Avaa päävalikko
Eri versioita Garamond-kirjasintyypistä

Garamond on tunnetuin medievaaliantiikvoihin kuuluva kirjainlaji, jonka ranskalainen kirjanpainaja ja kirjasinmuotoilija Claude Garamond suunnitteli Pariisissa noin vuonna 1540.[1] Garamond-kirjasintyypit soveltuvat yleensä parhaiten kirjojen ja muiden painotuotteiden leipätekstiin.

Garamond pohjasi omat kirjasintyyppinsä venetsialaisen Francesco Griffon antiikvakirjaimiin. Garamond kuitenkin kehitti Griffon kirjainmuotoja edelleen, sitä mukaa kun hänen omat taitonsa kirjainten leikkaajana ja kirjakevalajana kasvoivat.[2] Claude Garamond suunnitteli alkuperäisen Garamondin noin vuonna 1530. Garamond-kirjasintyypeissä nykyisin mukana oleva kursiivi ei ole Claude Garamondin, vaan Robert Granjonin leikkaama.[3]

Claude Garamondin kuoltua vuonna 1561 hänen leikkaamansa kirjakkeet päätyivät Christoph Plantinin kirjapainoon Antwerpenissa, jossa niitä käytettiin vuosikymmenet. Nämä alkuperäiskappaleet ovat yhä tallessa Plantin-Moretus-museossa. Toiset Garamondin kirjakkeet taas hankittiin Egenolff-Bernerin kirjakevalimoon Frankfurtissa, ja he julkaisivat vuonna 1592 niihin perustuvan version Garamondista. Vuonna 1621 ranskalainen kirjanpainaja Jean Jannon julkaisi kirjasintyyppejä, joissa oli useita Garamondin kirjakkeita muistuttavia piirteitä, joskin näiden kirjasintyyppien kirjaimet olivat epäsymmetrisempiä. Lisäksi niiden kaltevuus ja akseli olivat epäsäännöllisemmät. Jannonin kirjasintyypit löydettiin uudelleen 1825, jolloin niiden tekijäksi nimettiin erehdyksessä Claude Garamond. Tämän virheen korjasivat vasta Beatrice Warden tutkimukset vuonna 1927.[2]

Jannonin suunnittelemia kirjasintyyppejä käytettiin 1900-luvun alussa Ranskassa painetussa teoksessa, joka kertoi Ranskan kirjapainotaidon historiasta. Teos herätti suuren kiinnostuksen Garamond-tyyppisiä kirjasintyyppejä kohtaan, joista tehtiinkin useita modernisoituja versioita. Osa pohjautui Jannonin kirjasintyypeille, osa puolestaan perustui alkuperäisille Garamondin kirjaimille.[2] Garamondin alkuperäisiin kirjaimiin perustuvat Garamond-kirjasintyypit ovat ryhdikkäämpiä, vahvempia ja kalligrafisempia kuin Jannoninin kirjaimiin perustuvat Garamondit. Jannonin kursiivit ovat myös selvästi horjuvampia kuin Granjonin leikkaamat kursiivit, joita käytetään alkuperäisten Garamondien kirjasintyypeissä.[3]

Nykyisin käytössä on useiden tunnettujen fonttivalmistajien, kuten Adoben, Linotypen ja ITC:n, versioita Garamondista. Näistä esimerkiksi Garamond 3, ITC Garamond ja Simoncini Garamond ovat vääriä Garamondeja, ja ne perustuvat joko Jannonin tai jonkun muun kirjaimille. Oikeita Garamondeja ovat puolestaan Stempel Garamond, Berthold Garamond, Adobe Garamond ja Garamond Premier Pro.[3]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Bohman ja Hallberg 1988, s. 92
  2. a b c Garamond #3 Font Family Linotype.com. Monotype GmbH. Viitattu 26.6.2019. (englanniksi)
  3. a b c Itkonen 2015, s. 23–24