Avaa päävalikko
KDE 3.5.

X Window System[a] on bittikarttanäytöille kehitetty siirrettävä ja verkkoläpinäkyvä ikkunointijärjestelmä. Avoimeen lähdekoodiin perustuva X Window System syrjäytti kilpailijansa jo suhteellisen varhain ja muodostui ikkunointijärjestelmien de facto-standardiksi Unixeissa, Unixin kaltaisissa ja OpenVMS-käyttöjärjestelmissä.[1] X on riippumaton käyttöjärjestelmästä ja laitteistoalustasta kuten suorittimesta.[1] Se on saatavilla useisiin käyttöjärjestelmiin.[1]

X on standardi, protokolla sekä referenssitoteutus, jonka uusimmasta pääversiosta käytetään nimeä X11.[1]

X osaa piirtää suorakulmion muotoisia, päällekkäisiä, hierarkkisia ikkunoita, joihin voidaan piirtää tekstiä ja grafiikkaa. Lisäksi se tukee erilaisia syöttölaitteita, kuten hiiriä ja näppäimistöjä. X ei määrää mitään käyttöliittymää, vaan sitä voi vapaasti vaihtaa.

HistoriaMuokkaa

 
X-asiakasohjelman ajaminen SSH-yhteyden yli.

X:n edeltäjä oli W Window System (W)-niminen ikkunointijärjestelmä, jota käytettiin Stanfordin yliopiston kokeellisen V-käyttöjärjestelmän päällä.[1]

X:n kehittäminen alkoi MIT:ssa vuonna 1984 Jim Gettysin ja Bob Scheiflerin yhteistyöllä. Gettys oli mukana IBM:n, MIT:n ja DEC:n yhteisprojektissa. Project Athenan tavoitteena oli tarjota yhtenäinen tapa käyttää eri valmistajien epäyhteensopivia järjestelmiä.[1]

X1 otettiin käyttöön kesäkuussa 1984. Seuraavat julkaisut seuraavana vuonna olivat X6, X9 ja X10. Useiden tahojen pyynnöstä X10R3 (Version 10 Release 3) julkaistiin tammikuussa 1986 MIT:n ulkopuolelle ja oli ensimmäinen laajamittaiseen käyttöön levinnyt versio.[1] Nykyistä protokollaa käyttävä X11 julkaistiin syyskuussa 1987.[2]

DEC tuki X Window Systemiä rahallisesti ja tarjoamalla työntekijöitä toivoen sen muodostuvan standardiksi, koska DEC pyrki siirtämään kilpailua pois graafisen käyttöympäristön alalta kohti hardwarea, jossa se katsoi olevansa vahvempi. Tuki X Window Systemille oli suunnattu etenkin Sun Microsystemsin NeWS -tuotetta vastaan, joka oli samantyyppinen, mutta perustui suljettuun lähdekoodiin.[3][4][5][6] X oli valmistajariippumaton ja myöhemmin myös Sun tuki sitä.[7]

Vuonna 1988 perustettiin MIT X Consortium yleishyödyllisenä yhteisönä.[1] X Consortiumin perustajiin kuuluivat DEC, DG, IBM ja 13 muuta jäsentä.[7] Organisaatio kehitti X:ää eteenpäin ja teki julkaisut X11R2:sta (1988) julkaisuun X11R6 (1996) asti.[1]

Vuonna 1992 MIT ja MIT X Consortiumin jäsenet päättivät siirtää hallinnan erilliseen riippumattoman organisaatioon.[8] Uusi organisaatio X Consortiumin Inc perustettiin vuonna 1993 ja kaikki oikeudet siirrettiin uuteen organisaatioon 1. tammikuuta 1994.[8] Uusi organisaatio julkaisi X11R6-version saman vuoden toukokuussa.[8]

Vuonna 1992 Yggdrasil Linux/GNU/X -jakelu yhdisti Linux-ytimen, GNU-ohjelmiston ja X-ikkunointijärjestelmän yhdeksi jakeluksi.[9]

