IBM

yhdysvaltalainen teknologiayritys

International Business Machines Corporation (lyhennettynä IBM) on teknologiayritys, joka on tunnettu suurtietokoneiden ja raskaiden palvelimien valmistajana ja alkuperäisen IBM PC -arkkitehtuurin kehittäjänä. 2000-luvulla IBM on vähitellen luopunut kokonaan kuluttajatietokoneiden, lähiverkkolaitteiden ja kiintolevyjen valmistuksesta. Yhtiön liikevaihto muodostuu nykyään IT- ja liiketoimintakonsultoinnista, palvelinliiketoiminnasta sekä ohjelmistoista.

International Business Machines Corporation
IBM logo.svg
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: IBM
ISIN US4592001014
Perustettu 16. kesäkuuta 1911[1]
Toimitusjohtaja Virginia "Ginni" Rometty
Puheenjohtaja Virginia "Ginni" Rometty
Kotipaikka Yhdysvallat Armonk, New York, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus, tietokonetekniikka, konsultointi ja tietotekniikka
Tuotteet Palvelimet, ohjelmistot
Liikevaihto Laskua 77,147 miljardia $ (2019)[2]
Liikevoitto Nousua 9,435 miljardia $ (2019)[2]
Nettotulos Nousua 9,431 miljardia $ (2019)[2]
Henkilöstö 352 600 (2019)[2]
Kotisivu ibm.com

IBM:n brändiarvo on vuoden 2009 tasolla 60 miljardia dollaria, jolla se on maailman toiseksi arvokkain tuotemerkki Coca-Colan jälkeen, ennen Microsoftia.[3]

HistoriaMuokkaa

 
Kirjoituskoneiden huippua ennen tietokoneiden aikaa edusti IBM Selectric -pallokirjoituskone.

IBM:n edeltäjä oli Tabulating Machine Company, jonka Herman Hollerith perusti vuonna 1896 Endocittissa New Yorkin osavaltiossa.[4] Vuonna 1911 Hollerirth myi yrityksenä yritysryppäälle nimeltä Computing Tabulating Recording Corporation (CTR), josta tuli IBM vuonna 1924.[5][1] CTR:n muodostivat Computing Scale Co. of America, Tabulating Machine Co. ja The International Time Recording Co. 16. kesäkuuta 1911.[1]

Alkuvaiheessaan yhtiö valmisti etenkin mekaanisia reikäkorttikoneita mutta myös vaakoja sekä kirjoitus- ja laskukoneita. 1950-luvulla IBM:n tuoteryhmä laajeni tietokoneisiin, mistä lähtien IBM on ollut suurimpia tietotekniikka-alan yrityksiä maailmassa. Suomessa IBM on toiminut vuodesta 1936 lähtien. IBM:n Suomen pääkonttori sijaitsee Helsingin Munkkiniemessä. Ensimmäiset levykkeet kehitti IBM:n tutkimuskeskus San Joséssa 1960-luvun lopussa.[6]

 
SMS-piirilevy, jollaista käytettiin IBM 1401:ssä.

Varhain 1950-luvulla IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajoi yrityksen siirtymistä elektromekaanisista elektronisiin tuotteisiin.[7] Tavoitetta varten IBM kehitti automatisoitua transistorien valmistusta ja automatisoitua piirilevyjen valmistusta.[7] IBM kehitti Standard Modular System (SMS) paketoinnin elektroniikan komponenteille, jota käytettiin useissa IBM:n tietokoneissa.[7]

IBM:n ensimmäinen sarjavalmisteinen tietokone oli IBM 650.[8] IBM 1401 oli varhainen transistoripohjainen tietokone, josta tuli huomattavan suosittu.[9] IBM S/360 oli niinsanottu kolmannen sukupolven tietokone, jossa oli saman tietokoneperheen sisällä yhteensopiva arkkitehtuuri.[10] S/360 vaikutti useisiin muihin tietokonesarjoihin ja johti IBM System z -sarjaan. IBM PC oli menestyksekäs henkilökohtainen tietokone, jonka jälkeen suuri osa pöytätietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, josta on tullut tietokonetyypin teollisuusstandardi.

IBM:n kannettavien ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston myynti Lenovolle valmistui vuonna 2005.[11] IBM:n henkilökohtaisten tietokoneiden viimeinen mallisto Aptiva oli lopetettu jo aiemmin. Kaupan toteutumisen edellytyksenä oli Lenovon pääkonttorin asettuminen New Yorkin osavaltioon ja Yhdysvaltain turvallisuus- ja kilpailuviranomaisten hyväksyntä. Vuonna 2005 Lenovo aloitti toimintansa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kaupan yhteydessä ThinkPad-tuotemerkki ja sen käyttöoikeus siirtyivät Lenovolle vuoteen 2010 saakka.

