kanadalainen MCM/70 esiteltiin vuonna 1973 ja toimitukset alkoivat loppuvuodesta 1974.[5] Japanin varhaisimpia mikrotietokoneiden valmistajia oli Sord Computer Corporation SMP80/08-mallillaan ja SMP80/x-sarjalla.[6] Mikroprosessoreista on tullut yksittäinen määrittävä teknologia kaikissa tietokoneluokissa.[7] Varhaisimmat henkilökohtaiset tietokoneet eivät vielä käyttäneet mikroprosessoria. Mikroprosessorit syrjäyttivät muut ratkaisut ja myös suurtietokoneet ovat siirtyneet käyttämään mikroprosessoria, mutta eivät ole mikrotietokoneita.

Commodore 64 oli yksi suosituimmista mikrotietokoneista.

Sana ”mikro” on jäänyt pois käytöstä ja puhekielessä henkilökohtaista tietokonetta tarkoittavalla termillä ”PC” usein viitataan mikrotietokoneeseen riippumatta tietokoneen käyttötavasta tai käyttötarkoituksesta.lähde?

HistoriaMuokkaa

 
MCM/70.

Mikrotietokoneiden vallankumoukseksi kutsutaan mikroprosessoriin perustuvien tietokoneiden yleistymistä, jonka sanotaan alkaneen Intel 4004 -suorittimen julkaisusta.[8] Varhaisia harrastajille tarkoitettuja mikrotietokoneita seurasivat kotitietokoneiksi kutsutut mikrotietokoneet ja henkilökohtaiset tietokoneet, jotka olivat käyttäjäystävällisempiä ja voitiin ottaa suoraan käyttöön.[9]

MCM/70 oli ensimmäisiä kannettavia tietokoneita.[10]Osborne 1 (1981) oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt kannettava tietokone.[11]Epson HX-20 (1982) on sanottu olevan ensimmäinen varsinainen "sylitietokone" (Suwa Seikosha HC-20 Japanissa).[12][13]

1970-luvun lopulla Isossa Britanniassa huolestuttiin tietokoneiden aiheuttavan työttömyyttä, jonka jälkeen BBC aloitti hallituksen tukemana tietokoneosaamisen kampanjan (Computer Literacy Project, CLP).[14][15] BBC lähestyi Acorn Computersia, jonka seurauksena syntyi BBC Micro.[16] 1970-luvulla tuotettiin myös televisiosarjat kuten The Mighty Micro ja The Silicon Factor.[16] 1980-luvulla seurasivat The Computer Programme, Making the Most of the Micro ja useita muita.[14] 1990-luvulle mennessä televisio-ohjelmien sisältö siirtyi tietokoneiden alkeiden käsittelystä muun muassa peleihin ja pelaamiseen.[14] Vuonna 1985 halpojen kotitietokoneiden markkinat romahtivat Isossa Britanniassa: vanhemmat olivat turhautuneita että lapset olivat kiinnostuneempia pelaamisesta kuin opiskelusta ja aikuiset halusivat kehittyneempiä tietokoneita.[9]

Suomessa Koulu-tv esitti 1970-luvulla tietotekniikan perusteita Kaikkialla ATK -sarjassa.[17] Vuonna 1982 lähettiin Yleisradiossa Maija Typin ja Pekka Lehtiön toimittamaa Kansanmikrokerho-ohjelmaa, johon sisältyi radiossa lähetettyjä ohjelmakoodiosioita eli surinoita. Ohjelmassa käytetty tietokone oli Sinclair ZX-81.[18]

Vuonna 1975 julkaistu MOS 6502 mikroprosessori oli kilpailijoitaan nopeampi, halvempi (kymmenesosa Motorola 6800:n ja Intel 8080:n hinnasta) ja valmistusprosessi tuotti kymmenenkertaisesti toimiva mikropiirejä.[19] Tämän seurauksena myös muiden valmistajien oli laskettava hintoja ja piiri auttoi henkilökohtaisten tietokoneiden ”vallankumouksessa”.[19]

Vuonna 1976 julkaistu NEC TK-80 aloitti mikrotietokoneiden "boomin" Japanissa, jonka jälkeen useilta muilta yrityksiltä tuli kilpailevia tuotteita.[20] Vuonna 1978 Sharp julkaisi Sharp MZ:n, joka valtasi puolet japanilaisista markkinoista.[21] Vuonna 1979 NEC julkaisi NEC PC-8001:n, joka oli yhtiön ensimmäinen henkilökohtainen tietokone.[20][22]

 
Commodore PET.

