Nykyaika

aikakausi
Tämä artikkeli käsittelee aikakautta. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.

Nykyaika (myös lähihistoria, oman aikamme historia) on maailmanhistorian aikakausi, joka alkoi 1940-luvulla toisen maailmansodan päätyttyä ja jatkuu nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen asti. Länsimaisessa historiankirjoituksessa nykyaika seuraa niin sanottua uusinta aikaa.[1]

MaailmanpolitiikkaMuokkaa

 
Maailma oli toisen maailmansodan jälkeen vuosikymmenien ajan jakaantunut kapitalistisiin länsimaihin ja sosialistisiin maihin. Kartassa maailman maiden liittolaissuhteet kylmän sodan aikana vuonna 1980. Tummansinisellä Nato-maat, keskisinisellä Yhdysvaltain liittolaiset, punaisella Varsovan liiton maat, vaaleamman punaisella muut sosialistiset maat tai liittolaiset, vaaleansinisellä puolueettomat maat.

Toinen maailmansota johti suuriin muutoksiin maailmanjärjestyksessä, kun maailmaan muodostui sen seurauksena kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Niiden ideologinen vastakkaisuus johti kylmään sotaan ja kilpavarusteluun, johon liittyi ydinsodan pelko. Maailman maat liittyivät jommankumman suurvallan leiriin, ja vain harva maa pysyi sitoutumattomana.[2]

Kansainvälisen rauhan varmistajaksi luotiin vuonna 1945 Yhdistyneet kansakunnat.[3]

Lännen ja idän välinen jännite laukesi kun Neuvostoliitto romahti vuonna 1990 ja sen hallitsema itäryhmä hajosi. Ajan symboli on Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989, mitä seurasi pian Saksan jälleenyhdistyminen.[2]

Yhdysvallat on kylmän sodan päätyttyä noussut maailman ainoaksi suurvallaksi.[4]

Kylmän sodan päättymisen jälkeen maailmaa on leimannut globalisaatio eli maailmanlaajuisten poliittisten ja taloudellisten verkkojen muodostuminen. Nykyisin maailman kahtiajaolla viitataan rikkaiden Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian maiden sekä kolmannen maailman kehittyvien maiden elintasoeroilla.[2]

Uudeksi konfliktin aiheuttajaksi on 1900-luvun lopulta alkaen noussut kansainvälinen terrorismi.[2]

AlueittainMuokkaa

Läntinen Eurooppa aloitti yhdentymiskehityksen toisen maailmansodan jälkeen. Euroopan unioni on laajentunut, ja nykyisin suurin osa Euroopan maista kuuluu siihen.[5]

Lähi-itään perustettiin vuonna 1947 Israelin valtio juutalaisten kotimaaksi. Israelin ja sen arabinaapurimaiden välillä on siitä alkaen ollut suuria jännitteitä, sotia ja muita väkivaltaisuuksia.[6] Lähi-idän nykyhistoriaa ovat leimanneet useat muutkin konfliktit, kuten Iranin islamilainen vallankumous 1979, Irakin–Iranin sota 1980-luvulla sekä Persianlahden sota 1991. Alue on edelleen hyvin räjähdysherkkä.[7]

Etelä-Aasiassa Intian ja Pakistanin välit ovat olleet kireät niiden perustamisesta 1947 lähtien.[8] Kaakkois-Aasian merkittävin konflikti nykyajalla on ollut vuonna 1976 päättynyt Vietnamin sota, johon myös suurvallat osallistuivat.[9]

Kiinan nykyaikaa on määrittänyt Mao Zedongin johtaman kommunistisen puolueen nousu koko maata hallitsevaksi.[10] Toisen maailmansodan hävinnyt Japani nousi nopean talouskasvunsa ansiosta johtavaksi teollisuusmaaksi. Korea on jakaantunut länsimyönteiseen Etelä-Koreaan ja kommunistiseen Pohjois-Koreaan.[11]

Latinalaisen Amerikan nykyhistoriaa leimasivat 1970-luvulle saakka useasti vaihtuvat hallitukset ja sotilasdiktatuurit. Sen jälkeen demokratia on useimmissa maissa korvannut diktatoriset hallinnot.[12]

Kolonialismin aikakausi päättyi lopullisesti, kun etenkin Afrikkaan syntyi siirtomaiden itsenäistyessä lukuisia uusia itsenäisiä valtioita.[13] Afrikkaa ovat nykyajalla vaivanneet muun muassa köyhyys, kuivuus, nälänhätä, korruptio, aids ja sodat.[14]

Tekniikan ja tieteen kehitysMuokkaa

Nykyaikaa leimaa ennennäkemättömän nopea edistys lähes kaikilla tiedonaloilla. Tekniikan edistysaskeliin kuuluvat liikennevälineiden kehitys ja yleistyminen, tiedonvälityksen ja viestinnän kehitys esimerkiksi Internetin synnyn myötä sekä tietokoneiden yleistyminen. Aikakauden eräs teknologinen merkkipaalu oli vuoden 1969 miehitetty kuulento.[15]

Nykyajan suurimpia haasteita ovat esimerkiksi luonnon saastuminen ja luonnovarojen ehtyminen. Monet aiemmin tuhoisat taudit kuten isorokko on hävitetty, mutta tilalle on tullut joitain uusia, kuten aids.[16]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Berndl, Klaus et al.: Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian. Parragon, 2007. ISBN 9781405482837.

ViitteetMuokkaa

  1. nykyaika / lähihistoria / oman aikamme historia Tieteen termipankki. Viitattu 20.12.2019.
  2. a b c d Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 529–531.
  3. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 533.
  4. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 636.
  5. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 536–537.
  6. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 596.
  7. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 604–607.
  8. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 610–611.
  9. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 617.
  10. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 618.
  11. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 622–623.
  12. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 644.
  13. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 534.
  14. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 626.
  15. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 530–531.
  16. Maailmanhistoria: Kuvitettu matka läpi historian 2007, s. 531.