Työasema

Sun Microsystemsin SPARCstation, jossa SPARC RISC-prosessori, 1990-luvun alusta.

Työasema on käyttöjärjestelmällä varustettu mini- tai mikrotietokone, joka on tarkoitettu yhden henkilön ammattikäyttöön.[1][2][3] Joskus nimitystä on käytetty myös muun muassa suurtietokoneeseen kytketystä päätteestä tai puhelimen ja tietokoneen yhdistelmästä.[1][2][4]

Alun perin työasemalla tarkoitettiin tieteelliseen tutkimukseen ja vaativaan ammattikäyttöön, kuten graafiseen tai tietokoneavusteiseen suunnitteluun (CAD, CAE) sekä tietokonesimulointiin [4][5] valjastettua järjestelmää, joka oli usein varustettu Unix-käyttöjärjestelmällä ja RISC-suorittimella. Tällaiset työasemat olivat tehokkaampia kuin aikansa kotitietokoneet, ja niiden prosessori, grafiikkaominaisuudet, muistinhallinta ja moniajokyky olivat kehittyneempiä.

Nykyään työasemaksi kutsutaan on mitä tahansa LAN-verkkoon kytkettävissä olevaa ja itsenäisesti toimivaa henkilökohtaista tietokonetta yrityskäytössä erotuksena palvelinkoneesta eli serveristä [6]. Vieläkin laajemmassa merkityksessä työasema on synonyymi pöytäkotelossa toimitettavalle tietokonejärjestelmälle toimisto- tai kuluttajakäyttöön erotuksena kannettavista ja pelikäyttöön tarkoitetuista tietokoneista.

HistoriaMuokkaa

Xerox Alto (1973) työasema oli ensimmäinen, jossa yhdistyivät tietokonehiirellä ohjattu graafinen käyttöliittymä, Ethernet-verkkoliittymä ja vaihdettavat massamuistit.[7]

Tektronix 4010 ja Tektronix 4014 olivat 1970- ja 1980-luvuilla käytettyjä CAD-työasemia.[8][9]

Työasema on 1980-luvulla syntynyt tietokoneluokka, joka toi VAX:in kaltaisen suorituskyvyn työpöydälle.[10] Työasema perustui edulliselle mikroprosessorille, joka oli tyypillisesti Motorola 68000.[10]

Minitietokoneiden ja mikroprosessorien kehittyminen mahdollisti uuden kehityssuunnan yrityksille kuten Apollo, SGI ja Sun Microsystems.[11] Apollo julkaisi vuonna 1981 työaseman, jonka hinta alkoi 40 000 dollarista.[10] Xerox oli aiemmin havainnut, että oli tehokkaampaa olla verkotettu tietokone jokaisen työntekijän pöydällä kuin käyttää jaettua osituskäyttöön tarkoitettua tietokonetta päätteellä.[10]

Vuonna 1991 64-bittinen MIPS R4000 mahdollisti työasemissa suorituskyvyn, joka vastasi supertietokoneen suorituskykyä vuonna 1975.[11]

LähteetMuokkaa

  1. a b Workstation britannica.com. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi) 
  2. a b Definition of: workstation pcmag.com. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
  3. The Workstation Era hp9845.net. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
  4. a b Workstation encyclopedia.com. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
  5. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos: Tietojenkäsittelyopin peruskurssi, Jouni Similä, haettu 4.6.2008 "Työasematietokoneet ovat joko minitietokoneita tai kehittyneitä mikrotietokoneita Tyypillisesti ne ovat yhden ihmisen kehittyneitä työasemia, sovellukset liittyvät usein insinöörityöhön tai tietokoneavusteiseen suunnitteluun."
  6. TIEKE ry, haettu 4.6.2008 "Työasema on yksittäinen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu tietokone, joka voidaan yhdistää verkkoon tai käyttää siitä erillään. Pienissä yrityksissä kullakin työntekijällä on yleensä työpöydällään oma tietokone (PC), jota kutsutaan tässä työasemaksi. Ohjelmistot ja sovellukset sijaitsevat pääosin kunkin työntekijän omalla työasemalla."
  7. Xerox Alto Computer History Museum. Viitattu 30.7.2017.
  8. Tektronix 4010 Storage Tube chilton-computing.org.uk. Viitattu 8.9.2017.
  9. Tektronix 4014 Storage Tube chilton-computing.org.uk. Viitattu 8.9.2017.
  10. a b c d Paul E. Ceruzzi: A History of Modern Computing. Second edition. MIT Press, 1998. ISBN 0-262-53203-4. (englanniksi) 
  11. a b Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.