Palvelin

tietokoneohjelmisto tai tietokone, joka ylläpitää tietoverkkoa

Palvelimella (arkisesti serveri) tarkoitetaan tietoliikenteen yhteydessä tietokoneessa suoritettavaa palvelinohjelmistoa sekä tällaista ohjelmistoa suorittavaa tietokonetta. Palvelinohjelmistojen tehtävänä on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko tietokoneverkon välityksellä tai paikallisesti samassa tietokoneessa. Palvelinta käyttävää sovellusta tai tietokonetta nimitetään asiakkaaksi.

Palvelin

Tietotekniikassa puhutaan myös abstraktista asiakas-palvelin-arkkitehtuurista, jossa kommunikaatio perustuu asiakkaan ottamaan yhteydenottoon eikä esimerkiksi ennaltamääriteltyyn kaksisuuntaiseen yhteyteen.

Yleisimpiä palvelimia

muokkaa

Edustapalvelin tarkoittaa palvelinta, joka kontrolloi pääsyä taustalla oleviin sovelluspalvelimiin.[1]

Virtualisointitekniikat

muokkaa

Virtualisoinnilla tarkoitetaan tyypillisesti fyysisen palvelimen resurssien (prosessorit, muisti, IO-laitteet) määrittelyä yhden tai useamman loogisen palvelimen käyttöön. Looginen palvelin tai virtuaalipalvelin on virtuaalikone, josta käytetään usein myös nimitystä image. Hypervisor-virtualisoinnin lisäksi käytetään käyttöjärjestelmätason virtualisointia eri tarkoituksien mukaan.

Laitevalmistajilla on erilaisia toteutuksia. Parhaimmillaan nämä hoitavat fyysisen palvelimen/palvelimien resurssien allokoinnin täysin automaattisesti loogisen palvelimen kuormituksen mukaan.

Palvelinfarmi

muokkaa

Palvelinfarmilla tarkoitetaan rypästä palvelintietokoneita. Palvelinfarmia käytetään kun tehtävä ylittää yksittäisen tietokoneen kyvyt. Farmissa on usein mukana varapalvelin pääpalvelimen vikaantumisen varalta ja palvelimet sijaitsevat tyypillisesti verkkolaitteiden läheisyydessä.[2] Farmilla viitataan ryhmään identtisiä palvelimia, joihin otetaan yhteyttä kuormituksen tasaamisen kautta. Klusteri voi sisältää eri tehtäviin tarkoitettuja tietokoneita.[3]

Datakeskus

muokkaa
Pääartikkeli: Datakeskus
 
Wikimedia Foundationin palvelimia räkkiasennettuna datakeskuksessa.

Palvelimet kasataan usein suuriksi datakeskuksiksi, joissa voi olla suurimmillaan useita satoja tuhansia yksittäisiä palvelimia ja joiden sähkönkulutus voi olla useiden megawattien luokkaa.[4] Tavallisesti keskukset jäähdytetään ilmajäähdytyksellä, mutta lisääntyneiden jäähdytysongelmien myötä on kehitelty myös vesijäähdytystä. Ilmajäähdytyksellä keskuksen kokonaissähkönkulutuksesta jopa puolet voi kulua jäähdytykseen, tavallisemmin kuitenkin noin kolmannes. Syntyvää jätelämpöä voidaan käyttää jopa kaukolämmitykseen.[5]

Palvelinvalmistajia

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. VAHTI 8/2008 Valtionhallinnon tietoturvasanasto vahtiohje.fi. Viitattu 19.7.2019.
  2. Server farm streamdatacenters.com. Viitattu 27.2.2024. (englanniksi)
  3. Choosing between a farm and a cluster ibm.com. Viitattu 27.2.2024. (englanniksi)
  4. Datakeskus on ilmastopommi - rajuja keinoja tarvitaan tietokone / Tietoviikko. 2008. Viitattu 8.1.2017.
  5. Kolehmainen, Aleksi & Ollila, Kauko: Datakeskus lämmittää uima-altaan ((Arkistoitu – Internet Archive)) Uutiset. 7.4.2008. Tietoviikko (TiVi). Arkistoitu 26.5.2008. Viitattu 14.5.2008.

Aiheesta muualla

muokkaa