Vuonna 1996 X Consortium ilmoitti siirtävänsä vastuun X:stä The Open Groupille vuoden 1997 alusta lähtien.[8] Open Group oli muodostettu Open Software Foundationin (OSF) ja X/Openin yhdistyessä.[10] Vuonna 1998 Open Group julkaisi X11R6.4, jonka lisenssiehtojen muutos ei kelvannut useille kehittäjille.[11] Myöhemmin samana vuonna Open Group julkaisi saman version uudelleen eri lisenssillä.[11] Toukokuussa 1999 Open Group perusti X.Orgin, joka teki julkaisut X11R6.5.1:stä eteenpäin.[1]

Varhaisesta 1990-luvusta lähtien varhaiselle 2000-luvulle kehitystä oli tapahtunut XFree86-toteutuksen parissa.[12] Projekti oli nimetty sanaleikkinä X386-toteutuksen mukaan (Free kuulostaa samalta kuin englanninkielen kolmea tarkoittava sana three), jonka uudemmat versiot myytiin kaupallisesti.[12] XFree86 oli yleinen Linux- ja BSD-alustoilla käytetty toteutus.[12] Kehittäjien välisen konfliktin ja kiistaa aiheuttaneen lisenssimuutoksen johdosta XFree86-versio poistettiin useista jakeluista.[12] Kehitys on jatkunut Xserver- ja X.Org-toteutuksien parissa.[12]

Tammikuussa 2005 perustettiin X.Org Foundation, joka on perustettu yleishyödyllisenä järjestönä.[11] Järjestö julkaisi X11R6.9- ja X11R7.0-versiot joulukuussa 2005, joista jälkimmäisessä on käytössä GNU-projektin käännöstyökalut.[11]

ArkkitehtuuriMuokkaa

 
X:n asiakas-palvelinmalli.

X perustuu asiakas-palvelinmalliin. Laite, joka piirtää ikkunoita ja grafiikkaa ruudulle, on palvelin (X Window System display server). Ohjelmat, jotka piirtävät ikkunansa ruudulle tai ottavat muuten yhteyden palvelimeen, ovat asiakkaita. X:n verkkoläpinäkyvyys merkitsee sitä, että palvelin ja asiakas voivat olla eri tietokoneilla.

X-palvelin voi pyöriä Unix/Linux-työasemalla tai olla yksi ohjelma tai ikkuna Windows-käyttöjärjestelmän työpöydällä. Pelkkään X:n käyttöön tarkoitettuja X-päätteitä oli ennen myynnissä, nykyisin halvat Linux-PC:t ovat korvanneet ne.

 
Network Computing Devices NCD-88k X-pääte.

KäyttöliittymäMuokkaa

Koska X11 ei toteuta minkäänlaista käyttöliittymää, sen päällä pitää aina ajaa jotain tämän tekeviä asiakasohjelmia. Oleellisin asiakasohjelma on ikkunanhallintaohjelma (window manager), joka piirtää kehykset ikkunoille ja mahdollistaa niiden siirtämisen ruudulla ja koon muuttamisen. Ikkunanhallintaohjelmia käytettiin pitkään Linux-jakeluissa ainoina graafisen käyttöliittymän toteuttavina ohjelmina.

TyöpöytäympäristötMuokkaa

X11:lle on kehitetty monia yhtenäisen käyttöliittymän antavia työpöytäympäristöjä (desktop environment). Aikaisimpia olivat Sunin kehittämä ja käyttämä OpenWindows ja DECin VMS:stä kotoisin oleva DECwindows. Lähes kaikki kaupalliset Unix-valmistajat siirtyivät kuitenkin The Open Groupin kehittämään Common Desktop Environmentiin (CDE), joka perustui HP VUEen (Visual User Environment).

Linux-puolella yhtenäistä käyttöliittymää ei ollut ennen kuin Matthias Ettrich lokakuussa 1996 kertoi suunnitelmastaan, KDE-projektista. KDE 1.0 julkaistiin 12. heinäkuuta 1998. KDE käytti Qt-käyttöliittymäkirjastoa, jonka lisenssi ei ollut avoin. Toinen ryhmä Miguel de Icazan johdolla aloitti siksi elokuussa 1997 GNOME-projektin (GNU Network Object Model Environment), joka on nykyisin GNUn virallinen työpöytäympäristö.

