Wikipedia

IBM

yhdysvaltalainen teknologiayritys

International Business Machines Corporation (lyhennettynä IBM) on teknologiayritys, joka on tunnettu suurtietokoneiden ja raskaiden palvelimien valmistajana ja alkuperäisen IBM PC -arkkitehtuurin kehittäjänä, aiemmin siis myös kuluttajatuotesegmentissä. 2000-luvulla IBM on kuitenkin vähitellen luopunut kokonaan kuluttajatietokoneiden, lähiverkkolaitteiden ja kiintolevyjen valmistuksesta. Yhtiön liikevaihto muodostuu nykyään IT- ja liiketoimintakonsultoinnista, palvelinliiketoiminnasta sekä ohjelmistoista.

International Business Machines Corporation
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: IBM
ISIN US4592001014
Perustettu 16. kesäkuuta 1911[1]
Toimitusjohtaja Arvind Krishna
Puheenjohtaja Arvind Krishna
Kotipaikka Yhdysvallat Armonk, New York, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus, tietokonetekniikka, konsultointi ja tietotekniikka
Tuotteet Palvelimet, ohjelmistot
Liikevaihto Laskua 77,147 miljardia $ (2019)[2]
Liikevoitto Nousua 9,435 miljardia $ (2019)[2]
Nettotulos Nousua 9,431 miljardia $ (2019)[2]
Henkilöstö 352 600 (2019)[2]
Kotisivu ibm.com

IBM:n brändiarvo on vuoden 2009 tasolla 60 miljardia dollaria, jolla se on maailman toiseksi arvokkain tuotemerkki Coca-Colan jälkeen, ennen Microsoftia.[3]

Historia Muokkaa

 
Kirjoituskoneiden huippua ennen tietokoneiden aikaa edusti IBM Selectric -pallokirjoituskone.

IBM:n edeltäjä oli Tabulating Machine Company, jonka Herman Hollerith perusti vuonna 1896 Endocittissa New Yorkin osavaltiossa.[4] Vuonna 1911 Hollerirth myi yrityksenä yritysryppäälle nimeltä Computing Tabulating Recording Corporation (CTR), josta tuli IBM vuonna 1924.[5][1] CTR:n muodostivat Computing Scale Co. of America, Tabulating Machine Co. ja The International Time Recording Co. 16. kesäkuuta 1911.[1]

Alkuvaiheessaan yhtiö valmisti etenkin mekaanisia reikäkorttikoneita mutta myös vaakoja sekä kirjoitus- ja laskukoneita. 1950-luvulla IBM:n tuoteryhmä laajeni tietokoneisiin, mistä lähtien IBM on ollut suurimpia tietotekniikka-alan yrityksiä maailmassa. Suomessa IBM on toiminut vuodesta 1936 lähtien. IBM:n Suomen pääkonttori muutti Helsingin Munkkiniemestä Kallioon uuteen Lyyra-kortteliin vuonna 2023[6]. IBM:n palvelukseen Suomessa heti perustamisvaiheessa tullut ja kauppaneuvoksen arvonimen sittemmin saanut Bengt Grönholm johti Suomen yhtiötä 1950-luvun lopulta aina 1970-luvun alkuun asti.[7]

IBM valmisti erilaisia kirjoituskoneita. 1940-luvulla yhtiöllä oli prototyyppi kirjoituskoneesta, jolla pystyi kirjoittamaan Kiinan kirjoitusjärjestelmän merkkejä ja sisälsi 5 400 merkkiä: kirjoitus tapahtui neljän numeron yhdistelmällä, jonka tuloksena tietty merkki kirjoitettiin.[8] Vuonna 1961 yhtiö julkaisi menestyksekkään IBM Selectric -kirjoituskoneen.[9]

 
SMS-piirilevy, jollaista käytettiin IBM 1401:ssä.

Varhain 1950-luvulla IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajoi yrityksen siirtymistä elektromekaanisista elektronisiin tuotteisiin.[10] Tavoitetta varten IBM kehitti automatisoitua transistorien valmistusta ja automatisoitua piirilevyjen valmistusta.[10] IBM kehitti Standard Modular System (SMS) paketoinnin elektroniikan komponenteille, jota käytettiin useissa IBM:n tietokoneissa.[10]

IBM:n ensimmäinen sarjavalmisteinen tietokone oli IBM 650.[11] IBM 1401 oli varhainen transistoripohjainen tietokone, josta tuli huomattavan suosittu.[12] IBM S/360 oli niin sanottu kolmannen sukupolven tietokone, jossa oli saman tietokoneperheen sisällä yhteensopiva arkkitehtuuri.[13] S/360 vaikutti useisiin muihin tietokonesarjoihin ja johti IBM System z -sarjaan. Ensimmäiset levykkeet kehitti IBM:n tutkimuskeskus San Joséssa 1960-luvun lopussa.[14]IBM PC oli menestyksekäs henkilökohtainen tietokone, jonka jälkeen suuri osa pöytätietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, josta on tullut tietokonetyypin teollisuusstandardi.

Vuonna 1995 IBM osti Lotus Softwaren. IBM käytti tuotemerkkiä Lotus esim. Lotus Notesin nimenä ja kuluttajaohjelmistoissaan kuten Lotus SmartSuite.

