Avaa päävalikko
Kirjakkeen osat. a kirjasin, b leveys, c keili, 1 olake, 2 tunnuke, 3 valukesyvennys, 4 jalka.

Kirjake on metallista valettu nelisärmäinen ladontakappale, jollaisista aikaisemmin ladottiin painokoneeseen painettava teksti. Kirjakkeissa oleva kohokuvio, kirjasin, painoi paperille kirjaimen tai muun merkin.[1][2] Kirjakkeita alettiin käyttää Euroopassa 1400-luvulla. Kiinassa sama tekniikka oli kehitetty jo aiemmin.

Painotekniikan muututtua sähköiseksi on kirjasin- ja kirjake-sanojen välinen ero nykykäytössä hämärtynyt. Sähköisessä muodossa olevista painokirjaimista käytetään yleensä sanaa kirjasin, toisinaan kirjasintyyppi-sanan synonyyminä.

Kirjakkeen valamiseen tai muuten valmistamiseen käytetty muotti on matriisi. Matriisin valmistamiseen käytetty malli puolestaan on patriisi.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Tekstuaalitieteet:kirjake Tieteen termipankki. Viitattu 3.9.2019.
  2. Tekstuaalitieteet:kirjasin Tieteen termipankki. Viitattu 3.9.2019.
  3. Pieni Tietosanakirja. Osa III, hakusana matriisi. Helsinki: Otava, 1927. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.12.2017).

Aiheesta muuallaMuokkaa