Wikipedia

Smalltalk

ohjelmointikieli
Tämä artikkeli kertoo ohjelmointikielestä. Kevyestä keskustelusta kertoo artikkeli small talk.

Smalltalk on oliopohjainen ohjelmointikieli ja -ympäristö, jonka ensimmäiset versiot julkaistiin 1970-luvulla. Ohjelmat on koottu itsenäisistä, ei-läpinäkyvistä olioista, jotka edustavat jotakin luokkaa. Oliot ovat yhteydessä toisiinsa Smalltalkin virtuaalikone-ympäristön välittämillä viesteillä. Vapaasti muokattavien ja muutettavien olioiden lisäksi on olemassa primitiivi-olioita, joita ei voi muokata enää ohjelman ajon aikana. Toisinaan primitiivit on määritelty Smalltalk ympäristöstä riippumattomina, erillisinä olioina.

Smalltalk
Paradigma olio-ohjelmointi
Merkittävimmät toteutukset Dolphin Smalltalk; Cincom Smalltalk; VA Smalltalk; GNU Smalltalk; Squeak
Vaikutteet Lisp, Simula
Vaikuttanut Common Lisp, Objective-C, Python
Murteet Smalltalk-72, Smalltalk-76, Smalltalk-80

Smalltalk on ajan myötä kehittynyt vastaamaan tarpeisiin monissa käyttötarkoituksissa, kuten talouselämässä ja tietokannoissa. Näillä aloilla se on käytössä edelleen. Ensijulkaisussaan Smalltalk-80 toi orastavalle olio-ohjelmoinnin alalle uusia sekä uraauurtavia ajatuksia ja käytänteitä.

Smalltalkia lähellä olevilla kielillä tehdään edelleen aktiivista kehitystyötä ja sillä on monia aktiivisia puolestapuhujia. ANSI-standardi Smalltalkille julkasitiin vuonna 1998 ja se edustaa kielen perusversiota.

Historia muokkaa

Smalltalk on 1970-luvulla kehitetty ohjelmointikieli, joka on kehitetty Xerox-yhtiön tutkimuskeskus PARC:issa Yhdysvalloissa.[1]

Kielen konseptin kehitti Alan Kay, joka kehitti Dynabook-prototyyppiä ja graafista käyttöliittymää joka sopisi myös lapsille.[2] Dan Ingalls vaikutti Smalltalkin toteuttamiseen.[3]

Kehittäjiin kuuluivat lisäksi Dave Robson, Adele Goldberg, Peter Deutsch[4], Ted Kaehler ja Scott Wallace. Smalltalk sai runsaasti vaikutteita Norjassa kehitetystä Simula-kielestä, jota pidetään kaikkien olio-ohjelmointikielten kantamuotona.

Xerox julkaisi Smalltalk-kielen nimellä Smalltalk-80. Sen jälkeen Hewlett-Packard tuotti ensimmäisen kaupallisen version.[4] Vuonna 1986 Digitalk-yhtiö julkaisi Smalltalk/V:n, joka oli ensimmäinen laajasti saatavilla ollut versio henkilökohtaisille tietokoneille.[5] Digitalk päätyi myöhemmin ParcPlacen omistukseen[6].

Kielen kehittäminen siirtyi Xerox PARCin tutkimuskeskuksesta ohjelmoijien perustamalle ParcPlace-yhtiölle, joka kehitti siitä VisualWorks-nimisen tuotteen. VisualWorks on samalla sekä kieli että kehitysympäristö, samaan tapaan kuin Eclipse ja Java ovat yhdessä Javan kehitysympäristö. Tuotetta myydään edelleenmilloin? ja sen omistaa nykyään Cincom. 1990-luvulla VisualWorks-kehitysympäristöllä kehitettiin lukuisia pitkään yritysten käytössä olleita sovelluksia.

Vuonna 1996 muun muassa Apple-yhtiöllä Alan Kay kehitti Smalltalkin pohjalta Squeakin. Squeakiä seurasi vuonna 2008 tiiviimpi versio Pharon.

Smalltalkin ANSI-standardi valmistui vuonna 1998.

Olioperustaisuus muokkaa

Smalltalkilla kirjoitetut ohjelmat ovat olioperustaisia ja Smalltalkia pidetään puhtaana olio-ohjelmointikielenä.lähde? Muiden ohjelmointikielten tapaan Smalltalk on syntaktiselta ytimeltään hyvin pieni ja koko kielen voima perustuu varsin laajaan luokkakirjastoon.

Useimmat olio-ohjelmointikielet, esimerkiksi Java ja COBOLin olioversio, ovat ottaneet mallia Smalltalkista[4]. Java onkin rakenteeltaan hyvin lähellä Smalltalkia.lähde? Kummassakin kieltä ajetaan tulkkaavasti virtuaalikoneessa, mikä tekee niistä suhteellisen hitaita.

Dynaaminen tyypitys muokkaa

Smalltalkissa muuttujat on tyypitetty dynaamisesti, eli käännösajan sijaan ajoaikana. Smalltalk ei vaadi muuttujien ja argumenttien tietotyyppien määrittelyä. Joidenkin mukaanselvennä tyypitys tekisi ohjelmista luotettavampia, mutta Smalltalkin käyttäjien mukaan tyypin määrittely vain sotkee ohjelmia ja hidastaa työtä[4].

Smalltalkissa on graafinen ohjelmointiympäristö.

Nykyinen käyttö muokkaa

Smalltalkia käyttävät verkkotietokantaohjelma DabbleDB[7] sekä CMS-järjestelmät Cmsbox[8] ja Pier[9].

Syntaksi muokkaa

Syntaksi on hyvin minimaalinen ja käytössä on vain kuusi keyword merkkijonoa: true, false, nil, self, super ja thisContext.

true, false ja nil ovat singleton oliota, self ja super taas viittaavat niiden yhteydessä annettuun viestiin (message) eli tiettyyn olioon ja suorittavat tästä viestistä riippuvaisen aliohjelman. Super sanan yhteydessä suoritettavaa aliohjelmaa etsitään ylemmän tason oliosta (huomaa yhetys javaan). thisContext viittaa käytössä olevaan suoritteeseen.

Toteutukset muokkaa

Smalltalkin eri toteutuksia ovat: Smalltalk MT; Dolphin Smalltalk; Cincom Smalltalk; Instantiations VA Smalltalk (uudelleenbrändätty IBM VisualAgeSmalltalk[6]); GNU Smalltalk;[10] Squeak on Smalltalk-80-versioon perustuva avoimen lähdekoodin toteutus eri käyttöjärjestelmille.[11] SmallScript toimii osana Microsoftin NET-alustaa.[4]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Alan C. Kay: The Early History of Smalltalk gagne.homedns.org. Viitattu 30.7.2017.
  2. ↑ Cornelis Robat: Xerox Star The History of Computing Project. Viitattu 9.2.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Dan Ingalls codersatwork.com. Viitattu 9.2.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e http://www.outbacksoftware.com/smalltalk/smalltalk.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ http://foldoc.org/smalltalk%2fv (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ a b http://www.c2.com/cgi/wiki?AllenWirfsBrock
  7. ↑ http://www.infoq.com/interviews/bryant-smalltalk-dabbledb
  8. ↑ http://www.cmsbox.com/en/cms/technology (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ http://www.piercms.com/dev (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ https://people.eecs.berkeley.edu/~fateman/264/papers/smalltalk-tutorial.html
  11. ↑ http://www.squeak.org/
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Smalltalk&oldid=21400172”