MSX

tietokoneiden laitteistostandardi

MSX on Microsoftin Kazuhiko "Kaye" Nishin johdolla luotu yhteinen laitteistostandardi 8-bittisille kotitietokoneille.[2] Standardin määrittelyssä toinen osapuoli oli ASCII Corporation.[3] MSX-standardi on luotu Spectravideon SV-318 ja SV-328 -mallien inspiroimana.[4][1] Standardi julkistettiin 16. kesäkuuta 1983.[1] MSX-yhteensopivia mikrotietokoneita valmistivat mm. Spectravideo, Philips, Sony, Sanyo, Mitsubishi, Canon, Hitachi, Toshiba, Yamaha ja Sharp. Vuonna 1984 14 japanilaista yhtiötä oli mukana valmistuksessa.[3]

MSX
Philipsin MSX 1, mallia VG-8020.
Philipsin MSX 1, mallia VG-8020.
Valmistaja Casio, Canon, GoldStar, Hitachi, JVC, Mitsubishi, Panasonic, Philips, Pioneer, Sanyo, Sharp, Sony, Spectravideo, Toshiba, Yamaha...
Tyyppi mikrotietokone
Julkaistu 1983
Valmistus lopetettu 1993[1]
Mukana toimitettu käyttöjärjestelmä MSX-DOS / MSX BASIC
Suoritin Zilog Z80 / R800 (Turbo R)
Keskusmuisti 8–512 KB
Sony Hit Bit HB-75P MSX-1 vuodelta 1984.

MSX-standardin nimen merkityksestä on olemassa kaksi pääasiallista versiota. Alun perin uskottiin yleisesti kirjainten olevan lyhenne sanoista "MicroSoft eXtended"[2][5], viitaten Microsoftiin ja koneiden mukana tulleeseen Microsoft BASIC -ohjelmointikieleen. Myöhemmin kuitenkin eräs MSX-standardin kehittäjistä, Kazuhiko Nishi, kertoi näkemyksenään lyhenteen muodostuvan sanoista "Machines with Software eXchangeability".[1]

What MSX? -lehden mukaan MSX-alustalla oli syksyllä 1984 noin 15 prosenttia Japanin mikrotietokonemarkkinoista.[1] MSX User -lehden mukaan alustalla oli 40 prosentin markkinaosuus kotitietokonemarkkinoista.[1] Vuonna 1985 Amigan ja Atari ST:n julkaisun yhteydessä laitteiden hintoja laskettiin Euroopassa merkittävästi.[1] Nintendo Entertainment Systemin (NES) julkaisu vuonna 1986 ja IBM PC:n suosio yritysmaailmassa söivät markkinaosuuksia Japanissa.[1]

Eri valmistajien tietokoneiden eroja olivat muun muassa niiden oheislaitteet, kaapelit ja liitännät.[6] Yhdysvalloissa kotitietokoneiden hintasota hidasti valmistajien osallistumista samoille markkinoille.[6]

Myös Suomessa tapahtui kaupallista MSX-ohjelmakehitystä, esimerkiksi Spectravideon maahantuoja Teknopiste Oy julkaisi useita kasettipelejä sekä Spectravideon vanhemmille malleille että MSX:lle. Suomessa oli myös pitkään SVI/MSX-käyttäjäkerho nimeltä Mikroilijat ry, joka lopetti toimintansa vuonna 1997. Vieläkin Suomessa järjestetään kuitenkin aktiivisesti käyttäjäkokoontumisia.

Standardista tuli vuosien varrella uusia versioita, joiden mukaiset tietokoneet olivat esimerkiksi grafiikkaominaisuuksiltaan 8-bittisten koneiden kärkipäätä ja kilpailivat jopa 16-bittisten kanssa. Pääasiassa MSX-standardi on taaksepäin yhteensopiva. Nykyisin MSX-tavaramerkki sekä MSX-immateriaalioikeudet kuuluvat japanilaiselle MSX Associationille, jonka virallinen edustaja Japanin ulkopuolella on hollantilainen Bazix VOF -yhtiö.

Vuonna 2006 julkaistun One Chip MSX -laitteen valmistus loppui vuonna 2011.[1] Wii-pelikonsolilla voi pelata joitain MSX-laitteille tehtyjä pelejä.[1]

MSX-tietokoneita sanotaan myydyn Japanissa yli seitsemän miljoonaa kappaletta ja muissa maissa kaksi miljoonaa.[4] MSX ei kuitenkaan saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin NEC:in (PC-8800 ja PC-9800 sarjat), Fujitsun (FM-sarja) ja Sharpin (X1 ja X68000) omat tietokonesarjat.[4]

MSX 1 (1983)Muokkaa

MSX 1 -standardin mukaisessa tietokoneessa on Zilog Z80A -suoritin, 8–64 kilotavua RAM-muistia, TMS 9918 -videopiiri 16 kilotavun näyttömuistilla, AY-3-8910-äänipiiri sekä 32 kilotavun ROM-muisti, joka sisältää BIOSin ja Microsoftin kehittämän MSX-BASIC-tulkin, josta Microsoft sittemmin kehitti MS-DOSille suositun GW-BASICin, jonka jälkeläisiin nykyinen Visual Basic lukeutuu. Sega Master System -pelikonsoli pohjautuu pitkälti MSX1-tekniikkaan.