Tietokonepelien pelaamiseen soveltuvat mikrotietokoneet kuten ”vuoden 1977 kolmikko” Apple II, Commodore PET ja TRS-80 julkaistiin vuonna 1977.[23][24][25] Aikaisemmat mikrotietokoneet kuten Altair 8800 (1975) eivät sisältäneet vielä näyttöominaisuuksia, mutta niihin pystyi liittymään päätteillä sopivien liitäntöjen ja lisälaitteiden avulla.[26] Commodore PET:in sanotaan olleen ensimmäinen kaupallisesti menestyksekäs henkilökohtainen tietokone.[27]

Japanissa suosittujen koneiden "kolmikkoja" (gosanke) oli useampia:

  1. 1976-1977: NEC TK-80, Hitachi H68 / TR, Lkit-16, Toshiba EX-80
  2. 1978-1981: Hitachi MB-6880, Sharp MZ-sarja, NEC PC-6000 / PC-6600, Fujitsu FM-8
  3. 1982-1988: NEC PC-8800, Fujitsu FM-7, Sharp X1

Mikrotietokoneiden nousu 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa mahdollisti useammille ihmisille pääsyn halvempiin tietokoneisiin kouluissa ja kotonaan.[28]Sinclair Researchin ZX80, ZX81 ja ZX Spectrum olivat huomattavan suosittuja 1980-luvun alussa halvan hintansa myötä. ZX Spectrum myi yli 5 miljoonaa kappaletta.[29] Vuonna 1984 14 japanilaista yhtiötä oli mukana MSX-tietokoneiden valmistuksessa.[30]Guinness World Recordsin mukaan vuonna 1982 julkaistu Commodore 64 myi yli 17 miljoonaa kappaletta ja on kaikkien aikojen myydyin yksittäinen tietokonemalli.[31][32]

Suomessa oli vuonna 1980 vajaat 13 000 tietokonetta ja vuonna 1983 60 000 televisioon kytkettävää mikrotietokonetta.[33] Vuonna 1988 Suomessa suunniteltiin jokaisen kansalaisen kytkemistä tietoverkkoon.[33]

Sovellusohjelmat kuten VisiCalc (1979) laajensivat mikrotietokoneiden käyttöä harrastuksesta ja pelaamisesta myös yrityskäyttöön.[34] VisiCalc oli aikansa "killer application".[34] Kauppiaat alkoivat myymään Apple II:sta ja VisiCalcia yhtenä pakettina ja se oli yksi syy jonka johdosta Applesta tuli menestynyt yritys.[34] Kaksi vuotta myöhemmin IBM julkaisi IBM PC:n, jonka jälkeen syntyivät IBM PC -yhteensopivat kloonikoneet.[35] Vuonna 1982 pienen yrityksen käyttöön tarkoitetulta mikrotietokoneelta vaadittiin CP/M-käyttöjärjestelmä, VisiCalc tai vastaava ohjelma, 80-sarakkeen näyttö, näppäimistö numeronäppäimistöllä ja alle 5 000 USD hinta.[36] Vuonna 1983 julkaistu Lotus 1-2-3 oli IBM PC:n läpimurtosovellus.[37]

Mikro- ja minitietokoneen käsitteet hämärtyivät 1970-luvun lopulla, kun ominaisuuksiltaan minitietokoneita vastaavat koneet alkoivat käyttää mikroprosessoreja.[38] Minitietokoneista kuten VAXista kehitettiin mikroprosessoria käyttäviä malleja kuten MicroVAX.[39]Työasema on 1980-luvulla syntynyt tietokoneluokka, joka toi VAX:in kaltaisen suorituskyvyn työpöydälle.[40] Työasema perustui edulliselle mikroprosessorille, joka oli tyypillisesti Motorola 68000.[40] Gordon Bellin mukaan "henkilökohtainen työasema" esiteltiin vuonna 1981 kun Apollo Computer, Sun Microsystems ja Xerox esittelivät työasemansa ja varhaiset omaksujat ottivat ne käyttöön.[41] Mikrotietokoneet yleistyivät nopeasti myös laboratorioissa ja kirjastoissa, sekä automaatiossa ja telekommunikaatiossa.[42][43][44]

