Avaa päävalikko
Serifejä

Serif eli pääteviiva on kirjasimen rungon päätteessä oleva pieni osa. Kirjasimia, joissa on serifejä sanotaan päätteellisiksi. Päätteettömiä kirjaimia ovat sans-serifit eli groteskit.[1]

Sisällysluettelo

RoomalaissyntyisiäMuokkaa

Serifit syntyivät Antiikin Roomassa, jossa kaiverrettava kirjoitus maalattiin ensin kiveen. Tällöin maalattujen siveltimenvetojen päätteet tulivat helposti leveiksi, ja kirjainten kaivertajat kaiversivat uskollisesti myös kirjainten päissä olevat levennykset.[2]

Sana serif tulee joidenkin tulkintojen mukaan hollanninkielen sanasta schreef, joka tarkoittaa "kirjoitti". Toisten lähteiden mukaan sanserif, josta sana sans-serif tulee, on vanhempi sana kuin serif.[2]

Serifejä on useita erilaisia. Esimerkiksi Times-kirjasintyypissä serif on orgaaninen ja se liittyy kirjasimen runkoon kaarevana. Toinen serifin perustyyppi on esimerkiksi Courier-kirjasimissa. Se on kulmikkaampi ja jäykempi. Näistä perusmuodoista on useita eri versioita.

Myös antiikva tarkoittaa päätteellistä kirjasintyyppiä. Se kehitettiin renessanssin jälkeen yhdistelemällä roomalaista meisselikirjoitusta ja karolingista kirjoitusta.

Itämaiset vastineetMuokkaa

Serifillä on vastineensa itämaisessa kalligrafiassa ja typografiassa. Japanin sana uruko (kalan suomu) tarkoittaa samaa asiaa. Kiinan kielessä sanan kirjaimellinen käännös tarkoittaa ”muodon kanssa/jalkojen kanssa tehty”.[2]

LähteetMuokkaa

  1. serif Webopedia. QuinStreet Inc.. Viitattu 1.3.2011. (englanniksi)
  2. a b c Who shot the serif I love typography. 26.8.2007. Viitattu 1.3.2011. (englanniksi)

SerifejäMuokkaa