2010-luku

ajanjakso välillä 1. tammikuuta 2010 ja 31. joulukuuta 2019
Vuosisadat 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku · 2200-luku
Vuosikymmenet
1990-luku · 2000-luku · 2010-luku · 2020-luku · 2030-luku · 2040-luku
2050-luku · 2060-luku · 2070-luku · 2080-luku · 2090-luku · 2100-luku
Vuodet 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009
2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019
2020 · 2021 · 2022 · 2023 · 2024 · 2025 · 2026 · 2027 · 2028 · 2029
2030 · 2031 · 2032 · 2033 · 2034 · 2035 · 2036 · 2037 · 2038 · 2039
2040 · 2041 · 2042 · 2043 · 2044 · 2045 · 2046 · 2047 · 2048 · 2049
2050 · 2051 · 2052 · 2053 · 2054 · 2055 · 2056 · 2057 · 2058 · 2059
2060 · 2061 · 2062 · 2063 · 2064 · 2065 · 2066 · 2067 · 2068 · 2069
2070 · 2071 · 2072 · 2073 · 2074 · 2075 · 2076 · 2077 · 2078 · 2079
2080 · 2081 · 2082 · 2083 · 2084 · 2085 · 2086 · 2087 · 2088 · 2089
2090 · 2091 · 2092 · 2093 · 2094 · 2095 · 2096 · 2097 · 2098 · 2099
2100 · 2101 · 2102 · 2103 · 2104 · 2105 · 2106 · 2107 · 2108 · 2109

2010-luku oli 2000-luvun toinen vuosikymmen, joka alkoi perjantaina 1. tammikuuta 2010 ja päättyi tiistaina 31. joulukuuta 2019.

Vuosikymmenen aikana ilmastonmuutos tuli entistä näkyvämmäksi. Maapallon ilmaston keskilämpötila nousi noin 0,25 astetta. Nousuvauhti oli suunnilleen sama kuin 1970-luvulta alkaen. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt lisääntyivät huomattavasti vuosikymmenen aikana.[1] Ilmastonmuutos tuli entistä laajemmin ihmisten tietoisuuteen ja poliittiseen puheeseen.[2]

Älypuhelimet yleistyivät ja sosiaalisen median suosio kasvoi entisestään.[3][4][5][6]

MaailmanpolitiikkaMuokkaa

 
Krimin miehitys Itä-Ukrainan sodan alussa keväällä 2014.

LänsimaatMuokkaa

Euroopan unionin laajeneminen hidastui, koska vain Kroatia liittyi jäseneksi 2013. Latvia ja Liettua ottivat käyttöön euron 2014 ja 2015. Iso-Britannia päätti Brexit-kansanäänestyksessä erota Euroopan unionista kesäkuussa 2016. Eroprosessi neuvotteluineen vei vuosia, ja ero astui lopulta voimaan tammikuun lopulla 2020.

22. heinäkuuta 2011 norjalainen Anders Behring Breivik teki tuhoisan pommi-iskun Oslossa ja ammuskeli Utøyan saarella tappaen yhteensä 77 ihmistä. Etenkin islamismiin ja Isis-järjestöön liittyvä terrorismi lisääntyi Euroopassa. 7. tammikuuta 2015 rynnäkkökiväärein aseistautuneet miehet hyökkäsivät Charlie Hebdo -lehden toimitukseen Pariisissa. Motiivina oli, että lehti oli julkaissut pilakuvia islamin profeetta Muhammedista. Marraskuussa 2015 Pariisissa tapettiin kuudessa paikassa eri iskuissa 132 ihmistä. Heinäkuussa 2016 Nizzassa tunisialaistaustainen mies ajoi kuorma-auton väkijoukkoon surmaten 85.

Venäjän presidenttinä jatkoi Vladimir Putin. Vuosina 2008–2012 Putin oli pääministeri ja presidenttinä oli Dmitri Medvedev. Vuoden 2011 vaalien jälkeen Venäjällä levisi protesteja, jotka hallinto tukahdutti. Venäjästä tuli vuosikymmenen aikana entistä itsevaltaisempi maa.[7]

Vuonna 2014 alkoi Itä-Ukrainan sota, jossa Ukrainan hallitus ja Venäjän tukemat separatistit ottavat aseellisesti yhteen. Sodan alussa separatistit miehittivät Krimin niemimaan sekä useita alueita Itä-Ukrainasta. Venäjä oli suunnitellut näiden alueiden haltuunottoja jo vuosia ennen sotaa, varsinkin kun Ukraina oli suunnitellut liittyvänsä Natoon. Separatistit vastustavat Ukrainan hallintoa ja vaativat alueille suurempaa itsehallintoa tai Itä-Ukrainan pääosin venäjänkielisten alueiden liittämistä Venäjään.