KäyttöliittymäkirjastotMuokkaa

X11-ohjelmointia tehdään sen alimmalla tasolla Xlib-kirjaston avulla. Historiallisesti on kehitetty useita kirjastoja helpottamaan ohjelmointityötä. Yksi varhaisimmista on X Athena Widgets (Xaw). Tämä kirjasto on useiden X:n mukana toimitettavien pikkuohjelmien pohjana. 1990-luvun alussa Unixissa kilpailivat kaksi kirjastoa, Sunin ja AT&T:n OPEN LOOK (Xview) ja Motif (Xm), jota tukivat IBM, DEC, HP ja SCO. Motifista tuli 1993 kaupallisten Unixien standardi ja CDE-ympäristön pohja.[13] Motif-kirjastolle on kehitetty avointa kloonia nimellä Lesstif, jonka kehitys lopetettiin kun Motif julkaistiin LGPL-lisenssillä.[14][15]

GIMP-kuvankäsittelyohjelman yhteydessä kehitettiin avoimen lähdekoodin GTK-kirjasto Motifin korvaajaksi. Myös norjalaisen TrollTechin Qt-kirjastosta tuli suosittu. Tk-kirjastoa on käytetty komentosarjakielten kanssa.

TulevaisuusMuokkaa

X-ikkunointia on yritetty yksinkertaistaa ja tehostaa useita kertoja.[16]Linux-käyttöjärjestelmille on kehitetty Wayland-ohjelmistoa korvaamaan X11-ikkunointijärjestelmä.

X11-protokollan seuraajalle X12 on olemassa suunnitelmia mutta ei toteutusta.[17][18]

Katso myösMuokkaa

HuomioitaMuokkaa

  1. X Consortium, Inc. suosittelee käytettäväksi nimiä: X, X Window System, X Version 11, X Window System, Version 11 tai X11lähde?

LähteetMuokkaa

  • Barkakati, Nabajyoti: X Window System programming. Indianapolis (Ind.): SAMS Publishers, 1994. ISBN 0-672-30542-9. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j The X Window System: A Brief Introduction linfo.org. Viitattu 25.11.2017.
  2. Larabel, Michael: Today Marks 30 Years Since The Release Of X11 Phoronix. Viitattu 17.9.2017.
  3. Raymond, Eric S., "The Magic Cauldron" kirjassa The Cathedral & The Bazaar, O'Reilly, 2001 (1. painos 1999), Sebastopol, Yhdysvallat
  4. History of Windowing Systems cs.umd.edu. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  5. 1. Yet Another Language? docstore.mik.ua. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  6. The X Windowing SystemInternet Archive
  7. a b Mike Azzara: X `Window Of Opportunity' Opens Wide 20.3.1989. UNIX Today!. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  8. a b c d X Consortium Definition linfo.org. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  9. The Daemon, the GNU and the Penguin, by Dr. Peter H. Salus - Ch. 20 Groklaw. Viitattu 25.11.2017.
  10. The Open Group Definition linfo.org. Viitattu 17.8.2019. (englanniksi)
  11. a b c d X.Org Definition linfo.org. Viitattu 11.9.2019.
  12. a b c d e XFree86 Definition linfo.org. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  13. OPEN LOOK O'Reilly. Viitattu 28.11.2017.
  14. Motif motif.ics.com. Viitattu 28.11.2017.
  15. The LessTif Homepage lesstif.sourceforge.net. Viitattu 28.11.2017.
  16. Byfield, Bruce: Is Wayland the New X? Linux Magazine. Viitattu 13.2.2017.
  17. Griffith, Eric: The Wayland Situation: Facts About X vs. Wayland Phoronix. Viitattu 13.2.2017.
  18. X12 x.org. Viitattu 13.2.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa