Wikipedia

Graafinen käyttöliittymä

käyttöliittymätyyppi
Hakusana ”GUI” ohjaa tänne. GUI on myös Guinean maatunnus urheilukilpailuissa.

Graafinen käyttöliittymä (engl. graphical user interface, GUI), tarkoittaa tekstiin, kuviin ja käyttöliittymäelementteihin perustuvaa tapaa käyttää tietokonetta tai tietokoneohjattua laitetta.

Nykyaikainen graafinen käyttöliittymä.

Graafinen käyttöliittymä koostuu käyttöliittymäkomponenteista (kuten ikkunoista, valikoista, valinta­napeista, valintaruuduista ja kuvakkeista), joita käytetään näppäimistön lisäksi osoitinlaitteella (kuten hiirellä, kosketuslevyllä tai trackballilla). Komponentit saadaan useimmiten käyttöön käyttöliittymäkirjastosta. Näitä graafisen käyttöliittymän osia voidaan korostaa käyttämällä nimitystä WIMP, joka tarkoittaa ikkunoita, kuvakkeita, valikkoja ja osoitinlaitetta (lyhenne sanoista Windows, Icons, Menus, Pointer[1]). Kämmentietokoneiden ilmestyminen johti niin sanottuun Post-WIMP -käyttöliittymäsuunnitteluun.[2] Käyttöliittymissä voidaan soveltaa työpöytä-metaforaa tai paperi-metaforaa.[3][4] Nykyaikaisen tietokoneen käyttöliittymä koostuu yleensä työpöytäympäristöstä ja sen kautta käytettävistä graafisista ohjelmista.

Historiaa muokkaa

 
Xerox Alto

Stanfordin tutkimusinstituutissa toimineen Douglas Engelbartin essee Augmenting Human Intellect julkaistiin vuonna 1962.[5] Esseessä Engelbart antoi teoreettisena esimerkkinä käyttökohteesta arkkitehdin rakennussuunnittelua CAD-ohjelmaa vastaavalla ohjelmalla.[5][6] Vuonna 1968 Engelbart esitteli interaktiivista graafista järjestelmää nimeltä oN-Line System (NLS).[5][7] NLS pystyi näyttämään vektorigrafiikkaa, tekstiä ja videokuvaa.[7][8] Demossa esiteltiin useita konsepteja kuten hyperlinkit, pikaviestintää ja videoneuvottelua.[7][8]

Englebartin demon jälkeen Xerox PARCin tutkijat kehittivät Xerox Alto -minitietokoneen, jossa useita konsepteja kehitettiin edelleen.[9] Alan Kay kehitti käyttöliittymämallin Doing With Images makes Symbols (suom. Tekeminen Kuvilla tuottaa Symboleja), jossa "tekeminen" on hiiren käyttämistä, "kuvat" ovat kuvakkeita (ikoneja) tietokonenäytöllä ja "symbolit" olivat Smalltalk-kieli.[10] Useimmat yleiskäyttöiset graafiset käyttöliittymät on johdettu tästä järjestelmästä. Tästä syystä tätä käyttöliittymätyyppiä voidaan nimittää englannin kielessä myös nimellä PARC User Interface (PUI).lähde?

 

Muun muassa Steve Jobs vieraili Xeroxin tutkimuskeskuksessa ja näki Xerox Alton graafisen käyttöliittymän.[11] Apple Lisan kehitys oli alkanut tekstipohjaisella käyttöliittymällä mutta suunnitelma muuttui vierailun jälkeen.[11]

Vuonna 1979 SIGGRAPH-tapahtumassa esiteltiin PERQ-työasema, jonka kehitykseen Xerox Alto vaikutti.[12] Xerox Alton tekniikkaa kaupallistettiin vuonna 1981 julkaistussa Xerox Star (Xerox 8010) -tietokoneessa.[9] Starin käyttöliittymää käsitelleen artikkelin mukaan siinä on kaikki toiminnot näkyvillä, joka helpottaa kuormaa ihmisen lyhytaikaiselle muistille toimimalla "visuaalisena välimuistina".[13] Käyttäjän toimille on myös aina seurattava jokin palaute, vähintään virheilmoitus: käyttäjän mallille on haitallista kun järjestelmä ei tee mitään vastineena käyttäjän toimelle.[13] Xeroxin käyttöliittymä käytti bittikarttagrafiikkaa ja kuvakkeita, joilla pystyi tekemään toimintoja kuten tulostamaan siirtämällä dokumentin kuvakkeen tulostimen kuvakkeen päälle.[13]

1980-luvun alussa tehokkaiden työasemien myötä laitteiston hinta laski ja käsiteltävän informaation arvo ylitti laitteiston kustannukset, jonka johdosta aiemmat menetelmät tietojenkäsittelyresurssien hallintaan eivät enää olleet sopivia.[14] Stanfordin yliopistossa oli tutkimuskäyttöön tarkoitettu V-käyttöjärjestelmä (V-System), jossa sovelluksia voitiin suorittaa tietokoneverkon välityksellä.[14]

Ensimmäisenä laajemmin levinneenä graafisena käyttöjärjestelmänä on pidetty Apple Macintosh -tietokoneiden käyttöjärjestelmää vuodelta 1984. Siitä puuttuu kokonaan tekstipohjainen komentoliittymä ja tietokonetta on siis mahdollista käyttää ainoastaan graafisen käyttöliittymän avulla, yleensä hiirellä. Vuonna 1985 markkinoille tulleissa Atari ST:ssä ja Amigassa oli myös graafiset käyttöliittymät, mutta näissä tietokoneissa sai käytettyä tietokonetta myös komentoliittymän kautta.