Venezuelassa alkoi tapahtua vuonna 2014 runsaasti levottomia mielenosoituksia presidentti Nicolás Maduron sosialistihallitusta vastaan. Epäonnistuneen hallinnon seurauksena maa ajautui hyperinflaatioon ja kriisiin: demokratian taso heikkeni, väkivaltarikollisuus lisääntyi ja pula perustarvikkeista kuten elintarvikkeista ja lääkkeistä paheni.

Feminismi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet saivat runsaasti edistystä 2010-luvulla. Seksuaalisen häirinnän vastainen Me Too -kampanja levisi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi vuonna 2017. Muun muassa elokuvatuottaja Harvey Weinsteinin ja koomikko Bill Cosbyn seksuaalirikokset nostettiin julkisuuteen ja heidät tuomittiin rangaistuksiin.[8] Suvaitsevaisuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan kasvoi etenkin länsimaissa, joista useat laillistivat vuosikymmenen aikana samaa sukupuolta olevien avioliiton, mukaan lukien Suomi ja Yhdysvallat.[9][10] Sen sijaan Venäjällä seksuaalivähemmistöjen asemassa tapahtui notkahduksia, kun siellä säädettiin tasa-arvoa ja sananvapautta rajoittavia lakeja.[11] Etenkin Yhdysvalloissa transsukupuolisten oikeudet nousivat keskustelunaiheeksi.[8]

Lähi-itäMuokkaa

 
Mielenosoituksia Syyriassa vuonna 2011.

2010-luvun alkua leimasi erityisesti vuonna 2010 alkanut arabikevät, Tunisiasta alkanut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa vaikuttava laaja protestien sarja demokratian, ihmisoikeuksien ja vapaiden vaalien puolesta. Merkittävimpiä alueella vallasta syöstyjä hallitsijoita ovat olleet Egyptin presidentti Hosni Mubarak ja Libyan Muammar Gaddafi. Myös Tunisian ja Jemenin hallitukset syrjäytettiin. Myös muissa alueen valtioissa on ollut merkittäviä protesteja. Syyriassa puhkesi sisällissota maan hallituksen ja opposition välillä. Myös Libyassa sisällissota jatkui Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen.

Arabikevättä seurasi ”islamistiseksi talveksi” nimetty reaktio loppuvuodesta 2011, kun islamistiset liikkeet nousivat valtaan eri puolilla arabimaailmaa.[12] Egyptissä vapaissa vaaleissa suurimmaksi ryhmittymäksi nousi islamistinen Muslimiveljeskunta, jonka edustajasta Mohammed Mursista tuli maan presidentti vuoden 2012 vaaleissa. 3. heinäkuuta 2013 Egyptin armeija syrjäytti Mursin ja muslimiveljeskunta julistettiin terrorijärjestöksi.

Irakin sota julistettiin virallisesti päättyneeksi vuonna 2010, ja viimeiset Yhdysvaltojen joukot poistuivat maasta joulukuussa 2011.[13] Vuonna 2011 al-Qaedan perustaja Osama bin Laden löydettiin ja surmattiin piilopaikkaansa Pakistanissa.[14]

Joulukuussa 2014 Nato ilmoitti taistelutoimien Afganistanissa olevan ohitse 13 vuoden jälkeen, vaikka maassa olikin useita tuhansia sotilaita maan armeijan tukena.[15] Kokonaisuutena syyskuun 11. päivän iskuista alkanut terrorisminvastainen sota kuitenkin jatkui.

Vuonna 2013 Isis-järjestö sai merkittävän jalansijan Syyrian sisällissodassa. Kesäkuussa 2014 Isis eteni Irakissa lähelle Bagdadia ja julisti 29. kesäkuuta 2014 hallitsemilleen alueilla islamilaisen kalifaatin. Isisin julmuudet ja avoin provokaatio, kuten panttivankien mestaus ja tämän videointi ja julkaisu saivat Yhdysvallat lähettämään joukkoja Irakiin valtion asevoimien ja kurditaistelijoiden avuksi. Yhdysvaltain joukot aloittivat elokuussa laajamittaiset ilmaiskut. Venäjä ilmoitti 30. syyskuuta 2015 tulleensa Syyrian hallituksen tueksi sisällissodassa.

