Avaa päävalikko
Ristikkomerkki, Arial.

Ristikkomerkki #[1] (myös risuaita, ruutu tai numeronmerkki) on merkki, jota käytetään lähinnä teknisissä yhteyksissä, esim. puhelimissa ja tietotekniikassa.[2] Merkkiä on käytetty myös sanan numero tilalla, samaan tapaan kuin nykyäänkin englannin kielessä (esimerkiksi #5 ’numero 5’).

Merkki tietokoneissaMuokkaa

Tietokoneissa # koodataan eri merkistöissä seuraaville arvoille:

  #
ASCII 0x23
Unicode U+0023
Alt-koodi 35

Ristikkomerkki tunnetaan myös irc-kanavien nimissä ja useissa internetpalveluissa sisältöä kuvaavana avainsanana (eng. hashtag). Tunnetuin avainsanoja käyttävä palvelu on Twitter. Avainsana toimii linkkinä saman aihealueen julkaisuihin.

Ristikkomerkkiä käytetään myös useissa ohjelmointi- ja skriptikielissä (mm. Python, PHP ja Bash) kommenttimerkkinä eli sillä erotellaan ohjelmointitulkille ohjelmoijan kirjoittamat koodia selkeyttävät kommentit itse ajettavasta ohjelmakoodista.

URL-osoitteissa ristikkomerkki aloittaa niin sanotun katkelmatunnisteen, joka viittaa tiettyyn kohtaan www-sivustolla tai tiedostossa.

HistoriaMuokkaa

Ristikkomerkin historia juontunee lääkärien lääkemääräyksiin tekemistä merkinnöistä. Latinankielinen sana recipe (suom: ota) lyhennettiin muotoon rec. Varhaisilla ajoilla lyhenteen c-kirjaimen yli vedettiin poikkiviivoja ja pisteitä, joka merkitsi jumalolentojen avuksi kutsumista, invokaatiota.

Roomalaiset lääkärit käyttivät lääkemääräyksissä Jupiterin merkkiä (symboli:  ), jonka kristityt lääkärit korvasivat ristinmerkillä. Merkkiin saatettiin liittää kirjaimet I.H.S. (In Hoc Signo, tämän merkin avulla). Merkkeinä on myös käytetty kirjaimia I. D. N. (In Dei Nomine, Jumalan nimessä/nimeen), I. D. (Iuvante Deo, Jumalan avulla) tai I. I. (Iuvante Iesu, Jeesuksen avulla).

Klassisesta latinasta puuttuva J-kirjain korvattiin myöhemmin varustamalla I-kirjain poikkiviivalla. Kun kaksi poikkiviivaista I-kirjainta kirjoitettiin peräkkäin, varsinkin nopeasti kirjoitettuna muodostui kaksoisristi #. Ristikkomerkkiä on käytetty reseptilomakkeissa erottamaan lääkemääräykset toisistaan. [3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Korpela, Jukka: Erikoismerkit (/ _ ° * & × é ð Ω jne.), Nykyajan kielenopas cs.tut.fi.
  2. Muita merkkejä. Kielikello, 2006, nro 2, s. 41.
  3. Vartiainen, Armas 1973. Reseptioppi. Kolmas uudistettu painos, WSOY Porvoo 1973. ISBN 951-0-06042-9
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.