  • Suoritin: Zilog Z80A, kellotaajuus 3,58 MHz
  • RAM-muisti: vähintään 8 kB (yleensä 64 kB)
  • ROM-muisti: 32 kB (sis. MSX-BASIC 1.0)
  • Videomuisti (VRAM): 16 kB
  • Videopiiri: Texas Instruments TMS-9918A (NTSC) tai TMS-9928A/9929A (PAL/SECAM)
  • Grafiikkanäyttö: maks. 256 × 192 pistettä, 15 väriä + läpinäkyvä
  • Tekstinäyttö: 40 × 24 tai 32 × 24 merkkiä, 2 tai 15 väriä
  • Äänipiiri: General Instruments AY-3-8910, 3 ääntä 8 oktaavin alueelta, lisäksi kohinaäänet
  • Liitännät: Vähintään yksi MSX-laajennusliitäntä (pelimoduuli), Centronics-kirjoitinliitäntä, tv-liitäntä, 2 × Atari-joystick, kasettiasema (1200/2400 bd)

Jotkut laitteet poikkesivat tästä standardista laajennetuin ominaisuuksin, esimerkiksi Spectravideo SVI-738 ja Yamaha CX5M/128, joka oli MIDI-liitäntöineen suunnattu ammattimuusikoille.

MSX 2 (1986)Muokkaa

  • Suoritin: Zilog Z80A, kellotaajuus 3,58 MHz
  • RAM-muisti: vähintään 64 kB
  • ROM-muisti: 32 kB + 16 kB SubROM (sis. MSX-BASIC 2.0 tai 2.1)
  • Videomuisti (VRAM): vähintään 64 kB (yleensä 128 kB)
  • Videopiiri: Yamaha V9938
  • Grafiikkanäyttö: maks. 512 × 424 pistettä, 256 väriä, 512:n värin paletti
  • Tekstinäyttö: 80 × 24, 40 × 24 tai 32 × 24 merkkiä, 15 väriä
  • Äänipiiri: General Instruments AY-3-8910, 3 ääntä 8 oktaavin alueelta, lisäksi kohinaäänet
  • Liitännät: Vähintään yksi MSX-laajennusliitäntä (pelimoduuli), Centronics-kirjoitinliitäntä, tv-liitäntä, 2 × Atari-joystick, kasettiasema (1200/2400 bd)
  • Reaaliaikakello

MSX 2 -standardin mukaiset laitteet olivat teknisesti monella tavalla edistyksellisiä, mutta eivät saavuttaneet juurikaan menestystä Japanin, Hollannin ja Neuvostoliiton ulkopuolella. Neuvostoliitossa ne olivat monessa koulussa opetusvälineinä. Myös mm. Espanjassa, Brasiliassa ja joissakin Lähi-idän maissa oli oma käyttäjäkuntansa. Suomessa myytiin ainoastaan Sonyn MSX2-laitteita ja näitäkin ainoastaan yrityskäyttöön. MSX 1 -laitteena myydyssä Spectravideo SVI-738 X'Press -tietokoneessa oli MSX2:n V9938-videopiiri, ja se oli mahdollista laajentaa täysiveriseksi MSX 2 -laitteeksi päivittämällä ROM-piirit ja lisäämällä VRAM-muistia MSX2:n vaatimaan 64 kilotavuun.

MSX 2+ (1988)Muokkaa

 
Panasonic FS-A1WX vuodelta 1991
  • ROM-muisti: 32 kB + 16 kB SubROM (sis. MSX-BASIC 3.0) + 16 kB KANJI BASIC ROM + KANJI ROM + 16 kB DISK ROM
  • Videopiiri: Yamaha V9958
  • Grafiikkanäyttö: maks. 512 × 424 pistettä, 19 268 väriä.
  • Muistiohjain ("memory mapper" maks. 4 MB muistia)
  • Sisäinen 3,5 tuuman levykeasema (DD, 720 kB)
  • MSX-DOS -levykäyttöjärjestelmä

MSX Turbo R (1991)Muokkaa

  • Suoritin: R800 (DAR800-X0G), taaksepäin yhteensopiva Zilog Z80A:n kanssa[7]
    • nopeus 3,579545 MHz Z80-tilassa ja 7,16 MHz R800-tilassa (vastaa 28,64 MHz Z80:tä)[7]
  • RAM-muisti: 256 kB – 512 kB[7]
  • VRAM: 128 kB – 192 kB [7]
  • Värimäärä: 16 – 131072[7]
  • Äänipiiri: AY-3-8910 + Yamaha YM-2413 OPL + PCM = 13 kanavaa[7]
  • Massamuisti: sisäänrakennettu 3,5" levykeasema[7]

Panasonic oli ainoa valmistaja, joka valmisti Turbo R -malleja.[7] Panasonic lopetti laitteen valmistuksen kun se siirtyi valmistamaan 3DO Interactive Multiplayer -laitetta.[7]

Kasettiasemaliitin on poistettu tästä mallista.

PelitMuokkaa

Pääartikkeli: Luettelo MSX-peleistä

MSX-alustalla saivat alkunsa eräät tunnetut pelisarjat kuten Metal Gear.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Tony Smith: MSX: The Japanese are coming! The Japanese are coming! theregister.co.uk. 27.6.2013. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
  2. a b c Tom R. Halfhill & Selby Bateman: MSX IS COMING Compute!. Viitattu 25.7.2017.
  3. a b MSX: a standard for the world Creative Computing. Viitattu 26.7.2017.
  4. a b c Bill Loguidice: The bright life of the MSX, Japan's underdog PC pcgamer.com. 14.4.2017.
  5. a b Sani, Ilari: MICROSOFT HAASTOI NINTENDON JO 1980-LUVULLA – MSX-KONEIDEN NOUSU JA TUHO MikroBitti. Viitattu 30.7.2017.
  6. a b Howard Root & Brian Williams: Faceoff: will MSX be a success in the United States. atarimagazines.com. elokuu 1984. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
  7. a b c d e f g h i https://www.old-computers.com/museum/computer.asp?c=290

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta MSX.