Vuoden 1984 toukokuussa julkaistiin MIT:n ja Digitalin yhteistyön tuloksena X Window System.[15] Sitä käytti kuitenkin aluksi vain kourallinen yhtiöitä ja meni useampia vuosia, ennen kuin graafinen käyttöjärjestelmä yleistyi UNIXia käyttäneissä koneissa. X Window Systemin kanssa kilpaili muun muassa Sun Microsystemsin NeWS (alkujaan nimellä SunDew), joka perustui PostScript-kieleen.[16][17][18] X ja NeWS käyttivät verkkoprotokollaa sovellusten ja ikkunointijärjestelmän välillä kun taas muut ratkaisut ovat käyttäneet joko suoria proseduurikutsuja ikkunointijärjestelmään tai erikoistuneiden käyttöjärjestelmätoimintojen kautta.[19]

VisiCorp julkaisi graafisen käyttöliittymän nimeltä VisiOn vuonna 1983 IBM PC:lle.[20] Tandy Computers julkaisi DeskMaten vuonna 1984.[20] Vuonna 1985 Digital Research julkaisi GEM-ikkunoinnin CP/M:lle ja Microsoft julkaisi Windows 1.0 -käyttöliittymän MS-DOS:ille.[20][21][22][23] Microsoft oli lisensoinut Xeroxilta tekniikkaa Windowsiin.[24] Windowsin todellinen läpimurto tapahtui vasta 1990-luvun puolella 3.X -versioiden myötä ja PC-tietokoneissa suosittiin pitkään MS-DOSia tai muita tekstipohjaisia käyttöjärjestelmiä. Vuonna 1986 julkaistiin Berkeley Softworksin (myöhemmin GeoWorks) toimesta Commodore 64:lle graafinen käyttöliittymä nimeltä GEOS.[20] Käytännössä 8-bittisiä tietokoneita kuten Commodore 64:ää käytettiin lähes aina tekstipohjaisin käyttöliittymin. Graafisiin käyttöliittymiin törmäsi 1980-luvulla todennäköisemmin kotimikroissa (Apple Macintosh, Amiga, Atari ST) kuin työelämässä.

1990-luvulla NeXTin Nextstep-käyttöjärjestelmässä oli Display PostScriptiin perustuva graafinen käyttöliittymä.[25] Vuonna 1990 Microsoft julkaisi Windowsin version 3.0, joka muodostui parissa vuodessa oletukseksi PC-koneisiin. Tällöin tekstipohjainen MS-DOS -käyttöjärjestelmä oli yhä tietokoneissa ja usein Windows piti käynnistää erikseen. MS-DOS -ohjelmat eivät yleensä toimineet Windows 3.X:ssä riittävän nopeasti. Windows 95:n (1995) myötä MS-DOSista tuli pelkkä Windowsin osa. IBM:n OS/2:n mukana oli Presentation Manager, mutta OS/2 ei levinnyt yhtä yleisesti kuin Windows.

Kosketusnäyttöön perustuvissa kämmentietokoneissa, taulutietokoneissa ja älypuhelimissa graafinen käyttöliittymä on ollut keskeinen lähestymistapa.

Oikeuskiistat muokkaa

Käyttöliittymät ovat olleet useiden oikeuskiistojen aiheena, muun muassa 1980-luvulla:

  • Apple haastoi Digital Researchin oikeuteen[21]
  • Apple haastoi Microsoftin oikeuteen[24]
  • Xerox haastoi Applen oikeuteen[26]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ John Markoff: The Cellphone, Navigating Our Lives 16.2.2009. The New York Times. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Post-Wimp User Interfaces: the Human Connection Springer. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Desktop Metaphor – Internet Archive
  4. ↑ Paper-Based Metaphor – Internet Archive
  5. ↑ a b c Jeremy Reimer: A History of the GUI 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
  6. ↑ D. C. Engelbart: AUGMENTING HUMAN INTELLECT: A Conceptual Framework lokakuu 1962. STANFORD RESEARCH INSTITUTE. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 2) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
  8. ↑ a b oN-Line System Defense Advanced Research Projects Agency. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  9. ↑ a b Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 3) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Alan Kay ACM. Viitattu 13.5.2018. (englanniksi)
  11. ↑ a b Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 4) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  12. ↑ ICL PERQ 2 T1 Workstation centre for computing history. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
  13. ↑ a b c Designing the Star User Interface (PDF) tech-insider.org. huhtikuu 1982. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi) 
  14. ↑ a b William I. Nowicki: Partitioning of Function in a Distributed Graphics System (PDF) bitsavers.org. Viitattu 31.12.2021. (englanniksi)
  15. ↑ The X Window System: A Brief Introduction linfo.org. Viitattu 25.11.2017.
  16. ↑ History of Windowing Systems cs.umd.edu. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  17. ↑ The X Windowing System – Internet Archive
  18. ↑ 5. SunDew - A Distributed and Extensible Window System (Methodology of Window Management) chilton-computing.org.uk. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Brad A. Myers: Graphical User Interface Programming (PDF) cs.cmu.edu. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
  20. ↑ a b c d Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 5) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  21. ↑ a b GEM 1.x WinWorld. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
  22. ↑ Stewart Alsop II: P.C.Letter (PDF) vintagecomputer.net. 18.1.1988. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
  23. ↑ Windows OS Encyclopaedia Britannica. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
  24. ↑ a b Tom Hormby: The Apple vs. Microsoft GUI Lawsuit lowendmac.com. (englanniksi)
  25. ↑ Chris Foresman: The legacy of NeXT lives on in OS X 19.12.2012. Ars Technica. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  26. ↑ COMPANY NEWS; Xerox Sues Apple Computer Over Macintosh Copyright (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Graafinen käyttöliittymä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Graafinen_käyttöliittymä&oldid=21639771”