Vuonna 1980 julkaistua Commodore VIC-20:tä markkinoitiin "käyttäjäystävällisenä tietokoneena", joka näkyi muun muassa ohjekirjan suunnittelussa ja käytetyissä symboleissa.[45] Tietokonetta myytiin myös tavallisissa jälleenmyyntiliikkeissä erikoisliikkeiden sijaan, joka asetti sen myös kilpailemaan pelikonsolien kanssa.[45] Tietokone myös suunniteltiin halpaan hintaluokkaan japanilaisten tietokoneiden vaikutuksesta ja maksoi vähemmän kuin sen kilpailijat.[45][46] Yrityskäyttöön tarkoitettu Sony SMC-70 julkaistiin joulukuussa 1982 ja se oli ensimmäinen henkilökohtainen tietokone 3,5" tuuman levykeasemalla.[47]

Lokakuussa 1982 NEC ilmoitti NEC PC-9801 -tietokoneesta.[48] NEC PC-98 -sarja myi yli 15 miljoonaa kappaletta kymmenen vuoden aikana ja hallitsi suurta osaa markkinoista Japanissa.[49][50]

Vertailu tietokoneiden hinnoista joulukuussa 1982.[51]

Tietokone RAM (vakio) RAM (laajennus) CPU Tallennusmedia Isot/pienet kirjaimet Listahinta Värimäärä Suurin näyttötila Ääni
Apple II Plus 16 KB 64 KB MOS Technology 6502 @ 1 MHz (8-bit) kasettinauha / levyke (143 KB) Ei 1330,00 $ 16 280 × 192 pikseliä Clicks via speaker
Atari 800 16 KB 48 KB MOS Technology 6502 @ 1.78 MHz (8-bit) kasettinauha / levyke (92 KB) Kyllä 899.95 $ 256 320 × 192 pikseliä 4-voice / 4-octave effects
Commodore PET 16 tai 32 KB 32 KB MOS Technology 6502 @ 1 MHz (8-bit) kasettinauha / levyke (1024 KB) Kyllä 995,00 $ mustavalko 80 × 50 pikseliä 1 voice / 3 octaves
Commodore VIC-20 5 KB 32 KB MOS Technology 6502 @ 1.02 MHz (8-bit) kasettinauha / levyke (170 KB) Kyllä 260,00 $ 16 176 × 184 pikseliä 3 voices / white noise
Dragon 32 32 KB 32 KB Motorola 6809 @ 1.7 MHz (0.89 operating speed) (8/16-bit) kasettinauha / levyke (180 KB) Ei 175,00 $ 8 256 × 192 pikseliä 1 voice
IBM PC 16 KB 512 KB Intel 8088 @ 4.77 MHz (16-bit) kasettinauha / levyke (320 KB) Kyllä 1 265,00 $ 16 640 × 200 pikseliä 1 voice
Radio Shack TRS-80 Model III 16 KB 48 KB Zilog Z80 @ 1.78 MHz (8-bit) kasettinauha / levyke (175 KB) Kyllä 699,00 $ mustavalko 128 × 48 pikseliä Basic sound via cassette interface
Radio Shack TRS-80 Color Computer 4 KB 64 KB Motorola M6809E @ 0.894 MHz (8/16-bit) kasettinauha / levyke (153 KB) Ei 399,00 $ 8 256 × 192 pikseliä 1 voice
Texas Instruments TI-99/4A 16 KB 48 KB TI TMS9900 @ 3.0 MHz (16-bit) kasettinauha / levyke (90 KB) Kyllä 299,00 $ 16 256 × 192 pikseliä 3 voices and white noise
ZX81 / TS1000 1 KB / 2 KB 64 KB Zilog Z80 @ 3.25 MHz or NEC Z80 @ 3.25 MHz (8-bit) kasettinauha Ei 99.95 $ mustavalko 64 × 48 pikseliä Basic sound via cassette interface

Vuoden 1983 videopelilama vaikutti muun muassa Atarin toimintaan.[52] Suomessa vuonna 1983 julkaistiin Salora Fellow.[53]

Kotitietokoneiden hintasota vuonna 1983 ajoi muun muassa Texas Instrumentsin ulos kotitietokoneiden markkinoilta ja Commodoren sekä Atarin taloudellisesti heikkoon tilanteeseen.[54][55][56] Texas Instruments oli aiemmin ajanut Commodoren vaikeaan tilanteeseen laskimien myynnissä.[54] Texas Instruments pudotti TI-99/4A:n hintaa ja Commodore VIC-20:n hintaa.[57] VIC-20:stä tuli ensimmäinen miljoona kappaletta myynyt mikrotietokone.[58][24] TI-99/4A myi 2,8 miljoonaa kappaletta.[59] Commodoren julkaistua Commodore 64:n Atari liittyi mukaan ja laski Atari 400:n ja Atari 800:n hintoja.[57] Hintasodan neurauksena MSX-valmistajat olivat haluttomia lähtemään Yhdysvaltain markkinoille.[60] Ennen vuotta 1982 ei ollut juurikaan alle 1 000 dollarin henkilökohtaisia tietokoneita ja tietokoneita myytiin erikoistuneissa liikkeissä.[61][62] Commodore aloitti tietokoneiden myynnin myös muissa liikkeissä kuten K-Mart Yhdysvalloissa.[57] Tietokoneet kuitenkin tulivat entistä laajemman yleisön saataville hintojen laskun myötä, muun muassa Commodoren Jack Tramielin vaikutuksesta.[63] Ohjelmistokehittäjillä oli toiveita lisätä opetus- ja hyötyohjelmia myyntiä koteihin vuonna 1984 julkaistulle IBM PCjr -tietokoneelle, joka oli merkittävästi aiempaa IBM PC:tä edullisempi.[56] PCjr-tietokoneen toivottiin myös ”tuovan uskottavuutta” kotitietokoneiden markkinoille.[56]

Vuonna 1984 Apple julkaisi Macintosh 128K -mallin (alkujaan nimellä ”Apple Macintosh”, myöhemmin nimi muutettu) aloittaen vahvalla myynnillä, joka hiipui seuraavana vuonna.[64][65] Syyksi hiipumiseen sanotaan alkuperäisen laitteiston tekniset rajoitukset ja kilpailu Commodorelta ja Atarilta.[65] Macintoshille heinäkuussa 1985 julkaistu PageMaker oli alustan läpimurtosovellus ja sanotaan aloittaneen työpöytäjulkaisemisen alan.[65]

 
Amiga 1000.

CES-messuilla esiteltiin vuonna 1984 Amigan Lorraine-prototyyppiä: Amiga 1000 julkaistiin vuonna 1985 ja sen videopiirit pystyivät manipuloimaan kuvaa kahdesta 40:een kertaa nopeammin kuin mikään muu henkilökohtainen tietokone markkinoilla siihen aikaan.[52][66] Amiga oli maailman ensimmäinen "multimedia-PC", joka oli klassinen esimerkki aikaansa edellä olevasta tuotteesta.[24] Amigan yhdistelmä graafista käyttöliittymää, komentoriviskriptausta ja moniajavaa käyttöjärjestelmää sijoitti sen lähes 10 vuotta kilpailijoita edelle.[66][67] PC World sijoitti Amiga 1000:n – ”maailman ensimmäinen moniajava-multimedia-henkilöhtainen tietokone” – seitsemänneksi kaikkien aikojen henkilökohtaisten tietokoneiden listalla.[68][66]

Heinäkuussa 1985 Atari ilmoitti aloittaneensa Atari 520 ST -mallin toimitukset jakelijoille.[69] ST oli ensimmäinen tietokone, jossa oli integroitu MIDI-tuki.[70]

Vuonna 1987 julkaistua Sharp X68000 -tietokonetta kutsuttiin "henkilökohtaiseksi työasemaksi" ja se sai huomiota grafiikkaominaisuuksien ansiosta.[71]

Vuonna 1990 julkaistua Video Toasteria on kutsuttu Amigan läpimurtosovellukseksi ja sen sanottiin tuoneen televisiotuotannon massoille.[72][73]

EdeltäjätMuokkaa

Ennen mikrotietokoneita markkinoilla olivat minitietokoneet.[38] Näiden hinta ja fyysinen koko olivat huomattavasti suurempia: suosittu PDP-8 (1965) vastasi kooltaan pakastinta ja maksoi kymmeniä tuhansia dollareita esittelyvuotenaan. Myös eräitä mikroprosessoriin perustuvia minitietokoneita on kutsuttu mikrotietokoneiksi (muun muassa TI-990/4 ja TI-990/5).

IBM 5100 (1975) minitietokone ei vielä käyttänyt mikroprosessoria vaan suoritin koostui useista mikropiireistä, mutta tietokone oli IBM:n ensimmäinen tuotantoon päätynyt henkilökohtainen tietokone ja yksi ensimmäisistä kannettavista tietokoneista.[74][75][76]

Ennen mikroprosessorin yleistymistä oli saatavilla erillisiin logiikkapiireihin perustuvia tietokoneita kuten Kenbak-1.[77] Mikrotietokoneen yhdeksi määritelmäksi on muodostunut mikroprosessorin käyttö.[4] Datapoint 2200 -päätettä suunniteltiin mikroprosessoria käyttäväksi, mutta käytti edelleen diskreettiä TTL-logiikkaa.[78]

Rakennussarjat ja yhden piirilevyn tietokoneetMuokkaa

Rakennussarjana saatavia tietokoneita oli markkinoilla useita, muun muassa: Altair 8800, Apple I, Cosmac VIP, COSMAC ELF, KIM-1, Lkit-16, Nascom, NEC TK-80 ja suomalainen Telmac 1800. Yhden piirilevyn tietokoneet syntyivät samalla kuten "dyna-micro".

Kaupallisten tietokoneiden hintojen lasku, sekä mukana tuleva laitteisto ja ohjelmisto vähensivät rakennussarjojen suosiota.[79] Myöhemmin yhden piirilevyn tietokoneet kuten Raspberry Pi ovat nousseet uudelleen harrastajien suosioon.[79]

OhjelmistotMuokkaa

Käsite omisteinen ohjelmisto syntyi vuonna 1983 Applen oikeudenkäynnissä Franklin ACE-tietokoneista.[80] Myös IBM haastoi oikeuteen kloonikoneiden valmistajia BIOSin kopioimisesta, sekä alensi omia hintojaan.[81] Eri valmistajat myös kehittivät omia vaihtoehtoisia toteutuksia BIOSille.[81]

Tietokoneiden suosion myötä videopeleistä tuli huomattavan suosittuja.[9] Miljoonat myydyt koneet lisäsivät potentiaalista markkinaa peleille ja kehittivät kiinnostusta pelien tekemiseen.[9] Videopeliteollisuudessa monet aloittivat "makuuhuoneohjelmoijina" teini-ikäisinä ja myivät pelejä postimyynnillä.[9] Pelit olivat aluksi klooneja suosituista kolikkopeleistä.[9] Lehdet Britanniassa kirjoittivat teini-ikäisten pelikehittäjien rikastumisesta ja nopeiden autojen hankkimisesta.[82]

KIM-1:lle julkaistu Microchess oli ensimmäinen kaupallisesti menestyksekäs mikrotietokoneille myyty peliohjelma: pelin ensimmäinen kappale toimitettiin 18. joulukuuta 1976.[83][84]

LehdetMuokkaa

Mikrotietokoneiden suosio toi uusia niihin keskittyviä painettuja lehtiä. Eräissä lehdissä kuten Byte oli ohjelmien lähdekoodilistauksia eri ohjelmointikielillä.[85] Useissa lehdissä oli valmiita ohjelmia lehden mukana tulevalla C-kasetilla, levykkeellä tai CD-ROMilla. Ensimmäisenä ohjelmakasetin liittäneenä lehtenä pidetään brittiläistä Amstrad Action -lehteä.[86] Japanin ensimmäisiä tietokonelehtiä olivat ASCII ja I/O.[87]

Vuonna 1984 aloitettiin suomalaiset lehdet Mikrobitti ja Printti.[88] Etenkin Mikrobitti sisälsi myös ohjelmakoodilistauksia lehden sivuilla.