Turkki siirtyi Recep Tayyip Erdoğanin johtamana etenevästi kohti islamismia ja toiveet sen EU-jäsenyydestä hiipuivat. Heinäkuussa 2016 Turkissa tapahtui armeijan vallankaappausyritys, joka kukistettiin nopeasti. Sen seurauksena Erdoğanin hallinto sai syyn erottaa tuhansia virkamiehiä ja tuomareita. Vallankaappaukseen syylliseksi Turkissa nimettiin Yhdysvalloissa maanpaossa elävän Fethullah Gülenin johtama salaliitto.

Jemenissa vuonna 2004 alkanut šiialaisten huthien kapina laajeni kun arabikevään myötä maata pitkään hallinnut Ali Abdullah Saleh syrjäytettiin 2011. Syyskuussa 2014 huthit valtasivat maan pääkaupungin Sanaan. Saudi-Arabia useiden muiden arabimaiden tuella aloitti sotatoimet Jemenissa maaliskuussa 2015 Iranin tukemia šiialaisia vastaan. Iran on ollut YK:n julistamien eriasteisten pakotteiden kohde vuodesta 2006 lähtien koskien sen ydinohjelmaa.

AfrikkaMuokkaa

4. heinäkuuta 2011 syntyi uusi valtio, kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista kansanäänestyksen tuloksena.[16] Maassa alkoivat pian eri osapuolten väliset taistelut. Etelä-Sudanin sisällissota kesti yli kuusi vuotta joulukuusta 2013 helmikuuhun 2020 ja vaati lähes 400 000 kuolonuhria.

Malissa maan pohjoisosan tuaregit kapinoivat tammikuusta 2012 lähtien. Tappioiden jälkeen maan armeija syrjäytti presidentti Amadou Toumani Tourén. Kesällä islamistinen ryhmittymä kuitenkin otti vallan pohjoisosassa maata. Ranska aloitti sotilasoperaation maassa alkuvuodesta 2013.

Keski-Afrikan tasavalta ajautui kaaokseen, kun Séléka-CPSK-CPJP-UFDR-liikkeen kapinalliset valtasivat pääkaupunki Banguin 23. maaliskuuta 2013 ja syrjäyttivät presidentti François Bozizén.[17] Vallan kaapannut Michel Djotodia ilmoitti Sélékan hajottamisesta ja entiset pääasiassa muslimeja olevat sélékat hajaantuivat maaseudulle ryöstelemään, raiskaamaan ja tappamaan. Maan väestöstä on 80 prosenttia kristittyjä, jotka muodostivat anti-balaka-joukot suojakseen. Nämä hyökkäsivät myös muslimisiviilejä vastaan.

Terrori-iskutMuokkaa

Norjan iskussa 2011 kuoli 77 ihmistä ja 96 ihmistä haavoittui, kun Anders Behring Breivik teki iskut Oslossa ja Utøyan saarella Oslon lähistöllä.

Pariisin terrori-iskussa marraskuussa 2015 kuoli 132 ihmistä ja haavoittui 368 ihmistä.

Orlandon yökerhoammuskelussa 2016 aseistautunut mies hyökkäsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun orlandolaiseen yökerhoon. Tekijän ampumiin luoteihin kuoli 49 ihmistä ja 53 haavoittui.

Heinäkuussa 2016 Nizzan iskussa 2016 kuoli 85 ihmistä, kun tekijä ajoi väkijoukkoon rantabulevardilla Ranskan kansallispäivänä.

Lokakuussa 2017 Las Vegasin ammuskelussa kuoli 58 ihmistä ja 527 haavoittui. Isku oli Yhdysvaltojen tuhoisin yksittäisen tekijän tekemä joukkomurha.

TalousMuokkaa

Maailmanlaajuisen vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin päätyttyä vuonna 2009 euro ajautui syvään velkakriisiin, joka levisi useisiin valtioihin.

