Avaa päävalikko
Osoitin muuttuu hyperlinkin päällä sormen kuvaksi.

Hyperlinkki on kuva, teksti tai sana, johon liittyvä toiminto siirtää käyttäjän näkymän (ja huomion) hypertekstin ”solmusta”, kuten www-sivulta, toiseen. Hyperlinkkejä käytetään erilaisissa hypertekstijärjestelmissä, joista tunnetuin lienee World Wide Web. Juuri hyperlinkit ovat hypertekstin määrittelevä ominaisuus. Hypertekstijärjestelmissä liikkuminen perustuu hyperlinkkeihin. Hyperlinkkejä kutsutaan usein vain linkeiksi.

Hyperlinkit ovat tapa auttaa lukijaa siirtymään WWW-sivulle tai asiakirjan kohtaan, johon linkki viittaa.

Linkki erottuu muusta tekstistä usein väriltään (esimerkiksi sinisenä) ja tai muotoilultaan (kuten alleviivattuna). Sitä käytetään viemällä osoitin linkitetyn sanan päälle ja valitsemalla se. Tämän lauseen neljäs sana on hyperlinkki.

Sisällysluettelo

Hyperlinkin ideaMuokkaa

 
Useat verkkosivut ovat hyperlinkeillä linkitettyinä toisiinsa.

Linkki on tekstissä (mediassa) etenemisen tai siihen pääsyn erityinen keino. Ennen kuin hypertekstin tietystä muodosta tuli World Wide Webin myötä laajasti tunnettu ja käytetty tekstin muoto, haluttiin toisinaan korostaa hyvinkin yksioikoisesti hyperlinkin eroa muihin tekstin rakenteisiin ja muotoihin. Esitettiin, että ”perinteinen” ilman linkkejä oleva teksti rajoittaisi etenemisen sivulta toiselle tapahtuvaksi eli lineaariseksi. [1] Kirjallisuustieteessä näitä ilmiöitä tarkastellaan laajemmin esimerkiksi osana intertekstuaalisuutta.

Linkki myös määriteltiin yhdessä solmun käsitteen kanssa siten, että hypertekstin kokonaisuus muodostuu lyhyiden tekstien tai muun median rakenteista eli solmuista, joita linkit yhdistävät.[1]

Hyperlinkkiä verrattiin teksteissä perinteisesti käytettyihin alaviitteisiin.[2] Näin verrattaessa määritellään yksinkertainen, yksisuuntaisesti viittaava linkki.[3] Linkin ajatusta voidaan kuitenkin muunnella ja ilmentää useilla eri tavoilla. Ne riippuvat hypertekstin toteutuksesta, hypertekstijärjestelmästä (engl. hypertext system).

Hyperlinkin idean keskeisenä historiallisena esittäjänä pidetään Vannevar Bushia, joka vuonna 1945 julkaistussa artikkelissa As We May Think kirjoitti mm. seuraavasti: ”[H]e finds another pertinent item, and ties the two together. Thus he goes, building a trail of many items. Occasionally he inserts a comment of his own, either linking it into the main trail or joining it by a side trail to a particular item.”[4] Lainauksessa kuvattu Bushin ideoiman, mutta toteuttamatta jääneen, analogisen Memex-laitteen käyttäjä siis etsii laitteen tallenteista kiinnostuksensa kohteisiin liittyviä aineistoja, kommentoi niitä ja linkittää niitä toisiinsa. Bushin käyttämä termi trail on eräänlainen useista linkeistä muodostuva polku.

Linkin ideasta toteutuksiin ja merkityksiinMuokkaa

Erityisesti ennen World Wide Webin yleistymistä kehiteltiin erillisiä järjestelmiä ja demoja useista lähtökohdista 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Niissä oli tarjolla viittaavan linkin ohella useita muita linkitysmalleja. Esimerkiksi yhdessä ensimmäisistä kaupallisista hypertekstin toteutuksista, 1987 esitellyssä Guidessa voitiin käyttää viittaavan linkin (jump) ohella erilliseen ikkunaan avautuvaa linkkiä (popup) sekä korvaavaa linkkiä (replacement link), joka aktivoituna korvasi linkin tekstin toisella, yleensä laajemmalla tekstillä aiheuttamatta hyppyä solmusta toiseen.[5]

Linkit voivat olla kaksisuuntaisia, jolloin hypertekstin kiinnityskohdat eli ankkurit kummassakin päässä linkkiä toimivat samalla tavalla. Tätä ominaisuutta korostettiin esimerkiksi Intermedia-järjestelmässä.[6]

Linkkien tulkinnat ja käyttötavat riippuvat myös siitä, miten hypertekstin solmut määritellään. Tarkastelussa voidaan käsitellä hienojakoisia rakenteita yhden ”tekstin” (”dokumentin” tai ”teoksen”) sisällä tai keskittyä isompien kokonaisuuksien välisiin linkkeihin. Jälkimmäisessä lähestytään linkkien määrittelyssä tiedonhaun ja sisällönkuvailun kysymyksiä.[7]

Linkit voidaan tyypitellä niiden merkityksen (semantiikan) eli käytännössä niiden yhdistämien solmujen tai tekstikohtien välisen suhteen mukaan.[8] Tällaisen tyypittelyn esitti esimerkiksi Randall H. Trigg kehittämäänsä, tieteellisen julkaisemisen rakenteisiin liittyvään Textnet-järjestelmään.[9] Eräissä hypertekstinäkemyksissä korostetaan käyttäjän linkeille antamia merkityksiä.

Hyperlinkit HTML- ja XHTML-kielissäMuokkaa

HTML-koodissa hyperlinkkejä merkitään a-elementillä. Esimerkiksi linkki Wikipediaan tehtäisiin koodilla: <a href="http://fi.wikipedia.org/">Wikipedia, vapaa tietosanakirja</a>.

HTML-kielessä hyperlinkki voi kätkeä alleen myös sähköpostiosoitteen, jolloin se avaa käytäjän sähköpostiohjeman valmiiksi sekä tarjoaa sähköpostilomakkeen, jolloin käyttäjä voi vaivatta lähettää sähköpostia vastaanottajalle.

Linkittämisen oikeusMuokkaa

Webin kehittäjä Tim Berners-Lee pitää linkittämisen vapautta keskeisenä osana sananvapautta.[10][11][12]

Joulukuussa 2018 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti, että hyperlinkit ovat suojeltu osa vapaata ilmaisua. Oikeustapaus sai alkunsa Unkarissa, jossa eräs poliittinen puolue nosti paikallisen uutissivuston syytteeseen poliittisesta loukkaamisesta, kun se linkitti erään henkilön Youtube-haastattelun sivulleen. Haastattelu ei ollut uutissivuston itsensä tekemä. Unkarilaiset oikeudet tuomitsivat uutissivuston herjauksesta, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin otti kannan, jonka mukaan pelkästään hyperlinkin julkiseminen ei aiheuta sitä, että linkin julkaiseva henkilö olisi vastuussa linkin sisällöstä.[13]

Kuitenkin Euroopan unionin maaliskuussa 2019 hyväksymän tekijänoikeusdirektiivin 11 artikla rajoittaa internetin isojen alustapalveluiden kuten Facebookin ja Googlen oikeutta esittää otteita lehtiartikkeleista palveluissaan. Hyväksyttyjä ovat vain yksittäiset sanat tai hyvin lyhyet lauseet, ja näin ollen uutisen otsikon sisältö voi jäädä todella pintapuoliseksi ja lisäksi ingressi täysin pimentoon. Laajempi artikkeleiden esittäminen vaatii alustat ostamaan uutistarjoajilta lisenssin ja tätä on kutsuttu ns. "linkkiveroksi".[14]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Esim. Nielsen 1990, 1
  2. Nielsen 1990, 2
  3. Nielsen 1990, 3
  4. Wardrip-Fruin, Noah & Montfort, Nick: ”Vannevar Bush: As we may think”, The New Media Reader, s. 46. Cambridge (Mass.): The MIT Press, 2003 [1945]. ISBN 978-0-262-23227-2. (englanniksi)
  5. Nielsen 1990, 90-91
  6. Nielsen 1990, 4, 99
  7. Rada, Roy: Hypertext: from text to expertext, s. 22-65, 68-81. London: McGraw-Hill, 1991. ISBN 0-07-707401-7. (englanniksi)
  8. Nielsen 1990, 85
  9. Trigg, Randall H.: TEXTNET: a network-based approach to text handling. ACM Transactions on Information Systems, 1986, 4. vsk, nro 1, s. 1-23. (englanniksi)
  10. Tim Berners-Lee: Links and Law: Myths
  11. Jukka Korpela: Tarvitaanko linkittämiseen lupa?
  12. Effi: Linkittäminen on laillista
  13. Davenport, Allison & Buatti, Jim: The European Court of Human Rights affirmed that hyperlinking is protected free expression. Here’s why we’re applauding. Wikimedia Foundation, News. 12.12.2009. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
  14. Euroopan parlamentti hyväksyi lopullisesti uuden tekijänoikeuslain – Tekijöille lisää oikeuksia, ilmaiset uutislinkit uhan alle Yle.fi. 26.3.2019. Viitattu 27.3.2019.
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: hyperlinkki.
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.