VaikutusMuokkaa

Demoskenen juuret ovat edullisten mikrotietokoneiden yleistymisessä.[89] Andy Warhol esitteli tietokonetaidetta kesällä 1985 suuren yleisön edessä.[90] Useat muusikot ottivat mikrotietokoneet käyttöön.[91][92] Video Toaster tasoitti kenttää riippumattomille videotuottajille.[93] CGI-grafiikan teosta tuli dramaattisesti edullisempaa ja uusia artisteja ilmaantui.[94][95]

Muun muassa NEC PC-8801 -sarjalle pelejä kehittäneet tulivat myöhemmin tunnetuiksi merkittävissä pelisarjoissa.[96]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Microprocessor and Microcomputer Technology, s. 3–4. Macmillan Press, 1981. ISBN 978-1-349-16651-0. (englanniksi)
  2. Fourth Generation (1971–1991) demarscomputerhistory.weebly.com. Viitattu 26.8.2017.
  3. Third Generation (1965–1970) demarscomputerhistory.weebly.com. Viitattu 26.8.2017.
  4. a b c Micral N of François Gernelle history-computer.com. Viitattu 25.7.2017.
  5. Chris Bateman: How Toronto invented the PC, then forgot about it 15.4.2015. Spacing Toronto. Viitattu 24.6.2019. (englanniksi)
  6. 【Sord】 SMP80/x series IPSJ Computer Museum. Viitattu 24.7.2017.
  7. Gordon Bell: Bell’s Law For The Birth And Death Of Computer Classes (PDF) gordonbell.azurewebsites.net. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  8. The Microcomputer Revolution for Historians jstor.org. Viitattu 25.7.2017.
  9. a b c d e f A brave new world: the 1980s home computer boom historyextra.com. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  10. Introduction of the MCM/70, the First Truly Portable Computer & the First Truly Usable Microcomputer System historyofinformation.com. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  11. Osborne 1 history-computer.com. Viitattu 11.5.2019. (englanniksi)
  12. 【Shinshu Seiki / Suwa Seikosha】 HC-20 IPSJ Computer Museum. Viitattu 25.6.2019. (englanniksi)
  13. Epson HX-20 centre for computing history. Viitattu 24.6.2019. (englanniksi)
  14. a b c Standby for a Data-Blast offthetelly.co.uk. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  15. Towards Computer Literacy - The BBC Computer Literacy Project 1979-1983 naec.org.uk. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  16. a b Tony Smith: The BBC Micro turns 30 (sivu 2) 30.11.2011. The Register. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  17. Yli-ojanperä, Elina: ATK oli kaikkialla jo 1970-luvulla 24.9.2014. Yle elävä arkisto. Viitattu 20.6.2019.
  18. Saarikoski, Petri: Koneen lumo: Mikrotietokoneharrastus Suomessa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin, s. 100. Jyväskylä: , 2004. ISBN 978-951-39-7243-1. Teoksen verkkoversio.
  19. a b Brian Santo: 25 Microchips That Shook the World spectrum.ieee.org. Viitattu 21.12.2019. (englanniksi)
  20. a b TK-80、PC-8001、NECのパソコンはこんな偶然から始まった ascii.jp. 8.8.2019. Viitattu 8.8.2021. (japaniksi)
  21. 【Sharp】 MZ-80K Personal Computer IPSJ Computer Museum. Viitattu 1.4.2017.
  22. 【NEC】 PC-8001 IPSJ Computer Museum. Viitattu 1.4.2017.
  23. Computer Platforms tacticalwargamer.com. Viitattu 23.7.2017.
  24. a b c Most Important Companies byte.com. Arkistoitu . Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
  25. Most Important Companies. Byte, syyskuu 1995, 20. vsk, nro 9, s. 100. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  26. MITS Altair 8800 oldcomputers.net. Viitattu 25.7.2017.
  27. Computer design: Commodore PET 2001 (1977) inexhibit.com. Viitattu 26.7.2017.
  28. Alison Gazzard: The Platform and the Player: exploring the (hi)stories of Elite Game Studies. Viitattu 22.2.2019.
  29. Tom Jowitt: Tales In Tech History: ZX Spectrum 10.3.2017. Silicon. Viitattu 12.5.2019. (englanniksi)
  30. MSX: a standard for the world Creative Computing. Viitattu 26.7.2017.
  31. Griggs, Brandon: The Commodore 64, that '80s computer icon, lives again CNN. Viitattu 5.8.2017. (englanniksi)
  32. Commodore 64 – The Best Selling Computer in History commodore.ca. Viitattu 5.8.2017.