Vuonna 2007 IBM myi vaiheittain enemmistöosakkuuden tulostusjärjestelmäyksiköstään toimistolaite- ja tallennusmediavalmistaja Ricohille ja ryhtyi vähemmistöosakkaaksi (49 prosenttia) perustetussa yhtiössä nimeltä InfoPrint Solutions Company. Yritysjärjestelyssä on säädetty, että vuoteen 2010 mennessä Ricoh ostaa IBM:n osuuden kokonaisuudessaan ja että InfoPrint Solutions Companystä tulee täydellisesti Ricohin omistama tytäryhtiö.[12]

Vuonna 2019 IBM osti Red Hatin 34 miljardin dollarin hinnalla vahvistaakseen pilvipalveluiden tarjontaansa.[13] Lokakuussa 2020 IBM ilmoitti jakaantuvansa kahteen yhtiöön vuoden 2021 loppuun mennessä: infrastruktuuripalvelut siirtyvät uuteen toistaiseksi nimeämättömään "NewCo"-yhtiöön.[14] IBM itse keskittyy pilvipalveluihin ja tekoälyyn.[14]

IBM:n New Yorkin osavaltiossa (Yorktown Heights) sijaitsevan ja Thomas J. Watsonin mukaan nimetyn tutkimuskeskuksen päärakennuksen on piirtänyt Eero Saarinen.

TuotteetMuokkaa

PalvelimetMuokkaa

IBM:n palvelinperheet:

Muut laitteistotMuokkaa

  • IBM System Storage – Tallennusjärjestelmät

OhjelmistoratkaisutMuokkaa

  • Liiketoiminnan analytiikkaan liittyvät ratkaisut (muun muassa Cognos)
  • Tietoturvaratkaisut (identiteetinhallinta, auktorisointi ja web-tietoturva)
  • Information Management (DB2-tietokanta- ja sisällönhallintaratkaisut)
  • Lotus (työryhmä-, sähköposti-, portaali- ja pikaviestintäratkaisut)
  • Rational (sovelluskehitys-, testaus- ja mallinnustuotteet)
  • Tivoli (järjestelmähallinta, kiinteistöjen ja omaisuudenhallinta sekä päätelaitehallintaratkaisut)
  • WebSphere (liiketoimintaprosessien hallinta, middleware-, web-sovelluspalvelin- ja sanomanvälitystuotteet)
  • SPSS (tilastollinen laskenta)
  • Watson (tekoäly)
  • CICS-transaktiohallintajärjestelmä[15]

Muita, jo lakkautettuja ohjelmistojaMuokkaa

  • OS/2
  • Product Lifecycle Management -tuotteet, elinkaarihallinta (CAD ja CAM)

LähteetMuokkaa

  1. a b c FORM 10-K sec.gov. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  2. a b c d 2019 Annual Report IBM. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)
  3. Maailman brändikärki ennallaan Markkinointi&Mainonta. 21.9.2009. Viitattu 21.9.2009.
  4. Martin Campbell-Kelly and William Aspray, "Computer a History of the Information Machine – Second Edition", Westview Press, page 37 2004
  5. Herman Hollerith (1860-1929) immigrantentrepreneurship.org. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  6. https://www.computerhistory.org/storageengine/floppy-disk-loads-mainframe-computer-data/
  7. a b c Robert Garner & Frederick Dill: The Legendary IBM 1401 Data Processing System helmikuu 2010. IEEE Solid-state Circuits Magazine. doi:10.1109/MSSC.2009.935295. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi) 
  8. Timeline of Computer History Computer History Museum. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
  9. Rebuilding the IBM 1401 spectrum.ieee.org. 30.10.2009. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  10. William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi) 
  11. Lenovo Completes Acquisition Of IBM’s Personal Computing Division 03.ibm.com. 1.5.2005. Viitattu 14.9.2020. (englanniksi)
  12. InfoPrint Solutions Company: InfoPrint background InfoPrint Solutions Company. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
  13. Larry Dignan: IBM closes $34 billion Red Hat acquisition: Now it's time to deliver 9.7.2019. ZDNet. Viitattu 11.7.2019.
  14. a b IBM to split into two companies by end of 2021 arstechnica.com. 8.10.2020. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi) 
  15. CICS Application Server Software IBM. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta IBM.