Kreikan hallitus ilmoitti, että maa oli vaikeuksissa valtionvelkansa maksamisessa. Vuonna 2010 Kreikan valtiontalouden pelastamiseksi hyväksyttiin suuri, kolmivuotinen tukipaketti.[18] Tämän takia Kreikassa jouduttiin järjestämään säästötoimia, jotka puolestaan johtivat suuriin mielenosoituksiin ympäri maata. Vuoden 2015 alussa maahan tuli vasemmistolaisen Aléxis Tsíprasin johtama hallitus. Tsípraskaan ei onnistunut irtautumaan niin sanotun troikan eli Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission sanelemasta säästöpolitiikasta. Euromaiden valtiovarainministerit hyväksyivät Kreikan kolmannen, 86 miljardin euron suuruisen tukipaketin elokuussa 2015.[19]

Suomessa koettiin ”menetetty vuosikymmen” vuosina 2008–2018. 2000-luvun lopun finanssikriisin jälkeen Suomen talous kasvoi vuoden 2008 lukemiin vasta 2018.[20][21]

TiedeMuokkaa

4. heinäkuuta 2012 ilmoitettiin, että Higgsin bosoni on hyvin todennäköisesti löydetty CERNissä.[22] Löytö todistaisi Higgsin kentän olemassaolon.

Elokuussa 2012 NASA:n Mars Science Laboratory -luotain laskeutui Marsin pinnalle mukanaan Mars-mönkijä Curiosity. Luotain tutki planeetan ilmastoa ja geologiaa.

15. toukokuuta 2013 ilmoitettiin, että ihmisen kantasoluja oli ensimmäistä kertaa onnistuneesti kloonattu.[23]

Joulukuussa 2013 Kiinan ensimmäinen kuuluotain Chang’e 3 laskeutui onnistuneesti Kuun pinnalle ja Kiinasta tuli kolmas Kuun pinnan saavuttanut maa.

ESA:n Rosetta-luotain saavutti ensimmäisenä avaruusaluksena komeetan. New Horizons -luotain ohitti Pluton heinäkuussa 2015.

Ensimmäinen täydellinen kasvojensiirto tehtiin Espanjassa 2010. Suomessa ensimmäinen osittainen kasvojensiirto tehtiin 2016.[24]

Gravitaatioaaltojen löytö vahvistettiin alkuvuodesta 2016. Havainnointi tehtiin LIGO-laboratoriossa.

TekniikkaMuokkaa

 
Steve Jobs esittelee iPadin vuonna 2010.

Aiemmilla vuosikymmenillä alkanut digitaalinen vallankumous jatkui edelleen voimakkaasti. Internet-yhteydet nopeutuivat ja puhelinten toiminnot kasvoivat.[25] Vuonna 2012 yli kolmasosa maailman väestöstä käytti internetiä ja lähes koko maailman väestö käytti matkapuhelimia.[26][27] Älypuhelimet halpenivat siten että halvemmissakin malleissa oli graafinen käyttöliittymä, kosketusnäyttö ja mahdollisuus asentaa ladattavia sovelluksia. Älypuhelimiksi laskettujen laitteiden myynti ohitti peruspuhelimet vuonna 2011 Länsi-Euroopassa.[28] Matkapuhelimella käytettiin myös internetiä ja otettiin valokuvia.[25]

Aiempi kännyköiden markkinajohtaja suomalainen Nokia menetti asemiaan siinä määrin, että se myi 2013 matkapuhelinliiketoimintonsa Microsoftille. Puhelinten valmistus siirtyi pääasiassa Koreaan, sittemmin myös Kiinaan. Käyttöjärjestelmänä yleistyi ilmainen Linux-pohjainen Android. Erityisesti Applen iPhone-puhelimet ja Samsungin valmistamat puhelimet olivat suosittuja.

Sosiaalisen median suosio kasvoi entisestään. Suosittuja puhelinsovelluksia olivat muun muassa WhatsApp, Instagram, Snapchat, Airbnb ja Pokémon Go. Uusi ilmiö oli tubettaminen eli videoiden luominen omaan YouTube-kanavaan. Videot olivat suosittuja erityisesti nuorison keskuudessa ja tunnetuista tubettajista tuli vaikuttajia[29].

Internetin nopeutuminen mahdollisti myös tv-tasoisen kuvan suoratoiston. Suoratoistopalvelu Netflix tuli myös Suomeen vuonna 2012. Tv-sarjojen kuluttajat saattoivat katsoa ohjelmia haluamanaan ajankohtana ja ahmia kokonaisia kausia kerralla. Videovuokraamoista monet katosivat.