  33. a b Lindfors, Jukka: Pienoistietokoneiden maihinnousu yle.fi. 8.2.2007. Viitattu 12.5.2019.
  34. a b c VisiCalc of Dan Bricklin and Bob Frankston history-computer.com. Viitattu 25.7.2017.
  35. The IBM Personal Computer's 25th Anniversary PC World. Viitattu 30.7.2017.
  36. Kinne, Harold C.: The Microcomputer Revolution. eric.ed.gov. heinäkuu 1982. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  37. Steven J. Vaughan-Nichols: Goodbye, Lotus 1-2-3 zdnet.com. 15.5.2013. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  38. a b Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  39. Digital MicroVAX 3100 centre for computing history. Viitattu 7.5.2019. (englanniksi)
  40. a b Paul E. Ceruzzi: A History of Modern Computing. Second edition. MIT Press, 1998. ISBN 0-262-53203-4. (englanniksi) 
  41. C. Gordon Bell: Toward A History Of (Personal) Workstations (Draft) (PDF) dl.acm.org. 1986. doi:10.1145/12178.12179. Viitattu 3.9.2021. (englanniksi)
  42. T.C.O'Haver: The microcomputer revolution Journal of Pharmaceutical and Biomedical Analysis. 18.6.1982. doi:10.1016/0731-7085(83)80003-X. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  43. Ann M. Sandberg-fox: The Microcomputer Revolution Cataloging & Classification Quarterly. doi:10.1300/J104v31n02_04. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  44. Craig J. Calhoun: The Microcomputer Revolution?: Technical Possibilities and Social Choices journals.sagepub.com. 1.5.1982. doi:10.1177/004912418100900402. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  45. a b c VIC-20 retrogamer.net. 4.2.2014. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
  46. Benj Edwards: The First PC to Sell Millions: Commodore VIC-20 Turns 40 howtogeek.com. 24.8.2021. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  47. 【Sony】 SMC-70 System IPSJ Computer Museum. Viitattu 25.7.2017.
  48. 【NEC】 PC-9801 IPSJ Computer Museum. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  49. Fenlon, Wesley: 10 Most Popular Computers in History computer.howstuffworks.com. Viitattu 20.5.2017.
  50. Retro Japanese Computers: Gaming's Final Frontier Retro Japanese Computers Retro Gamer. Arkistoitu . Viitattu 20.6.2016. (englanniksi)
  51. Compute!, 1982, nro 31, s. 56, 58. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.5.2017.
  52. a b Tom Hormby: The Amiga Story: Conceived at Atari, Born at Commodore lowendmac.com. 5.11.2016. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  53. Salora Fellow pelikonepeijoonit.net. Arkistoitu . Viitattu 27.8.2021.
  54. a b The 1983 Home Computer Price War lowendmac.com. Viitattu 23.7.2017.
  55. Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 5: postlaunch blues Ars Technica. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  56. a b c Cook, Karen. "Jr. Sneaks PC into Home", PC Magazine, 1984-03-06, p. 35. Luettu 2018-04-11. 
  57. a b c Commodore Up To Amiga pc-history.org. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  58. Melick, Rick: An interview with Michael Tomczyk zimmers.net. Viitattu 20.5.2017.
  59. The Texas Instruments 99/4: World’s First 16-Bit Home Computer spectrum.ieee.org. 22.6.2017. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
  60. Howard Root & Brian Williams: Faceoff: will MSX be a success in the United States. atarimagazines.com. elokuu 1984. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
  61. Andrew Pollack: THE COMING CRISIS IN HOME COMPUTERS nytimes.com. 19.6.1983. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  62. David H. Ahl: The first decade of personal computing marraskuu 1984. Creative Computing. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  63. Commodore founder Jack Tramiel dies The Verge. Viitattu 24.7.2017.
  64. Apple Macintosh 128K computinghistory.org.uk. Viitattu 10.11.2020. (englanniksi)
  65. a b c Jeremy Reimer: Total share: 30 years of personal computer market share figures 15.12.2005. Ars Technica. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi) 
