PostScript
PostScript on Adobe Systemsin 1980-luvulla kehittämä sivunkuvauskieli, jota käytetään etenkin tulostettavien dokumenttien ulkoasun kuvaamiseen tulostimille ja muille laitteille. Postscript on läheistä sukua Forth-ohjelmointikielelle ja voidaan laskea itsekin ohjelmointikieleksi.
| PostScript | |
|---|---|
| Tiedostopääte |
.ps |
| Mediatyyppi |
application/postscript |
| Magic |
%! |
| Kehittäjä | Adobe Systems |
| Tiedoston tyyppi | ohjelma |
PostScript oli aiemmin suosituin laitteistoriippumaton sähköinen levitysmuoto tulostettaville dokumenteille. Nykyisin sen aseman on tässä tehtävässä ottanut Adoben PDF.
Applen vuonna 1985 julkaisema LaserWriter -laserkirjoitin PostScript-tuella aloitti työpöytäjulkaisemisen kotitietokoneilla. PostScript on myös Unix-maailmassa standardimuoto paperitulosteiden muotoiluun, vaikka tulostinlaite ei tue Postscriptiä suoraan. Tämän vuoksi lähes kaikki grafiikkaa ja muotoiltuja sivuja tulostavat Unix-ohjelmistot (myös verkkoselaimet) osaavat tuottaa PostScriptiä. 1980-luvulla Adobe teki suuren osan tuloksestaan lisensoimalla PostScriptia kirjoitinvalmistajille.
Suosittu PostScriptiin perustuva vektorigrafiikan tallennusmuoto on Encapsulated PostScript (EPS), jota esimerkiksi monet grafiikka- ja taitto-ohjelmistot tukevat.
Sun Microsystemsin NeWS perustui PostScript-kieleen.[1]
Display PostScript (DPS) on PostScript-kieleen perustuva kuvan renderöintimenetelmä, jota muun muassa X Window System on tukenut laajennuksena.[2]Nextstep-käyttöjärjestelmän graafinen käyttöliittymä perustui Display PostScriptiin.[3]
Fontit muokkaa
Alkuperäinen PostScript määritteli neljä kirjaintyyppiä ja niille neljä leikkausta (tavallinen, lihavoitu, kursiivi ja lihavoitu kursiivi).
- Courier (Regular, Oblique, Bold, Bold Oblique)
- Helvetica (Regular, Oblique, Bold, Bold Oblique)
- Times (Regular, Oblique, Bold, Bold Oblique)
- Symbol (sisältää kreikkalaiset kirjaimet ja matemaattisia symboleita)
PostScript Level 2 sisälsi 10 kirjaintyyppiä ja 35 leikkausta. Lisänä tulivat:
- ITC Avant Garde Gothic (Book, Book Oblique, Demi, Demi Oblique)
- ITC Bookman (Light, Light Italic, Demi, Demi Italic)
- Helvetica (Narrow, Narrow Oblique, Narrow Bold, Narrow Bold Oblique)
- New Century Schoolbook (Roman, Italic, Bold, Bold Italic)
- Palatino (Roman, Italic, Bold, Bold Italic)
- ITC Zapf Chancery (Medium Italic)
- ITC Zapf Dingbats (kirjapainon symboleita)
Jos samat fontit halusi saada näkyviin tietokoneen näytöllä, oli ne lisensoitava Adobelta.
PostScript Level 3 sisältää 136 eri leikkausta. Mukaan on otettu suosittuja fontteja eri käyttöjärjestelmistä, kuten Windows 3.1, Windows 95, Windows NT ja Macintosh:[4]Albertus, Antique Olive, Apple Chancery, Arial, ITC Avant Garde Gothic, Bodoni, ITC Bookman, Carta (karttasymboleja), Chicago (Applen käyttöliittymän fontti), Clarendon, Cooper Black, Copperplate Gothic, Coronet, Courier, Eurostile, Geneva, Gill Sans, Goudy, Helvetica, Hoefler Text, Joanna, Letter Gothic, ITC Lubalin Graph, Marigold, Monaco, ITC Mona Lisa, New Century Schoolbook, New York, Optima, Oxford, Palatino, Stempel Garamond, Symbol (symboleja), Tekton, Times, Times New, Univers, Wingdings (Windows-symbolit), ITC Zapf Chancery ja ITC Zapf Dingbats (symboleja).
PDF-tiedostomuoto takaa esitysohjelman sisältävä samat Helvetica, Times, Courier, Symbol ja ZapfDingbats -fontit.[5]
Ohjelmistotuki muokkaa
Tulostamisen lisäksi katselu onnistuu useilla ohjelmilla kuten:
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ 5. SunDew - A Distributed and Extensible Window System (Methodology of Window Management) chilton-computing.org.uk. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
- ↑ X and DPS x.org. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Chris Foresman: The legacy of NeXT lives on in OS X 19.12.2012. Ars Technica. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
- ↑ https://web.archive.org/web/20000815093626id_/http://www.adobe.com/products/postscript/pdfs/ps3fonts.pdf
- ↑ PDF Referencethird edition Adobe Portable Document Format Version 1.4 § Standard Type 1 Fonts, Adobe Systems Incorporated
- ↑ Evince wiki.gnome.org. Viitattu 26.5.2017.
- ↑ Okular – more than a reader okular.kde.org. Viitattu 2.3.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
- PostScript Language Reference Third Edition (PDF) (englanniksi)