2010-luvun alussa taulutietokoneet alkoivat yleistyä tavallisten kotitietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden rinnalle. Myydyimmäksi taulutietokoneeksi nousi Applen iPad.[30] Myös sähkökirjat ja niiden lukulaitteet nousivat suosioon vuosikymmenen alussa.

Sosiaalisesta mediasta tuli tärkeä viestinnän ja myös manipuloinnin väline. Trollaus, maalittaminen, piittaamattomuus totuudesta, valemediat ja informaatiovaikuttaminen nousivat esille.[4][5][31][32][3][6]

KirjallisuusMuokkaa

Pääartikkeli: 2010-luvun kirjallisuus

Brittiläisen E. L. Jamesin eroottista romaania Fifty Shades of Grey myytiin maailmanlaajuisesti 150 miljoonaa kappaletta. Yhdysvalloissa teos toi BDSM-aiheen valtavirran tietoisuuteen.[8] Muita vuosikymmenen myyntimenestyksiä olivat Suzanne Collinsin Nälkäpeli -sarja (2008–2010) sekä Gillian Flynnin jännitysromaani Kiltti tyttö (2012).

MusiikkiMuokkaa

 
Englantilainen soul- ja poplaulaja Adele nousi suureen suosioon.

Pop, rap, r&b ja elektroninen tanssimusiikki olivat erityisen suosittuja tyylilajeja 2010-luvulla. Rockin suosio jatkui aiempaa pienimuotoisempana.[33][34] Suoratoistopalvelut, kuten Spotify, lisäsivät suosiotaan 2010-luvulla. CD-levyjen myynti laski. Vastapainona vinyylilevyt saivat jonkin verran uutta suosiota.

2010-luvulla erityisen suosittuja kevyen musiikin artisteja ovat muun muassa Adele, Avicii, Beyoncé, Justin Bieber, Miley Cyrus, Lady Gaga, Ariana Grande, Bruno Mars, Katy Perry, Rihanna, Ed Sheeran ja Taylor Swift. Suosittuja pop-yhtyeitä olivat brittiläinen One Direction, korealainen BTS ja yhdysvaltalainen Maroon 5. Menestyneitä rap- ja hip hop -artisteista olivat muun muassa Drake, Nicki Minaj ja Kanye West. Jotkut menneinä vuosikymmeninä menestyneet rocktähdet ja -yhtyeet nousivat uudelleen suosioon 2010-luvulla, kuten Metallica sekä vuonna 2016 edesmennyt David Bowie.

ElokuvaMuokkaa

Tieteis-, fantasia- ja supersankarielokuvat olivat 2010-luvulla suosittuja. 2010-luvun maailmanlaajuisesti eniten vuoden aikana tuottaneet elokuvat ovat Toy Story 3 (2010), Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (2011), The Avengers (2012) jatko-osineen, Disneyn Frozen – huurteinen seikkailu (2013), Transformers – Tuhon aikakausi (2014), sekä Tähtien sota -elokuvat Star Wars: The Force Awakens (2015) ja Star Wars: The Last Jedi (2017).

Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon on 2010-luvulla saaneet elokuvat Kuninkaan puhe (2010), The Artist (2011), Argo (2012), 12 Years a Slave (2013), Birdman (2014), Spotlight (2015), Moonlight (2016), The Shape of Water (2017), Green Book (2018) ja Parasite (2019).

TelevisioMuokkaa

2010-luvun menestyneimpiä televisiosarjoja on ollut muun muassa Downton Abbey (2010–2015), Game of Thrones (2011–2019)[8], Girls (2012–2017)[8], Orange Is the New Black (2013–2019) ja House of Cards (2013–2018). Kriitikkojen arvostusta sai muun muassa Twin Peaks: The Return (2017). Tositelevisiosarja Kardashianit teki Kim Kardashianista popkulttuuri-ilmiön. Vuonna 2020 alkanut ruotsalainen draamakomediasarja Solsidan sai paljon katsojia Suomessakin.

VideopelitMuokkaa

Vuosikymmenen alussa suostuiksi nousivat Dota-verkkopelin kloonit. Näistä menestyneimpiä olivat League of Legends (2009) ja Dota 2 (2013). World of Tanks nousi vuoden 2010 julkaisunsa jälkeen yhdeksi suosituimmista nettipeleistä. Suosituin ensimmäisen persoonan ammuntapeli oli Counter-Strike: Global Offensive (2012). Battle royale -tyyppiset pelit kuten PlayerUnknown’s Battlegrounds nousivat suureen suosioon vuodesta 2017 lähtien. Fortnite-peli saavutti yli 200 miljoonaa pelaajaa.