  66. a b c Tekla S. Perry: Happy Birthday Amiga Computer! spectrum.ieee.org. 24.7.2015. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  67. Paul Wallich: Amiga: The Computer That Wouldn’t Die spectrum.ieee.org. 1.3.2001. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  68. The 25 Greatest PCs of All Time, The Complete List pcworld.com. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  69. Atari Is Shipping 520 ST Computer 10.7.1985. The New York Times. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  70. Craig Anderton's Brief History Of MIDI MIDI Association. Viitattu 26.7.2018. (englanniksi)
  71. 【Sharp】 X68000 museum.ipsj.or.jp. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  72. Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 9: The Video Toaster Ars Technica. Viitattu 25.9.2017.
  73. Richard O'Reilly: Newtek's Screamer Speeds Up Toaster Animation washingtonpost.com. 16.8.1993. Viitattu 20.10.2021. (englanniksi)
  74. IBM 5100 history-computer.com. Arkistoitu . Viitattu 11.5.2019. (englanniksi)
  75. IBM Portable PC oldcomputers.net. Viitattu 11.5.2019.
  76. I.B.M. Corp. Introduces A 50‐Pound Computer nytimes.com. 10.9.1975. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  77. Kenbak-1 – Complete History of the Kenbak-1 Computer history-computer.com. Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
  78. Datapoint 2200 history-computer.com. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  79. a b The Rise, Fall, and Rise of Electronics Kits spectrum.ieee.org. 24.12.2013. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  80. Hassett, Rob: Impact of Apple vs. Franklin Decision internetlegal.com. Viitattu 12.8.2017. (englanniksi)
  81. a b Sanger, David E.: Eagle's Battle for Survival New York Times. Viitattu 12.8.2017. (englanniksi)
  82. Philip and Andrew Oliver: ZX Spectrum: An enduring legacy gamesindustry.biz. 26.10.2017. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
  83. Microchess for the Kim-1 benlo.com. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  84. https://www.computerhistory.org/chess/orl-4334404555680/
  85. BYTE Magazine Rescans (About-osio) archive.org. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  86. Ruth Nicholas: Profile: Chris Anderson: Media with passion Independent. Viitattu 24.9.2017.
  87. Alex Wiltshire: ASCII Corporation Four pioneering game developers remember working for one of Japan’s first game publishers readonlymemory.vg. Viitattu 8.8.2021. (englanniksi) 
  88. Niemelä, Antti: 80-luvulla Mikrobitin kanssa kilpaili Printti – lehden koko arkisto luettavissa netissä turbovisio.fi. Viitattu 19.5.2017.
  89. Demoscene wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi. Viitattu 7.2.2020. (englanniksi)
  90. Warhol and the Amiga The Andy Warhol Museum. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  91. Naman, Mard: Making Tracks With MIDI - A Profile of Tangerine Dream STart. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  92. Natsel, Tom: Computers: The Powerful, New Music Machines. Compute!, maaliskuu 1988, s. 7–8. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  93. Flying Toasters wired.com. 5.1.1994. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  94. CGI in Star Trek ex-astris-scientia.org. Viitattu 26.9.2017. (englanniksi)
  95. Meet LightWave Legend Ron Thornton lightwave3d.com. Arkistoitu . Viitattu 25.9.2017. (englanniksi)
  96. Gaming computers of Japan: The NEC PC-8800 series retronauts.com. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikrotietokone.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Jensen, Richard: The Microcomputer Revolution for Historians, s. 91–111. The MIT Press, 1983. Teoksen verkkoversio. doi:10.2307/203518. (englanniksi)
  • Tomczyk, Michael: The Home Computer Wars: An Insider's Account of Commodore and Jack Tramiel. Compute Publications International, 1984. ISBN 9780942386783. (englanniksi)