Ensimmäinen kuukävely

laskeutuminen Kuun pinnalle

Ensimmäinen kuukävely oli historiallinen tapahtuma, jolloin ihminen ensi kerran astui vieraan taivaankappaleen pinnalle. Kuutisen tuntia Apollo 11 -kuulennon laskeutumisen jälkeen astronautti Neil Armstrong astui ulos kuumoduulista ja laski jalkansa Kuun pinnalle. Viitisentoista minuuttia myöhemmin häntä seurasi Buzz Aldrin. Lennon kolmas astronautti Michael Collins seurasi tilannetta radioteitse Kuun kiertoradalla komentomoduulista.

Neil Armstrong ottamassa ”suurta harppausta ihmiskunnalle” 21. heinäkuuta 1969 kello 02.56,15 UTC.
Neil Armstrong ja kuumoduuli maan kiertolaisen pinnalla.

Kuukävelyllään astronautit pystyttivät Yhdysvaltain lipun, asensivat kameroita ja tieteellisiä laitteita, valokuvasivat ympäristöä ja ottivat näytteitä kuuperästä tulevia geologisia tutkimuksia varten.

Kuuhun laskeutuminen muokkaa

20. heinäkuuta 1969 kuumoduuli Eagle irrottautui emäalus Columbiasta ja laskeutui kello 20.17.40 UTC Rauhallisuuden mereen. Neil Armstrong käytti käsiohjausta, koska alkuperäinen laskeutumisalustaksi kaavailtu paikka oli kivikkoinen,[1] mitä ei voitu nähdä korkealla Kuun yllä kiertäneistä satelliiteista. Armstrong sammutti kuumoduulin moottorin vasta hyvin matalalla tai laskeutumisen jo tapahduttua. Armstrong ja Aldrin ovat kuvailleet laskeutumista pehmeäksi ja lähinnä paikalleen asettumiseksi, missä oli vaikeata huomata tarkkaa laskeutumishetkeä.[2]

Aldrinin ja Armstrongin ensimmäiset sanat Kuusta olivat teknistä ammattikieltä,[2] jonka jälkeen Armstrong lausui ”Houston, täällä Rauhallisuuden meren tukikohta, Kotka on laskeutunut.”

»Houston, Tranquility Base here. The Eagle has landed.[3] »

Kuukävely muokkaa

21. heinäkuuta 1969 kello 2.56 UTC, kuusi ja puoli tuntia laskeutumisen jälkeen, Armstrong astui Kuun pinnalle sanoen: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”.

»That’s one small step for [a] man, one giant leap for mankind.»

Armstrongin historiallisesta lauseesta on kiistelty siitä puuttuvan epämääräisen artikkelin ’a’ vuoksi. Ilman artikkelia sana man tarkoittaa ihmiskuntaa kuten mankind. Jotkut akustiikan tutkijat ovat väittäneet, että Armstrong olisi lausunut myös kyseisen artikkelin, mutta huonon viestintäteknologian vuoksi se ei tallentunut nauhalle. Sanoi Armstrong artikkelin tai ei, hänen oli se tarkoitus sanoa, ja hän pyysi että artikkeli mainittaisiin aina suluissa kun lausetta siteerataan.[4]

Kun Armstrong kiipesi alas tikkaita, kuualukseen asennettu TV-kamera kuvasi häntä. Kuvan laatu oli huono, koska kuvaamiseen käytettiin kapeakaistaista TV-kuvaa (Slow-Scan TV, SSTV).[5] Tämä kuva välitettiin 600 miljoonalle televisiokatsojalle. Armstrong huomasi kuun pinnalla kävelemisen helpommaksi kuin simulaattorissa. Hän asensi TV-kameran kuvaamaan kuualusta.

Hieman myöhemmin myös Buzz Aldrin liittyi hänen seuraansa sanoen: ”Kaunista, kaunista, mahtava autius” (engl. ”Beautiful. Beautiful. Magnificent desolation”).

Astronautit viettivät kaksi ja puoli tuntia Kuun pinnalla ottaen näytteitä ja valokuvia.[3] He asensivat Kuun pinnalle tieteellisen laitteiston nimeltä EASEP, pystyttivät Yhdysvaltain lipun ja kiertelivät aluksen lähistöllä. Armstrong soitti radioteitse Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonille. Aldrin huomasi, että kuun pinnalla on helppoa liikkua hyppimällä kuin kenguru. Selässä olevan elossapitojärjestelmän reppu pyrki siirtämään painopisteen taakse, mutta tasapaino säilyi silti.lähde? Astronautit huomasivat, että heidän oli suunniteltava liikkeensä 6–7 askelta etukäteen.lähde? Kuun erittäin pölyinen pinta oli myös melko liukas. Kypärä lämpeni jonkin verran auringossa kuualuksen varjoon verrattuna, muttei muun avaruuspuvun sisus.lähde? Astronauttien pystyttämässä tieteellisessä laitekokonaisuus EASEP:issa oli muun muassa seismometri ja laserheijastin, jonka avulla voitiin mitata tarkoin Kuun ja Maan välinen etäisyys.

 
Buzz Aldrin Kuussa.
 
Buzz Aldrinin kuuluisa jalanjälki Kuun pinnalla.
  • Eaglen luukku avattiin: 21. heinäkuuta 1969 2.39.33 UTC
    • Armstrong poistui kuumoduulista: 2.51.36 UTC
    • Armstrong astui Kuun pinnalle: 2.56.15 UTC
    • Armstrong palasi kuumoduuliin: 5.09.00 UTC
    • Aldrin poistui kuumoduulista: 3.11.57 UTC
    • Aldrin astui Kuun pinnalle: 3.15.56 UTC
    • Aldrin palasi kuumoduuliin: 5.01.39 UTC
  • Eaglen luukku suljettiin: 21. heinäkuuta 1969 5.11.13 UTC
  • Kokonaisaika: 2 tuntia, 31 minuuttia, 40 sekuntia
 
Ensimmäinen kuukävely. Yhdysvaltalainen 10 sentin postimerkki vuodelta 1969.

Ääninäytteitä muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. July 20, 1969: One Giant Leap For Mankind NASA – Apollo 11. 20.7.2017. Viitattu 1.2.2019.
  2. a b Jones, Eric M.: Apollo 11 Lunar Surface Journal NASA – Apollo 11 – Lunar Surface Journal. 17.12.2015. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 1.2.2019.
  3. a b 1969: Man takes first steps on the Moon 21 heinäkuuta. BBC On This Day. Viitattu 23.7.2007. (englanniksi)
  4. Persson, Åke: Maailman pisin pajunköysi : 101 historiallista harhakäsitystä, s. 106. Suomentanut Immonen, Antti. Jyväskylä: Atena, 2015. ISBN 978-952-300-157-2.
  5. Sarkissian, John M.: The Search for the Apollo 11 SSTV Tapes CSIRO Parkes Observatory. 21.5.2006. Viitattu 1.2.2019.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Lindfors, Jukka: Apollo 11 -lento vei ihmisen Kuuhun Yle Elävä arkisto. 8.9.2006. Viitattu 1.2.2019. 3 audioleikettä.
  • Rytsä, Paavo: Kuustudio Yle Elävä arkisto. 9.11.2007. Viitattu 1.2.2019. 3 videoleikettä.
  • Jones, Eric M.: One Small Step NASA – Apollo 11 – Lunar Surface Journal. 18.4.2018. Arkistoitu 20.1.2019. Viitattu 1.2.2019 (englanniksi).
  • Apollo Program Smithsonian Institution, National Air and Space Museum. Viitattu 1.2.2019 (englanniksi).