Vuonna 2014 julkaistusta korttipelistä Hearthstone tuli menestyneimpiä verkkopelejä.[35] Vuonna 2011 julkaistu Minecraft oli suosituimpia videopelejä. Suosituimmat pelikonsolit olivat PlayStation 4 ja Xbox One. Tietokonepelien suoratoistoon netissä tarkoitettu Twitch.tv-palvelu avattiin 2011. Amazon osti sen 2014. Elektroninen urheilu keräsi paljon katsojia.

UrheiluMuokkaa

 
Voimistelija Simone Biles vuoden 2016 olympialaisissa.

Talviolympialaiset järjestettiin 2010 Vancouverissa, 2014 Sotšissa ja 2018 Pyeongchangissa. Kesäolympialaiset pidettiin 2012 Lontoossa ja 2016 Rio de Janeirossa.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 2010 Etelä-Afrikassa, jossa Espanjan jalkapallomaajoukkue voitti mestaruuden, 2014 Brasiliassa, jolloin Saksasta tuli mestari ja 2018 Venäjällä, jolloin Ranskasta tuli mestari. Jääkiekon maailmanmestaruuskultaa Ruotsi voitti kolmesti, Suomi, Venäjä ja Kanada kahdesti.

Lewis Hamilton voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden vuosikymmenen aikana viisi kertaa ja Sebastian Vettel neljä kertaa. Runsaasti olympia- ja MM-kultamitaleja voittaneita urheilijoita ovat muun muassa uimari Michael Phelps, juoksija Usain Bolt, hiihtäjä Marit Bjørgen ja voimistelija Simone Biles. Koripallon tärkeimpiä supertähtiä olivat LeBron James, jalkapallon Lionel Messi ja Cristiano Ronaldo sekä tenniksen Serena Williams, Roger Federer, Novak Đoković ja Rafael Nadal. Yhdysvalloissa Megan Rapinoe oli naisten jalkapallon tähti.

UskontoMuokkaa

Uskonnoton elämäntapa yleistyi uudella vuosituhannella kaikkialla länsimaissa nopeasti. Uskonnottomuuden leviämistä on edistänyt sukupolvien välinen siirtymä. Uskonnottoman kasvatuksen saavista lapsista lähes kaikista tulee uskonnottomia.[36]

Ilmasto ja onnettomuudetMuokkaa

2010-luvulla useampi vuosi oli lämpimin koskaan maapallolla mitattu vuosi. Näistä vuosi 2016 oli kaikkein lämpimin.[37]

12. tammikuuta 2010 suuri maanjäristys Haitissa tuhosi pääkaupunki Port-au-Princen ja aiheutti lähes 300 000 kuolonuhria. Suuria maanjäristyksiä oli samana vuonna myös Chilessä ja tiibetiläisten itsehallintoalueella Qinghain maakunnassa Luoteis-Kiinassa. 11. maaliskuuta 2011 maanjäristys iski Japaniin aiheuttaen tuhoisan tsunamin ja vakavan ydinvoimalaonnettomuuden. Nepalin maanjäristys 25. huhtikuuta 2015 vaati lähes 9 000 kuolonuhria ja saattoi lähes kolme miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeeseen. Voimakkaimmaksi maalle iskeneeksi ja supertaifuuniksi nimetty Taifuuni Haiyan surmasi Filippiineillä yli 10 000 ihmistä marraskuussa 2013.

20.4.2010 BP:n öljynporauslautta Deepwater Horizon räjähti Meksikonlahdella. Räjähdyksen jälkeen merenpohjalle noin 1 500 metrin syvyyteen romahtaneesta porausputkesta alkoi vuotaa raakaöljyä mereen.

Suuri määrä Puolan johtoa, muiden muassa presidentti Lech Kaczyński sai surmansa Smolenskin lento-onnettomuudessa 10.4.2010. Muita huomattavia lento-onnettomuuksia olivat Malaysia Airlinesin lento 370 8.3.2014, Malaysia Airlinesin lento 17 17.7.2014 ja Germanwingsin lento 9525 24.3.2015.