IBM:n kannettavien ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston myynti Lenovolle valmistui vuonna 2005.[15] IBM:n henkilökohtaisten tietokoneiden viimeinen mallisto Aptiva oli lopetettu jo aiemmin. Kaupan toteutumisen edellytyksenä oli Lenovon pääkonttorin asettuminen New Yorkin osavaltioon ja Yhdysvaltain turvallisuus- ja kilpailuviranomaisten hyväksyntä. Vuonna 2005 Lenovo aloitti toimintansa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kaupan yhteydessä ThinkPad-tuotemerkki ja sen käyttöoikeus siirtyivät Lenovolle vuoteen 2010 saakka.

Vuonna 2007 IBM myi vaiheittain enemmistöosakkuuden tulostusjärjestelmäyksiköstään toimistolaite- ja tallennusmediavalmistaja Ricohille ja ryhtyi vähemmistöosakkaaksi (49 prosenttia) perustetussa yhtiössä nimeltä InfoPrint Solutions Company. Yritysjärjestelyssä on säädetty, että vuoteen 2010 mennessä Ricoh ostaa IBM:n osuuden kokonaisuudessaan ja että InfoPrint Solutions Companystä tulee täydellisesti Ricohin omistama tytäryhtiö.[16]

Vuonna 2019 IBM osti Red Hatin 34 miljardin dollarin hinnalla vahvistaakseen pilvipalveluiden tarjontaansa. Kaupat toteutuivat onnistuneesti.[17][18] Lokakuussa 2020 IBM ilmoitti jakaantuvansa kahteen yhtiöön vuoden 2021 loppuun mennessä: infrastruktuuripalvelut siirtyivät uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli "Kyndryl".[19] IBM itse keskittyi pilvipalveluihin ja tekoälyyn.[19][20]

IBM:n New Yorkin osavaltiossa (Yorktown Heights) sijaitsevan ja Thomas J. Watsonin mukaan nimetyn tutkimuskeskuksen päärakennuksen on piirtänyt Eero Saarinen.

Tuotteet Muokkaa

Palvelimet Muokkaa

IBM:n palvelinperheet:

Muut laitteistot Muokkaa

  • IBM System Storage – Tallennusjärjestelmät

Ohjelmistoratkaisut Muokkaa

  • Liiketoiminnan analytiikkaan liittyvät ratkaisut (muun muassa Cognos)
  • Tietoturvaratkaisut (identiteetinhallinta, auktorisointi ja web-tietoturva)
  • Information Management (DB2-tietokanta- ja sisällönhallintaratkaisut)
  • Lotus (työryhmä-, sähköposti-, portaali- ja pikaviestintäratkaisut)
  • Rational (sovelluskehitys-, testaus- ja mallinnustuotteet)
  • Tivoli (järjestelmähallinta, kiinteistöjen ja omaisuudenhallinta sekä päätelaitehallintaratkaisut)
  • WebSphere (liiketoimintaprosessien hallinta, middleware-, web-sovelluspalvelin- ja sanomanvälitystuotteet)
  • SPSS (tilastollinen laskenta)
  • Watson (tekoäly)
  • CICS-transaktiohallintajärjestelmä[21]

Muita, jo lakkautettuja ohjelmistoja Muokkaa

  • OS/2
  • Product Lifecycle Management -tuotteet, elinkaarihallinta (CAD ja CAM)

Lähteet Muokkaa

  1. ↑ a b c FORM 10-K sec.gov. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d 2019 Annual Report IBM. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Maailman brändikärki ennallaan Markkinointi&Mainonta. 21.9.2009. Viitattu 21.9.2009.
  4. ↑ Martin Campbell-Kelly and William Aspray, "Computer a History of the Information Machine – Second Edition", Westview Press, page 37 2004
  5. ↑ Herman Hollerith (1860-1929) immigrantentrepreneurship.org. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Hakaniemeen valmistuvan Lyyra-korttelin ensimmäinen osa on otettu käyttöön Ylva. Viitattu 15.9.2023.
  7. ↑ Bengt Grönholm Biografiasampo. Viitattu 25.10.2022.
  8. ↑ Meet the mystery woman who mastered IBM’s 5,400-character Chinese typewriter fastcompany.com. 17.5.2021. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  9. ↑ The Selectric Typewriter ibm.com. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  10. ↑ a b c Robert Garner & Frederick Dill: The Legendary IBM 1401 Data Processing System helmikuu 2010. IEEE Solid-state Circuits Magazine. doi:10.1109/MSSC.2009.935295. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Timeline of Computer History Computer History Museum. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Rebuilding the IBM 1401 spectrum.ieee.org. 30.10.2009. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  13. ↑ William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  14. ↑ https://www.computerhistory.org/storageengine/floppy-disk-loads-mainframe-computer-data/
  15. ↑ Lenovo Completes Acquisition Of IBM’s Personal Computing Division 03.ibm.com. 1.5.2005. Viitattu 14.9.2020. (englanniksi)
  16. ↑ InfoPrint Solutions Company: InfoPrint background InfoPrint Solutions Company. Arkistoitu 9.3.2008. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
  17. ↑ Larry Dignan: IBM closes $34 billion Red Hat acquisition: Now it's time to deliver 9.7.2019. ZDNet. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  18. ↑ https://www.redhat.com/en/ibm
  19. ↑ a b IBM to split into two companies by end of 2021 arstechnica.com. 8.10.2020. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  20. ↑ Davidson, Tim: IBM Completes the Separation of Kyndryl 03.11.2021. IBM Newsroom. Arkistoitu . Viitattu 24.04.2023. (englanniksi)
  21. ↑ CICS Application Server Software IBM. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla Muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=IBM&oldid=21829890”