Sega Game Gear

pelikonsoli

Sega Game Gear oli Segan 1990-luvun alussa lanseeraama kannettava pelikonsoli, josta oli tarkoitus tulla Nintendon Game Boyn haastaja.

Sega Game Gear
Kehittäjä Sega
Sukupolvi 4. sukupolvi
Julkaisu
  • JP 6. lokakuuta 1990
  • NA 26. huhtikuuta 1991
  • EU 26. huhtikuuta 1991
Laitteisto 8-bittinen Zilog Z80 -suoritin
Lisälaitteet TV Tuner, PowerPack-lisäakku, Wide Gear -suurennuslasi, Gear-to-Gear -linkkikaapeli
Pelit Luettelo Sega Game Gear -peleistä
Seuraaja Sega Nomad
Kotisivut sega-europe.com
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Game Gear oli värillinen käsikonsoli samaan tapaan kuin Atari Lynx. Tämän uskottiin antavan sille etulyöntiaseman Game Boyhin verrattuna – Game Boy muuttui värilliseksi vasta vuonna 1998. Lisäksi Game Geariin oli saatavilla Master Gear -niminen lisälaite, jonka avulla Game Gearilla saattoi pelata kaikkia Sega Master Systemin pelejä.

Game Gear ei kuitenkaan onnistunut valtaamaan markkinoita Game Boylta, sillä se kulutti värillisen ja taustavalollisen näyttönsä vuoksi huomattavasti enemmän paristoja, eikä Sega onnistunut saamaan sille riittävän laajaa pelivalikoimaa. Sega lopettikin Game Gearin tukemisen vuonna 1997, joskin Majesco uudelleenjulkaisi Game Gearin ja valikoiman pelejä vuonna 2000.

Loppuvuodesta 2006 Playpal julkaisi uuden, pienemmän version Game Gearista, joka sisältää 20 Game Gearin ja Sega Master Systemin peliä.[1]

Tekniset tiedot

muokkaa

[2]

Lisälaitteita

muokkaa
 
Game Gear TV-virittimellä
  • Gear-to-Gear (linkkikaapeli)[3]
  • Master Gear (sovitin Master System -peleille)[4]
  • PowerBack (lisäakku)[5]
  • TV Tuner (TV-viritin)[6]
  • Wide Gear (suurennuslasi)[7]

Pelejä

muokkaa

Julkaisupelit Euroopassa

muokkaa

[8]

Muita pelejä

muokkaa

[9]

Vastaanotto

muokkaa

Mikrobitti kehui arvostelussaan Game Gearin grafiikkaa ja Castle of Illusion Starring Mickey Mouse -peliä. Moitteita arvostelija antoi konsolin persoonattomasta ulkonäöstä, häiritsevästi sijoitetusta ja liian kirkkaasta virtavalosta, nappituntumasta, näytön katselukulman kapeudesta, keskinkertaisista äänistä ja pelivalikoiman yleisestä keskinkertaisuudesta.[10]

Lähteet

muokkaa