Vuonna 2014 Länsi-Afrikassa puhkesi laaja ebolaepidemia, joka aiheutti yli 11 000 kuolonuhria. Loppuvuonna 2019 Kiinan Wuhanissa alkoi levitä uusi koronavirus covid-19, joka aiheutti vuoden 2020 puolella satojatuhansia kuolonuhreja vaatineen pandemian.

Vuonna 2016 voimaan astunut Pariisin ilmastosopimus oli kaikkien aikojen ensimmäinen sopimus, joka sitoo lähes kaikkia maailman maita tavoitteessa vähentää kasvihuonepäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.[38]

Vuosikymmenen sanojaMuokkaa

Merkittäviä henkilöitäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Korkee, Elina: Nyt syntyvät suomalaiset eivät välttämättä aikuisina puhu harvinaisista hellekesistä – ”Poikkeukselliset sääilmiöt muuttuvat harvinaisiksi ja harvinaiset tyypillisiksi” Helsingin sanomat. 17.10.2021. Viitattu 21.10.2021.
  2. Riihinen, Eleonoora & Typpö, Juha & Miikkulainen, Aino: Totuudenjälkeinen aika, kulttuurinen omiminen ja influensserit – Nämä ovat 2010-luvun kymmenen suurta puheenaihetta Helsingin sanomat. 23.12.2019. Viitattu 21.10.2021.
  3. a b Niinistö, Meeri & Kangasvieri, Fanni: Googlatuin nimi 2010-luvulla oli Harry Potter – testaa, muistatko 2010-luvun suurimmat käänteet Yle uutiset. 31.12.2019. Viitattu 14.10.2020.
  4. a b Karismo, Anna & Heima, Timo-Pekka: Maailma muuttui 2010-luvulla ehkä enemmän kuin koskaan – Digijätit, ilmastonmuutos ja nationalismi pirstovat myös ensi vuosikymmentä Yle uutiset. 31.12.2019. Viitattu 14.10.2020.
  5. a b Valkama, Vanessa: Näistä ilmiöistä päättyvä 2010-luku muistetaan – some vei yksityisyyden, valeuutiset hämäsivät ja ilmastonmuutos ahdisti Satakunnan kansa. 30.12.2019. Viitattu 14.10.2020.
  6. a b Valkama, Vanessa: 2010-luvun suuret ilmiöt 30.12.2019. Sveriges Radio Finska. Viitattu 14.10.2020.
  7. Haikala, Topias: Alussa oli kaaos, johon Vladimir Putin toi järjestyksen – Venäjän johto sepittää tarinaa, jolla se perustelee Krimin valloitusta Yliopisto. 5.11.2021. Helsingin yliopisto. Viitattu 23.2.2022.
  8. a b c d e McNally, Danielle & Rodriguez, Bianca: The 50 Biggest, Most Influential, Most Unforgettable Pop Culture Moments of the 2010s Marie Claire. 23.12.2019. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
  9. Burbach, Christopher: Young people lead way in changing same sex marriage attitudes (arkistoitu sivu) Omaha World-Herald. 10.5.2012. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  10. Growing Support for Gay Marriage: Changed Minds and Changing Demographics 2013. Pew Research Center. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  11. Homosexual propaganda law signals latest Russian crackdown NBC. 20.12.2013. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  12. http://www.worldaffairsjournal.org/article/arab-spring-or-islamist-winter
  13. Viimeiset Yhdysvaltojen joukot poistuivat Irakista Yle uutiset. 18.12.2011. Viitattu 25.1.2013.
  14. USA:n presidentti Barack Obama vahvistaa: Osama bin Laden on kuollut Iltalehti. 2.5.2011. Viitattu 25.1.2013.
  15. http://www.theguardian.com/world/2014/dec/28/us-nato-formally-end-war-afghanistan-kabul-ceremony
  16. Etelä-Sudan juhlii itsenäistymistään Yle uutiset. 8.7.2011. Viitattu 11.2.2013.
  17. Châtelot, Christophe: Centrafrique: les rebelles de la Séléka pénètrent dans Bangui Le Monde. 23.3.2013. Viitattu 6.2.2014. (ranskaksi)
  18. Eurozone approves massive Greece bail-out BBC News. 2.5.2010. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
  19. http://yle.fi/uutiset/vihrea_valo_valtiovarainministereilta__kreikan_kolmas_tukipaketti_hyvaksytty/8229836
  20. https://www.salkunrakentaja.fi/2018/09/finanssikriisi-menetetty-vuosikymmen/
  21. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/talouden-menetetty-vuosikymmen-lahestyy-loppuaan-ekonomisti-nyt-uskaltaa-sanoa-jo-varmaksi-etta-kymmenen-vuotta-on-kurottu-kiinni/0cba14df-c2f3-3c55-a3bd-f9dc6fcbed23
