Avaa päävalikko

Sega Master System on videopeliyhtiö Segan 8-bittinen pelikonsoli. Se kilpaili Nintendon 8-bittisen konsolin kanssa videopelimarkkinoiden valtiaan asemasta 1980-luvulla.

Sega Master System
Sega-master-system-logo.png
Pohjois-Amerikan/Euroopan Master System
Pohjois-Amerikan/Euroopan Master System
Japanin Sega Mark III
Japanin Sega Mark III
PAL Master System II
PAL Master System II
Kehittäjä Sega
Sukupolvi Kolmas sukupolvi
Julkaisu
  • JP 20. lokakuuta 1985
  • NA heinäkuu 1986
Valmistusmaa Kiina
Laitteisto 8-bittinen Zilog Z80 -suoritin, VDP-grafiikkapiiri
Muisti 8 kt keskusmuistia
Tallennusväline Pelimoduuli, "Sega-kortti"
Lisälaitteet Light Phaser -valopyssy, Sega Scope 3D -lasit
Pelit Luettelo Sega Master System -peleistä
Edeltäjä Sega SG-1000
Seuraaja Sega Mega Drive
Kotisivut sega-europe.com
Gamepad.svg
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Master System ilmestyi Japanissa vuonna 1985 (tuotiin Eurooppaan 1987). Teknisiltä ominaisuuksiltaan Master Systemissä oli kovinta kilpailijaansa 8-bittistä Nintendoa nopeampi prosessori ja hieman kehittyneempi grafiikka, mutta sen äänipiiri (Texas Instruments SN76489) oli yksinkertaisempi. Japanissa laitetta myytiin aluksi nimellä Sega Mark III. Tässä Japanin versiossa oli mukana myös toinen äänipiiri, Yamaha YM2413 (OPLL), joka oli riisuttu malli AdLib- ja Sound Blaster- äänikorteissa käytetystä FM-piiristä.

Tallenusmediana oli pelimoduulin lisäksi ohut "Sega-kortti" (Sega Card), jolle oli oma paikkansa. Näille ei kuitenkaan mahtunut kovin isoja pelejä, joten niiden käytöstä luovuttiin varhain. Lisäksi laitteissa oli usein jokin sisäänrakennettu peli (Suomessa myydyissä laitteissa Hang-On, Safari Hunt tai Alex Kidd in Miracle World).

Vaikka Master System jäi myyntiluvuissa selvästi Nintendon saman sukupolven konsolista jälkeen, saavutti se monissa maissa kohtalaista menestystä. Laite löytyi myös monista suomalaisista kodeista. Pitkäaikaisimman suosionsa laite saavutti Brasiliassa, jossa paikallisia versioita ja pelejä tehtiin vielä 1990-luvun lopulla.

Master Systemistä luotiin paranneltuja malleja 1990-luvulla. Master System II toi hiukan lisää rahaa Segan kassaan Japanissa ja Euroopassa mutta Yhdysvalloissa se ei kuluttajia kiinnostanut. Sen on sanottu kärsineen Nintendon lisensiointi-strategiasta, jossa yhtiöille annettiin lupa tehdä Nintendon pelejä sillä ehdolla, että he eivät käännä peliään Segan laitteelle. Tällaiset sopimukset myöhemmin kiellettiin Yhdysvaltain Liittovaltion oikeudessa.

PelitMuokkaa

Osa Master Systemin peleistä, kuten Alex Kidd, ovat saaneet klassikon maineen. Varhaisempina aikoina isokorvainen Alex Kidd toimi Segan maskottina mutta siitä ei ollut Marion haastajaksi ja se sai myöhemmin väistyä Sonicin tieltä. Tunnetuin Alex Kidd -peli oli Alex Kidd in Miracle World. Suosituimpiin Master System pelehin kuuluivat esimerkiksi tasohyppelyt Wonderboy: The Dragon's Trap, Wonderboy in Monster World, Ninja Gaiden, Psycho Fox, Land of Illusion, Castle of Illusion, Sonic the Hedgehogit, Asterix-pelit; roolipelit Phantasy Star, Golvellius, Ys: Vanished Omens; ja ammuskelupelit R-Type, Fantasy Zone II, Powerstrike II.

Tekniset tiedotMuokkaa

  • Prosessori: 3.58 Mhz Zilog Z80 ja apuprosessori VDP
  • Ääni: Texas Instruments SN76489, nelikanavainen PSG-piiri (sama kuin BBC Micro tietokoneessa)
  • Ääni (2): Japanin versioissa mukana myös kehittyneempi Yamaha YM2413 (OPLL) FM-äänipiiri.
  • Kuvan resoluutio: 256x240 (PAL-alue)
  • Keskusmuisti (RAM): 8 kilotavua
  • Videomuisti (RAM): 16 kilotavua
  • Värimuisti (RAM): 8 tavua
  • Värejä näytöllä: 32 (kaksi 16 värin palettia)
  • Värejä yhteensä: 64
  • Spritejen maksimimäärä ja koot: 64 (8x8, 8x16, 16x16, 16x32)
  • Tallennusmedia: Pelimoduuli (korkeintaan puoli megatavua, pienimmät 0,125 megatavua), "Sega-kortti" (32 kilotavua)

Katso myösMuokkaa