  22. Higgs boson: scientists 99.999% sure ’God Particle’ has been found (tilaajille) Telegraph. 4.7.2012. Viitattu 25.1.2013, päivitetty 17.4.2022. (englanniksi)
  23. Cyranoski, David: Human stem cells created by cloning Nature. 15.5.2013. Viitattu 23.5.2013. (englanniksi)
  24. http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_tehty_ensimmainen_kasvojensiirto_pohjoismaissa/8690134
  25. a b Kaijärvi, Janne: Vuorisen vuosikymmen – Näin digimaailma muuttuu 2020-luvulla 31.12.2019. Telia. Viitattu 15.10.2020.
  26. Internetiin pääsee kolmannes, kännykkä löytyy lähes jokaiselta Yle uutiset. 11.10.2012. Viitattu 11.2.2013.
  27. World Internet Users and Population Stats Internet World Stats. 2012. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
  28. http://www.itviikko.fi/uutiset/2011/09/08/idc-lypuhelimet-ohittivat-peruspuhelimet-euroopassa/201112669/7
  29. Suomen merkittävimmät somevaikuttajat laitettiin järjestykseen Yle uutiset. 16.8.2019. Viitattu 15.10.2020.
  30. McDougall, Paul: iPad Is Top Selling Tech Gadget Ever InformationWeek. 7.10.2010. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
  31. Pohjolainen, Pekka: Populismin, valheen ja trollauksen vuosikymmen jätti syvän jäljen Suomenmaa. 31.12.2019. Viitattu 14.10.2020.
  32. Pusa, Karl: 2010-luku oli someraivon vuosikymmen Lempäälän-Vesilahden sanomat. 8.1.2020. Viitattu 15.10.2020.
  33. Lewis, Randy: Nielsen SoundScan 2011 midyear report: Music sales up for a change Los Angeles Times. 6.7.2011. Viitattu 18.5.2012. (englanniksi)
  34. “The Rock of Boston” WBCN Falls Victim to Rock Radio Decline Rolling Stone. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  35. https://mmos.com/editorials/most-profitable-mmos-mmorpgs
  36. Pajala, Mikko: Suomi julistautui ateistiseksi ja islam rantautui maahan – näin Suomen uskonnollisuus muuttui 2000-luvulla Helsingin sanomat. 2.6.2019. Viitattu 7.4.2022.
  37. Nyt se on vahvistettu – 2016 oli historian lämpimin vuosi Yle uutiset. Viitattu 8.1.2018.
  38. Mansikkamäki, Sanna: Kasvissyönti on nyt suurin ruokatrendi – tulevaisuudessa kasvispäivän sijaan lihapäivä? Ilta-sanomat. 30.12.2016. Viitattu 5.1.2018.
  39. a b c Sanapoimintoja vuodelta 2012 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  40. a b Reynolds, Simon: ’Streaming has killed the mainstream’: the decade that broke popular culture The Guardian. 28.12.2019. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
  41. a b Sanapoimintoja vuodelta 2017 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  42. a b c d e f Sanapoimintoja vuodelta 2016 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  43. a b c Sanapoimintoja vuodelta 2014 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  44. a b c d Sanapoimintoja vuodelta 2015 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  45. a b c Sanapoimintoja vuodelta 2010 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  46. a b Sanapoimintoja vuodelta 2011 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  47. a b c d e f g h Sanapoimintoja vuodelta 2013 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  48. a b c Sanapoimintoja vuodelta 2018 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  49. a b c Sanapoimintoja vuodelta 2019 Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  50. Niemi, Laura: Dogen börheä hyöggäys 29.4.2015. Kotus. Viitattu 17.9.2021.
  51. Moilanen, Raija: Kasvuyritys ja startup-yritys Kielikello. 2/2013. Viitattu 17.1.2021.
  52. Sanoin saavutettu: 2010-luku 2/2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2021.
  53. Mitä-missä-milloin.
  54. Mitä-missä-milloin.

Aiheesta muuallaMuokkaa